Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Michelet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471
Michelet—Michigan
472
muistelmiaan kirjassa „Wahrheit aus meinem
Le-ben" (1884). .4. Gr.
Michelet [ misalet], Simon Temstrup
(s. 1863), norj. teologi, V:n T:n eksegetiikan
professori Kristiaaniassa v:sta 1896. M., joka
on kriitillisen suunnan maltillinen edustaja, on
julkaissut m. m. „Det G. Test. syn paa synden"
(1899), „Gamle lielligdomme i nyt lys" "(1902)
sekä toimittaa v:sta 1900 yhdessä prof. Bruunin
kanssa aikakauskirjaa „Norsk teologisk
tid-skrift". Kristilliseen ylioppilasliikkeeseen M. on
innokkaasti ottanut osaa ja toimittaa liikettä
edustavaa aikakauskirjaa ,.Excelsior". E. K-a.
Michelis [mik?-], Friedrich (1815-86),
saks. katolinen teologi, vanhakatolisen liikkeen
johtajia. Hänen julkaisunsa „Fiinfzig Thesen
iiber die Gestaltung der kirchlichen Verluiltnisse
der Gegenwart" (1868) joutui indeksiin.
Noustuaan vastustamaan erehtymättömyysdogmia
hänet erotettiin kirkosta, jonka jälkeen hän
kokonansa antautui vanhakatolisen liikkeen
palvelukseen toimien sielunhoitajana Breisgaun
Freiburgissa. Julkaissut useita tieteellisiä teoksia
filosofian ja jumaluusopin alalta.
Michelozzi [mikelo’ddzi], M i c h e 1 o z z o
(1396-1472), it. arkkitehti ja kuvanveistäjä. M. on
firenzeläisen palatsityylin luojia, rakensi
Bru-nellescoa seuraten m. m. Cosimo di Medici’lle
Palazzo Riccardi’n (n. 1440). Kuvanveistäjänä
M. oli Donatellon oppilas ja apulainen ja avusti
myöskin Ghiberti’ä ja Luca della Robbiaa
etevällä pronssinvalamistaidollaan. E. R-r.
Michelsen [mikkel-], Hans (1789-1859), norj.
kuvanveistäjä. Opiskeli Tukholmassa ja
Thor-vnldsenin johdolla Roomassa. Valmisti kuninkaan
tilauksesta 12 apostolin marmorikuvat
Trond-hjemin tuomiokirkkoon. Työskenteli v:sta 1842
Kristiaaniassa, jossa häneltä tilattiin m. m.
Hol-bergin marmorinen jättiläispatsas (1843,
yliopiston kirjastossa). M. on Norjan ensimäinen
huomattavampi kuvanveistäjä. E. R-r.
Michelsen [mikke-J, Peter Christian
(s. 1857), norj. valtiomies, tuli 1879 lainopin
kandidaatiksi, 1885 asianajajaksi Bergeniin ja
valittiin 1891 vasemmiston puolelta ensi kerto
valtiopäiville. V. 1903 unioniriidan kärjistyessä
Ruotsin kanssa hän suositteli kansallista
kokoomusta Norjan vaatimusten toteuttamiseksi, sekä
tuli syksyllä ministeristön jäseneksi. Kun 1904
v:n lopulla keskustelut Ruotsin kanssa olivat
rauenneet, tuli M. seuraavan vuoden alussa sen
ministeristön johtajaksi, joka otti tehtäväkseen
..puolustaa vapaan ja itsenäisen Norjan kansan
suvereniteettiä". Ja kun sen ehdotukset
eivät saavuttaneet kuninkaan vahvistusta, otti hän
ministeristöineen suurkäräjäin pyynnöstä
hallitusta johtaaksensa vastoin kuninkaan tahtoa,
otti, kuten sanottiin, »toistaiseksi Norjan
hallituksena käyttääksensä kuninkaalle tulevaa
valtaa Norjan valtakunnan perustuslain ja voimassa
olevien lakien mukaan". Hallitsija oli siten pantu
pois valtaistuimelta. M. johti sitten unionin
katkaisusta seuranneita keskusteluja Ruotsin kanssa,
kansanäänestyksiä sekä uuden kuninkaan vaalia.
Uusissa suurkäräjäin vaalissa M:n johtama
puolue sai enemmistön, vaikka tosin ei ilman
vastustajia. Mutta jo 1907 hän ilman varsinaista
valtiollista syytä heikenneen terveytensä
johdosta pyysi ja sai eron virastaan. Kuitenkin
on M. tämänkin jälkeen ottanut huomattavaa
osaa Norjan valtiolliseen elämään. K. G.
Michelson [mikkelson], Albert Abraham
(s. 1852), amer. fyysikko, syntyi Preussissa,
mutta muutti vanhempiensa kanssa
kaksivuotiaana Ameriikkaan. M. tuli yliop. 1869, kävi
Aunapolin merisotakorkeakoulun läpi 1869-73 ja
oli siinä fysiikan opettajana 1875-79. teki
tutkimusmatkan Eurooppaan 1880-82, oli
Clevelandin „Case school"in fysiikan opettajana 1883-89,
fysiikan professorina ensin Woreesterin ,,Clark
university"ssä 1889-92 ja sen jälkeen Chicagon
yliopistossa. ■— M:n tutkimuksille ominaista on
niiden harvinainen tarkkuus, joka ilmeni jo
hänen ensimäisissä töissään. Hän teki parantamalla
Foucaulfn menettelytapaa havaintoja valon le
viämisnopeudesta (1878) ja sai sille (1885) arvon
299850 km/sek. Yhdessä Neweombin kanssa
kokeillessaan hän sai miltei samanlaisen tuloksen.
Nämät laboratorissa tehdyt kokeet ovat
merkilliset siitä syystä, että niiden avulla on voitu
korjata tärkeä tähtitieteellinen suure, nimittäin
auringon ja maan välimatkan pituus. M. on
niinikään kerrannut Foucaulfn kokeet
valon-edentymisnopeudesta vedessä ja huomasi sen t,si
kertaa pienemmäksi kuin ilmassa. M. on
suunnitellut valo-opillisia liavaintokojeita kuten
pyr-heliometrin, porrasspektroskoopin ja
interferometri (interferenssirefraktometrin).
Viimemainitulla kojeella hän on tehnyt sangen
huomattavia kokeita interferenssispektroskopian alalla,
jota hän on kehittänyt erityiseksi
tieteenhaaraksi, kiinnittämällä huomionsa etenkin
Hai-dinger-Mascart-Lummerin interferenssirenkaisiin
vaihe-eron suuresti lisääntyessä. Hän on
käyttänyt kadmiumsäteiden interferenssiä metrin
pituuden määräämiseksi valo-aallon pituuksissa.
Saatuaan tehtäväkseen metrin prototyypin pituuden
vertaamisen punaisen kadmiumsäteen
aallonpituuteen. hän suoritti tämän työn kansainvälisessä
mitta- ja painotoimistossa Sèvressä 1892-93.
Tulos on tarkkaan yhtäpitävä myöhempien
tutkimuksien kanssa. M. on myös tutkinut
metalli-höyryistä tulevan valon spektraalijuovien
leveyden riippuvaisuutta höyryn paineesta. M. sai
Nobel-palkinnon fysiikassa 1907. U. S:n.
Michelspiltom [mikkel-], asema Loviisan
radalla Eskilomin ja Porlammen välillä 49 km
Lahdesta, 23 km Loviisaan.
Michigan [misigan] (lyhenn. Mi cli.), valtio
Yhdvsvalloissa, kuuluu sen pohjoisiin
keskival-tioiliin; 150.158 km1, 2,810.173 as. (1910), 18
km2:llä. — M. jakaantuu kahteen suureen
niemimaahan. Y1 ä-M. (engl. Upper peninsula) on
Ylä-, Michigan- ja Huron-järvien välissä; idässä
sen erottaa Kanadasta Ylä-järvestä Huroniin
vievä, 97 km pitkä St Mary’s river. A1 a-M.
(Lower peninsula), joka käsittää n. 3/5 valtiosta,
on etelään edellisestä, Michigan- ja Huron-järvien
välissä; Kanadasta sen erottavat St Claire-joki.
St Claire-järvi ja Detroit-joki. M: iin kuuluu
lisäksi suuri Isle Royal-saari Ylä-järven
luoteisosassa. — Ylä-M. on, varsinkin pohjoisrannikolla
(josta koilliseen päin pistää Keweenaw-niemi.
suomalaisten „Kuparisaari"), epätasainen, vaikka
vanhoista aineksista syntyneet, enimmäkseen
idästä länteen kulkevat vuoristot ovat hyvin
kuluneet. Korkein kohta, lännessä oleva Porcupine
mountains on 665 m yi. Yläjärven pintaa. Ala-M.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
