- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
473-474

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Michigan city ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

47:S

Michigan city—Michigan-järvi

474

on aaltomaista tasankoa, joka pohjoisessa kohoaa
300 m korkeaksi ylängöksi ja jonka poikki
Saginaw-lahdesta Michigan-järveen kulkee laaja
painanne. Soita ja rämeitä on Ala-M:ssa
paljon (1,7» milj. ha); sitä nimitettiinkin
aikaisemmin „Suureksi mustaksi suoksi". —- Jokia:
Saginaw, Muskegon, Grand river. Kalamazoo,
St Joseph river ovat Ala-M :ssa. Ne eivät ole
aluksilla kuljettavia, mutta uittoväylinä
tärkeitä. Koskista saatiin 1908 205.019 hevosv.
Järviä on paljon, mutta pieniä; peittävät
1,245 km3. — Ilmasto Ylä-M:ssa muistuttaa
paljon Suomea; v:n keskilämpö Marquettessa
+ 4,»0C; länsituulet tuovat kylmyyttä, talvella
sataa paljon lunta, rannikot jäätyvät pitkäksi
aikaa. Ala-M. on lauhkeampi, v:n keskilämpö
Lansingissa -f-8°C.— Kasvullisuus. Sankat
metsät, pohjoisessa havupuita, etelässä lehtipuita,
peittivät maan ennen uutisasukasten tuloa
kaikkialla, paitsi lounaassa, jossa oli muutamia
heinä-aroja. Rajaton metsäinkulutus on vähentänyt
metsiä niin, että ne 1909 peittivät enään vain
40 °/c valtion pinta-alasta. Eläimistön
useimmat alkuperäiset lajit ovat säilyneet (m. m. karhu,
hirvi, ilves, kettu). —- Asukkaista 1900
(kaikkiaan 2,420,982) oli ulkomailla syntyneitä
541,653, joista 184,398 Kanadassa. Intiaaneja oli
6,784 (1910), neekereitä 14,206. Suomessa
syntyneitä oli virallisen ilmoituksen mukaan
1900 18,910 ja 1910 31,144 sekä Suomessa ja
Yhdysvalloissa syntyneitä suomalaisia 1910 55,548,
enemmän kuin missään muussa Yhdysvaltain
valtiossa. He asuvat etupäässä Ylä-M:ssa, jossa
heidän pääpaikkansa ovat Calumet, Hancock
(molemmat Kuparisaarella), Ishpeming, Iromvood,
Negaunee, Newberry, Marquette y. m., useat
Ameriikan suomalaisten tärkeimpiä pesäpaikkoja.
Täällä, Hancockissa on heidän henkisen elämänsä
keskipiste, Suomi-synodin ylläpitämä
Suomi-opisto. — Pääelinkeinona on pidettävä
maanviljelystä; sitä harjoitetaan etupäässä
Ala-M:ssa. Viljelyskasvien sadot: maissin 23,» milj.
hl, vehnän 5,s milj. hl, perunan 12,4 milj. hl,
heinän 3.4 milj. ton. (1910), kauran 10,7 milj. hl
(1907). Sokerijuurikassadosta valmistettiin 79,597
ton. raakasokeria (1908-09). Ala-M. on kuuluisa
hedelmän vii jelyksestä ja puutarhatuotteista.
Karjaa on: nautakarjaa 1,» milj., hevosia 0,75 milj.,
sikoja l.i» milj., lampaita 2,15 milj. Kalastus
tärkeä, saaliin arvo 9 milj. mk. 1907. — Ylä-M.
on vuorityön pääpaikka; tavattoman rikkaat
vaski- ja rautamalmikerrokset (edelliset
Yläjär-ven rannikolla, jälkimäiset sisempänä Marquetten,
Menomineen ja Gogebicin vuoristoissa) tuottivat
167,s milj. mk:n arvosta rautamalmia (11,» milj.
ton.) ja 146.6 milj. mk:n arvosta vaskimalmia.
Kivihiiltä saatiin Ala-M:sta 1,4 milj. ton.; siellä
on myös suuria suolakerroksia. Alabasteria,
marmoria, kipsiä, hiekkakiveä y. m. s. saadaan myös,
ja sementtiä valmistettiin 17,5 milj. mk:n
arvosta. — Teollisuuden tuotannon arvo 1909
oli 3,548 milj. mk., työntekijäin lukumäärä
231,500. Tärkein on puunjalostusteollisuus, vaikkei
M. puutavaratuotannossa enään olekkaan ensi
sijalla ja kulutus on ollut niin suuri, että
nykyään on pakko tuoda raaka-aineita Kanadasta.
Grand Rapids on suurenmoinen
huonekaluteollisuuden pääpaikka, jota tuotannon arvossa
mikään muu Yhdysvaltain kaup. ei voita. Edellä-

mainitun teollisuushaaran rinnalla on rauta-,
kone- ja vaskiteollisuus, sekä tämän jälkeen
ir.aanviljelystuotteita jalostavat teollisuuden
haarat. — Suomalaiset työskentelevät
enimmäkseen vaski- ja rautakaivannoissa; sitäpaitsi
heitä on lastaus- ja metsätöissä, mutta tämän
vuosis. alkuun asti ainoastaan verrattain
vähän maanviljelijöinä. Äskettäin Ala-M:iin
syntyneistä suom. maanviljelysseuduista on
mainittavin Kaleva (ks. t.) Manisteen
kreivikunnassa, Manisteen kaup:sta koilliseen. — R a
iltateitä (ensimäinen 1830) on 14,518 km (1910).
Liikenne järvillä jättiläismäinen; useita tärkeitä
kanavia: Keweenaw-niemen kannaksen poikki,
Yläjärvestä Sault S:te Marie-putousten ohi
lluron-järveen, St Clair-joessa. -— Suurimmat kaup.:
Detroit ja Grand Rapids; pääkaup. Länsi n g
(31,229 as. 1910). — M:n opetusolot ovat
erinomaisella kannalla. Koulupakko; 1910
kansakouluissa oli 17,763 opettajaa, 529.352 oppilasta.
V. 1841 avattu yliopisto Ann Arborissa (442
opettajaa, 5,339 ylioppilasta 1910); toistakymmentä
korkeampaa, osaksi yksityistä, osaksi valtion
omistamaa oppi- ja ammattilaitosta. —
Hallinto. V. 1908 uusitun perustuslain mukaan
senaatissa on 32, edustajahuoneessa 100 jäsentä.
Äänioikeus on jokaisella 21 v. täyttäneellä, 6 kk.
M:ssa asuneella miespuolisella kansalaisella.
Kuvernööri valitaan 2 v:ksi. Yhdysvaltain
kongressiin M. lähettää 2 senaattoria ja 12 edustajaa.
— Historia. M:n nyk. alueella ransk.
Marquette, La Salle ja Cadillac 1600-luvun
loppupuolelta alkaen tekivät siirtolayrityksiä; 1763
tämä seutu joutui Englannille, kuului aluksi
Luoteis-territoriin, liitettiin 1800 ja 1802
Indianan territoriin ja tehtiin 1805 itsenäiseksi
territoriksi. Silloin se vielä kauttaaltaan oli
intiaanien turvattomaksi tekemää saloa,
uutisrai-vaajia ainoastaan hajallaan siellä täällä (1810
4,762 as.). Tarmokas kuvernööri Cass (1813-31)
sai kuitenkin siirtolaisuuden suuntautumaan
M:iin, niin että as. 1830 jo oli 31,639 (1840:
212.267; 1880: 1.636.937). Korotettiin 1837
valtioksi. E. E. A".

Michigan city [misigan titi], kaup.
Yhdysvalloissa, Indianan valtiossa, Michigan-järven
eteläpäässä, n. 65 km kaakkoon Chicagosta.;
20,000 as. (1910). On Indianan suurimpia
kauppa-kaup., etenkin mainittakoon puutavarain, suolan
ja rautamalmin vienti; teollisuus melkoinen.
V. 1910 selvitettiin 0,ss milj. netto rek.-ton. —
Perust. 1830.

Michigan-järvi [misigan-] (engl. Lake
Michigan), Pohjois-Ameriikassa, kooltaan toinen
Kanadan-järvistä. ainoa niistä, joka kokonaan on
Yhdysvaltain rajojen sisäpuolella. Pituus
pohjoisesta etelään 515 km, keskimääräinen leveys
104 km, 58,000 km’, suurin syvyys 265 m, pinta
177 m yi. merenp. Pohjoispäässä M.-j. on
Mackinac-salmen kautta yhteydessä nuron-järven kanssa.
Rannat ovat M.-j:n etelä- ja keskiosissa alavat,
lahdettomat, itärannalla on pitkät rivit 50-75 m
korkeita hiekkakinoksia. Pohjoispäässä rannikot
kohoavat (460 m:iin yi. järven pinnan), kaksi
suurta ja muutamia pienempiä lahtia on täällä:
lännessä Green bay, idässä Grand traverse bav.
Täällä on myös muutamia saaria (Beaver island
suurin). — Itärannalle laskee: Grand river,
Kalamazoo. Big Manistee, länsirannalle Menomi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0255.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free