- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
475-476

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Michigan city ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

475

Mickiewicz—Micklitz

476

Adam Mickiewicz.

nee: koko sadealue ou 176.000 km2. Talvella
jäätyy ainoastaan pohjoinen osa; jäät eivät
milloinkaan ulotu Mihvaukeehen asti. — Hyviä
luonnonsatamia ei ole; Chicagon jättiläissatama
on ihmiskäden työtä. Liikenne M.-j:llä on
suurempi kuin monella merellä; sen rannat ovat
Yhdysvaltain hedelmällisimpiä viljapeltoja ja
parhaita karjanlaitumia; paljon saadaan myös
vuori-työn tuotteita. E. E. E.

Mickiewicz [mitskj&vits], Adam Bernard
(1798-1855), Puolan kansallisrunoilija, syntyi
jouluaattona 1798
vähävaraisessa puolalaisessa
aatelisperheessä lähellä
Novogrodekin kaupunkia
Minskin kuvernementissa,
siis valkovenäläisessä
seudussa. V. 1815 hän tuli
Vilnon yliopistoon, joka
siihen aikaan oli tunnettu
vilkkaista tieteellisistä ja
kirjallisista
harrastuksistaan. 51 :n ensimäiset
runot olivat kirjoitetut
silloin vallassa olevaan
klassilliseen suuntaan, mutta
tutustuttuaan romantiikan
kirjailijoihin hän kohtasi
aivan uuden runouden
maailman. Hänen ensimäinen runokokoelmansa
..Poezye" (1822), jossa sekä mielikuvituksen
rikkaus että tunteen hehku ja lennokas sanonta
heti hurmasi useimmat lukijat, aiheutti kiivaan
kamppailun vanhan ja uuden suunnan välillä
Puolassa. Kovnossa, jossa M. 1820-23 oli
lukion-opettajana, antoi hänen runoudellensa syvän ja
vakavan sävyn lopulta onneton rakkaus Maria
Wereszczakaan. jonka ihana kuva „Maryla"n
hahmossa usein kohtaa meitä M:n runoudessa. Tänä
aikana syntyy, tosin vielä häämöittävissä
piirteissään, suurisuuntainen ja sielun syvyyksistä
asti ammentava runoteos „Dziady" L.Esi-isäin
muistojuhla"), josta osa ilmestyi 1823. Samoihin
aikoihin runoilija julkaisi Liettuan
muinaishistoriasta otettuun aiheeseen perustuvan „Grazyna"
nimisen runoelman, jonka selväpiirteinen
yksinkertaisuus ja lyyrillinen tuoksu heti voitti
yleisön.

Mutta tällä välin oli kansalliskiihkoinen
taantumus päässyt valtaan Pietarissa. Puolalaisia
kohtaan sovinnollinen politiikka sai väistyä
epäluuloisen vainoamisen tieltä. Venäläinen
senaattori Novosiltsov vainusi Vilnon yliopistossa
ka-pinanhenkeä, jonka elähyttäjänä muka oli eräs
ylioppilasseura ,.Filaretit". Tämän seuran jäsen
oli myöskin M. ja hän vangittiin yhdessä
muiden „filiiretien" kanssa. Vankeudesta päästyään
hänen täytyi siirtyä pois puolalaiselta ja
liettualaiselta alueelta. Matkustellessaan
Etelä-Venä-jällä M. kävi myöskin Krimissä ja tämän
käynnin tuloksena ilmestyivät itämaista tunnelmaa
ja häikäiseviä kuvia uhkuvat ,,Krimin sonetit".
Moskovassa hän määrättiin virkamieheksi
ken-raalikuvernöörinkansliaan. Täällä ollessaan hän
kirjoitti saksalaisen ritarikunnan ja
liettualaisten välisiä taisteluita kuvaavan runoelman
.,Konrad Wallenrod" (ilm. 1828). Puolalainen lukija
sovitti sen ilman muuta puolalaisuuden ja
venäläisyyden väliseen taisteluun ja Konrad Wallen-

rodiu sanat: „orjan ase on petos" selitettiin
muutamilla tahoilla siveelliseksi johtoaatteeksi
sorretun kansan kamppailussa ylivoimaa vastaan.
Moskovassa samoinkuin Pietarissa, jonne 51. sai
muuttaa 1827, hän tutustui likeisesti Venäjän
etevimpiin kirjailijoihin, jotka suuresti ihailivat
hänen runouttaan. V. 1829 51. sai luvan
matkustaa ulkomaille ja lähti silloin ystävänsä
Odvniecin kanssa ensinnä Saksaan, käyden m. m.
Weimarissa Goetheä tervehtimässä, ja sieltä
Italiaan. Roomassa hän tutustui nuoreen
puolalaiseen kreivittäreen Henryeta Ankwicz-Skarbekiin,
joka M:n hyvänä hengettärenä anasti ,,51aryla"n
entisen paikan runoilijan sielussa. Ylpeä kreivi
Ankwicz ei kuitenkaan sallinut, että hänen
tyttärensä menisi naimisiin 51:n kanssa ja onneton,
loukkaantunut runoilija jätti 1831 yhtäkkiä
Rooman aikoen mennä taistelemaan puolalaisen
ar-rneian riveissä Venäjää vastaan. Hän ei kuiten
kaan päässyt Puolan rajan yli, vaan oli
pakotettu pysähtymään Dresdeniin. Täällä hän
kirjoitti pääosan dramaattista ..Dziady" nimistä
runoelmaansa. V :lta 1832-34 on M:n pääteos,
12 laulua sisältävä aateliseepos „Pan Tadeusz"
(,.Herra Taddeus"), jossa hän enimmäkseen
herttaisella huumorilla kuvailee puolalaista aatelis
elämää Liettuassa, siihen aikaan kuin Napoleonin
armeia puolalaisten legioonain avustamana
ryntää Venäjälle, herättäen koko Puolassa toivojen
kevään. Samalla verrattomalla
havainnollisuudella, jolla 51. kuvaa luontoa, hän on suuressa
runoelmassaan esittänyt vanhan puolalaisen
elämän viimeiset edustajat. Siirryttyään Pariisiin
1834 hän antautuu kokonaan
kansallisvaltiollis-ten ja uskonnollisten ihanteittensa palvelukseen.
Se uskonnollismystillinen käsitys elämästä ja
Puolan kansan historiasta, joka jo ilmenee teok
sessa „Puolan kansan ja sen koettelemusten
kirja" (1832), vahvistuu hänessä yhä puolalaisen
mystikon Towianskin vaikutuksesta. Lisäksi
tulevat huolet lukuisan perheen elatuksesta. V. 184(1
51 :n asema kuitenkin parani, kun hän
nimitettiin slaavilaisten kansain kirjallisuuden
professoriksi College de Franceen. Mutta tämä toimi
ei ensinkään sopinut hänelle, ei ainakaan
runoilijan silloisessa mielentilassa, ja hän menettikin
sen jo 1844. Sen sijaan hän myöhemmin sai
Napoleon III :lta, tavallaan palkinnoksi
Napoleon-ihailustaan, erään kirjastonhoitajantoimen.
Käyttipä Napoleon III 51 :iä vihdoin valtiolliseen
tehtäväänkin Turkin hallituksen luona itämaisen
sodan puhjettua 1855. 5tutta tällä matkalla hän
kuoli Konstantinopolissa koleraan 28 p. marrask.
sam. v. Hänen ruumiinsa, joka ensin tuotiin
Pariisiin, siirrettiin 1890 koko Puolan kansan
osoittaessa kunnioitustaan Krakovan vanhassa
kuningaslinnassa olevan tuomiokirkon kryptaan,
Puolan suurimpain hallitsijain arkkujen keskelle.
— 51. ei ole ainoastaan Puolan, vaan koko
slaavi-kunnan suurin runoilija. — Hänelle on
pystytetty muistopatsas Krakovassa, Varsovassa ja
Lembergissä. Hänen koottujen teoksiensa
lukuisista painoksista laajin, tekstikriitillinen alkoi
ilmestyä 1896 Lembergissä, jossa 1887
perustettiin 5Iickie\vicz-seura. Elämäkerrallisia teoksia
hänestä ovat puolan kielellä julkaisseet m. m.
hänen poikansa Wladyslaw, Chmielowski ja
Kallen-bach. J. J. il.

Micklitz. Robert (1818-98), itäv. metsän-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0256.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free