Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Micrococcus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
477
Micrococcus—Midhat pasa
478
hoitomies, tunnetun „Zentralblatt für das
ge-samte Forstwesen" nimisen aikakauslehden pe
rustaja ja toimittaja 1874-77. Vv. 1872-84 M. oli
metsäteknillisenä johtajana Itävallan
maanvil-jelvsministeriössä. Julkaissut: „Forstliche
Haus-haltungskunde" (2: n pain. 1880) y. m. teoksia.
O. Lth.
Micrococcus ks. Mikrokokki.
Microgaster ks. L o i s p i s t i ä i s e t.
Microlepidoptera = Mikrolepidoptera (ks. P i
k-kuper hoset).
Microspira (kreik. mikros = pieni, ja speiro, =
kiertynyt) ks. V i b r i o.
Midas [-däs], fryygialaisten kuninkaan (tai
useampien kuninkaiden) nimi. Alkuaan
kreikkalaiset sijoittivat M:ta koskevat tarunsa
Thraa-kiaan; vasta myöhemmin ne sovitettiin
Fryygiaan (jonka asukkaat olivat Thraakiasta
peräisin). Tarupiirteitä: M. otattaa kiinni viisaan
Seilenos haltian, kysyy häneltä, mikä on
ihmiselle parasta, ja saa tietää, että paras on olla
ollenkaan syntymättä ja sen jälkeen paras on
kuolla heti synnyttyään. — Saatettuaan
Seile-noksen tämän kasvatin, Dionysoksen luo, M. sai
palkinnoksi pyytää mitä vain halusi. Hän pyysi
silloin, että kaikki, mihin hän kajoaisi,
muuttuisi kullaksi. Seurauksena oli. että hän oli
kuolla nälkään. Pesevdyttyään Dionysoksen
neuvosta Paktolos-joen lähteessä hän pääsi
kohtalokkaasta palkinnosta irti; siitä alkaen
Pakto-Ioksen vedet vierittivät kultahiekkaa. —
Apollonin ja Pan-haltian kilpaillessa soitossa M.
asetti Panin ensi sijalle. Silloin Apollon muutti
hänen korvansa aasinkorviksi. M. peitti pitkät
korvansa korkealla päähineellä, mutta
tukanleik-kaaja-orjaltaan hän ei kuitenkaan voinut niitä
kätkeä. Orja ei tosin tohtinut ilmaista
salaisuutta kenellekään ihmiselle, mutta, kun ei
jaksanut pitää suutaan, hän kaivoi maahan kuopan
ja kuiskasi tietonsa siihen, sekä peitti kuopan
mullalla. Mutta paikalle kasvoikin kaisloja, ja
kun tuuli pani ne kahisemaan, kuiskailivat ne
kaikkien kuullen, että M :11a on aasinkorvat.
O. E. T.
Middelfart, kaup. Tanskassa, Fynillä,
Vähän-Beltin kapeimmalla kohdalla (Middelfartsund),
ainoastaan J|,km Jyllannilla olevasta Snoghojstä;
5,812 as. (1912). — Rautatie Odensesta vie M:n
kautta 4,5 km pohjoisempana olevaan Stribiin,
josta liöyrylautta kulkee Jyllannilla olevaan
Fredericiaan. Useita teollisuuslaitoksia, kalastus
melkoinen. —- Lähettyvillä on suuri mielisairaala
(700 sijaa) Hindsgavlin kartanossa. — M.
mainitaan ensi kerran 1231. (E. E. K.)
Middelthun [ tfui], Julius Olaus (1820-86),
norj. kuvanveistäjä. Opiskeli pitkät ajat
Kööpenhaminassa Bissenin johdolla ja myöhemmin
Roomassa. Asui v:sta 1869 Kristiaaniassa toimien
piirustuskoulunopettajana. M :n vähäisestä, mutta
yleensä hienoa luonteenkuvausta ja
uusklassil-lista tyyliä ilmaisevasta tuotannosta
mainittakoon Kristiaaniassa olevat rintakuvat, jotka
esittävät Wergelandia ja Welhavenia
(Studentersam-fundetissa) sekä J. II. Wesseliä (taidemuseossa)
ja Halfdan Kjerulfia (Kjerulfin aukiolle 1S74
pystytetty pronssiteos). Kristiaanian yliopiston
edustalla on hänen tekemänsä A. M.
Schwei-gaardin kuvapatsas (1883). E. E-r.
Middendorff, Alexander Theodor
(1815-94), ven. eläintieteilijä ja
tutkimusmatkailija. Teki 1840 Baerin kanssa
tutkimusmatkan Lappiin, jossa kokosi suuret tiet. kokoelmat,
ja 1843-44 Siperiaan Ohotskin-meren rannoille
asti; nimitettiin 1850 akatemian vakinaiseksi
jäseneksi, oli 1867, 1869 ja 1870
suuriruhtinait-ten matkaseuralainen, jolloin hän m. m. teki
tärkeitä havaintoja Golf-virrasta Pohjois-jäämeren
I rannalla. — Julkaissut m. m.: „Bericht iiber die
oi nithologischen Ergebnisse der naturhist. Reisen
in Lappland während d. Sommers 1840" (osani
Baerin ja Helmersenin julkaisussa „Beiträge z.
Kenntniss d. Russischen Reiches") ; „Reise in
den äussersten Norden und Östen Sibiriens
während d. J. 1843-44" („Mémoires de 1’Acad.
d. Sciences" 1847). — M. harrasti innokkaasti
käytännöllisiä maataloudellisia uudistuksia; omisti
kaksi suurta tilaa Tarton ja Pärnun lähellä.
(E. E. K.)
Middlesbro ks. Middlesbrough.
Middlesbrough [midlzbra], kreivikunnan
muodostava kaupunki Koillis-Englannissa, North
Ridingissä, Tees-joen suun etelärannalla; 104,787
as. (1911). — Kaupungintalo (jossa kirjasto),
pörssi, museo, katolinen tuomiokirkko. — M:n
lähettyvillä 1851 löydetty rauta-alue on maailman
rikkaimpia. M :ssä on suurenmoiset rauta- ja
terästehtaat (takkirautaa valmistetaan vuosittain
n. 2,s milj. ton.), konepajat, laivaveistämöt y. m. m.
teollisuuslaitokset. Kahteen suureen
allastelak-kaan pääsevät valtamerialukset; laivaliikenteen
selvitykset 4.i milj. netto rek.-ton. (1910,
lukuunottamatta rannikkoliikennettä). S. II. O.-y.
ylläpitää säännöllistä rahtilaivayhteyttä M:n ja
Suomen satamien välillä. — M:n perusti 1829 muuan
yhtiö. Sai kaup.-oikeudet 1853. E. E. K.
Middleton [midltan], Thomas (s. n. 1570,
k. 1627), tutki ensin lakitiedettä, mutta
antautui sitten kokonaan teatterikirjailijaksi ja
kirjoitti itse ja toisten, kuten Rowleyn, Dekkerin
y. m. kanssa koko joukon näytelmiä.
Onnistuneimmat näistä ovat komediat, kuten ,,A trick
to catch the old one" (1608). Niissä on vilkas
juoni, mutta rivonpuoleinen aihe.
Tragikomediassa ,,The Witch" (painettu vasta 1778)
tapaa runsaasti yhtäläisyyttä Shakespearen
„Mac-betli" näytelmän kanssa. Vaikea on kuitenkin
ratkaista, kumpi näistä kahdesta kirjailijasta on
jäljitellyt, „The Witch" näytelmän syntymisaika
kun on tuntematon. [Benguerel, „Thomas M."
(1870); R. Fischer, „Th. M." (1898); H. Jung,
„Middletons Verhältnis zu Shakespeare" (1904).]
J. 77-/.
Midgard, keskimäinen aidattu alue, tarkoittaa
islantilaisten runoudessa maata. Sen yläpuolella
on Aasa-jumalain asunto Asgard ja alapuolella
Niflheim (ks. t.). Suomalaisessa kansanrunossa
sitä vastaa keski-ilma ja Ilmola (ks. t.). K. K.
Midgardin käärme, joka asuu meressä
ympäröiden koko maan ja purren häntäänsä, on
johtunut raamatullisesta Leviathanista, josta
keskiajalla oli sama käsitys. K. K.
Midhat pasa (1822-S4), turkk. valtiomies,
herätti 1850-luvulla huomiota taitavasti
suorittamalla vaikeita hallinnollisia tehtäviä Syyriassa,
Rumeliassa ja Bulgaariassa, tuli 1860 pasaksi ja
1861 väliksi (kuvernööriksi) Nisin vilajeettiin
Serbiaan, missä hän rakennutti teitä, järjesti
santarmiston y. m. Hänen hallintonsa mukai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
