- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
487-488

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mielikuva ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

487 Mielikuvitus

(koivusta yleensä, hevosesta yleensä) (tyypilliset
yleiskuvat). -— Eri yksilöt eroavat huomattavalla
tavalla toisistaan sen puolesta, minkä aistin alaan
kuuluvat m:t kullakin yksilöllä esiintyvät
eloi-simpina, 1. toisin sanoen vallitsevat
mieli-kuvatyypit ovat eri ihmisillä erilaiset.
Vallitsevat m:t voivat toisilla perustua näköaistiin,
toisilla kuuloaistiin, toisilla taas liikuntoaistiin.
Esim.: määrätyn sanan m. esiintyy jollakin
yksilöllä (näkökuvallisella) pääasiallisesti siten, että
sana kuvaillaan mielessä kirjoitettuna, siis
nähtynä, toisella (kuulokuvallisella) se kuvaillaan
mielessä kuultuna, kolmannella
(liikuntokuvalli-sella) m. lähinnä vastaa niitä kielen ja yleensä
puhe-elimien liikuntoja, jotka tehdään, kun sana
lausutaan. -— M:t eivät esiinny tajuun vapaasti
nousevina, kuten Herbart otaksui, s. o. itsestään
ja irrallisina, vaan niiden havaintojen tai
toisten m:ain herättäminä, joihin ne ovat
yhdistetyt 1. assosioidut (ks. Assosiatsioni). M:t
voivat olla niin läheisesti yhdistetyt
havaintoaineksiin, että vasta tarkka sielutieteellinen
erittely osoittaa havaintoihimme tai aistimuksiimme
,.s i d o t u t" m :t. Kuu esim. huomaamme, että joku
näkemämme esine on meille ennestään tunnettu,
niin tämä jälleentunteminen on mahdollinen vain
sen kautta, että näköhavaintoomme välittömästi
liittyy entisen näkemisen ainakin hämärää
tietoisuutta, siis mielikuva-ainesta. Kun sanomme
näkevämme, että sitruuna on hapan tai että
pyöreä, punainen esine puun lehtien välissä on
omena, niin me saamiimme näköaistimuksiin
välittömästi lisäämme edellisten aistimusten
(sitruunan happamuutta osoittavain
makuaistimusten, omenan kovuutta, sileyttä, hajua y. m.
ominaisuuksia osoittavien kosketus-, haju- y. m.
aistimusten) vastaavia m:ia ja annamme siten
sillä hetkellä saamillemme aistimuksille
merkityksen, jota niillä ei sellaisinaan ole. Havaintoon
välittömästi sidotuista m:ista erotetaan n. s.
vapaat m:t. joiden avulla entinen kokemus
esiintyy sisäisesti tajuttuna ja havaintokuvasta
irroi-tettuna. Esim.: kun lapsi nähdessään äitinsä
tuntee hänet samaksi, jonka hän ennen on
nähnyt, on lapsella sidottu m.; kun hän äidin
poissaollessa kuvailee tätä mielessään, on hänellä
vapaa m. Lasten sielullisessa kehityksessä
vapaiden m:ien esiintyminen merkitsee tärkeätä
käännekohtaa. Riidanalainen kysymys on se,
onko eläimilläkin vapaita m:ia.

Edellisessä on viitattu muutamiin m:ien
sielutiedettä koskeviin kohtiin. Mutta m:ia voidaan
käsitellä myöskin siltä kannalta, mikä niiden
merkitys on todellisuuden käsittämiselle. Silloin
joutuu tutkittavaksi kysymys, onko m :iemme
välillä oleva yhteys paljaastaan subjektiivista
omaan mielikuvatoimintaamme kuuluvaa
yhteyttä vai voimmeko muodostaa m:iemme
välisen yhteyden sellaiseksi, että se vastaa omasta
toiminnastamme riippumatonta, objektiivista
yhteyttä, olioiden omaa yhteyttä. Tätä kysymystä
käsitellään tieto-opissa (ks. t.), jonka eri
suunnat realismi, idealismi (ks. n.) y. m. vastaavat
sanottuun kysymykseen eri tavoin. Z. C.

Mielikuvitus on sanan laajimmassa
merkityksessä se kyky 1. yleinen taipumus
(disposit-sioni), jonka nojassa sielu kokee tai
muodostaa mielikuvia (ks. t.). Kun havaintokuva on
tajun ahtauden takia väistynyt uuden tieltä,

-Mielisairaala 488

niin sen sisällys, olennaisesti muuttumattomana
tai muutettuna, voi tämän kyvyn avulla
uudistua mieleen mielikuvan, s. o. muistikuvan,
fan-tasiakuvan tai tyypillisen mielikuvan muodossa.
Vaikkapa yksilö on menettänyt jonkun aistin
sen jälkeen kuin hän on elämänsä aikana sen
aistin avulla saanut kootuksi huomattavan
määrän havaintoja ja niihin perustuvia mielikuvia,
niin voi hänellä kuitenkin menetetyn aistin
alalta olla eloisia ja tarkkoja mielikuvia,
niinkuin esim. sokeaksi joutuneen Miltonin ja
kuuroksi joutuneen Beethovenin elämäkerrat
todistavat. Mutta sekä siinä tapauksessa, että
yksilöltä syntymästä asti puuttuu jokin aisti, että
myöskin siinä, että hän aivan ensi
ikävuosinaan on kadottanut sen, m. sen aistin alalla on
vaikuttamaton tai tulee siksi. Henkilön, joka jo
ennen 5-7 ikävuotta on joutunut sokeaksi,
väitetään (tilastollisten tutkimusten mukaan)
vanhemmiten kadottavan myöskin kykynsä uneksia
väreistä. Sen mukaan mitä lajia ne mielikuvat
ovat, jotka sielu m.-kyvyn perustuksella kokee,
esiintyy tämä kyky joko uudistavana m:na
1. muistina (ks. t.), tuottavana m:na 1.
fantasiana (ks. t.) tai tyypillisten
mielikuvien muodostuskykynä (ks.
Mielikuva). Viimemainitusta ei ole
sivistyskielillä käytettävänä yleisesti vakaantunutta
nimeä, minkä puutteen on arveltu johtuvan siitä,
että näitä mielikuvia on tähän asti liian vähän
huomattu ja tutkittu. Äsken mainitut m:n eri
lajit eivät jyrkästi eroa toisistaan, vaan
lähenevät toisiaan monien välimuotojen kautta,
niinkuin yleensäkin sielulliset ilmiöt osoittavat
suurta moninaisuutta ja vivahtelua. Z. C.

Mielipuoli on mielisairas laajimmassa mer
kityksessä käsittäen myös synnynnäisesti
heikkoja tylsämielisen.

Mielisairaala, hoito- ja parannuslaitos
mielisairaita varten. Nykyaikainen m. on
muodostettu useista eri osastoista (1. rakennuksista),
jotka eroavat toisistaan rakenteensa,
sisustuksensa ja käytettävien hoitotapojensa puolesta.
Sairaat ryhmitetään näille osastoille
sairauden-tilansa mukaan siten, että vastasairastuneet,
väkivaltaiset, itsemurha-ajatuksia hautovat,
tajuttomuuskohtauksia ja ruumiillista heikkoutta
potevat sijoitetaan n. s. valvont a-o s a
s-töille, joissa he alituisen valvonnan alaisina
ollen pidetään enimmäkseen makuulla tai
kylvyssä; kroonillisesti sairaat, työtätekevät,
toipuvat y. m. sijoitetaan taas eri ominaisuuksiensa
mukaan joko suljetuille,
puoliavonai-sille tai avonaisille osastoille.
Erittäin vaarallisia sairaita varten löytyy monin
paikoin n. s. luja osasto, jonka
tarkoituksena on estää sairaitten karkaamiset ja
liittoutumiset. Paitsi sairasosastoja kuuluu
täydelliseen m:aan talousrakennukset, virkailijain ja
hoitajien asunnot, työpajat, puutarhat,
viljelysmaat y. m.

Suomessa on (vrt. Mielisairaanhoito)
valtion, kuntien ja yksityisten perustamia m:ita.
Valtion laitoksia on kolmea lajia: vastaanotto-,
keskus- ja turvalaitoksia. Kunnista ovat
suurimmat kaupungit rakentaneet tai paraillaan
rakentavat varsinaisia m:ita; useimmilla pienillä
kaupungeilla ja useilla maalaiskunnilla on
erityiset mielisairasosastot köyhäintalojen yhtev-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0262.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free