- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
489-490

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mielisairaanhoito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

489

Mielisairaanhoito—Mielisairaslainsäädäntö

490

dessä. Paitsi näitä on yksi kunnallinen
piirimielisairaala Harjavallan y. m. kuntien
perustamana, ja monin paikoin ovat kunnat aikeissa
sellaisia perustaa. Yksityisten ja yhdistysten
omistamista m:ista mainittakoon Kammion
sairaala Helsingissä, t:ri Sandellin sairaala
Bro-marvissa ja diakonilaitoksen mielisairasosasto
Sortavalassa. E. Th-n.

Mielisairaanhoito on aikojen kuluessa ollut
monenlaisten vaihtelujen alaisena. Hippokrates
ja hänen oppilaansa otaksuivat, että sielullisten
häiriöitten sijana olivat sairaat aivot, ja tämän
käsityskannan mukaisesti he käyttivät
mielisai-raitten hoidossa lepoa, sopivaa ravintoa ja
vale-lemisia. Mutta mielipiteet mielisairauden syistä
olivat silloin vielä hyvin hämärät ja häilyvät,
ja senvuoksi ei hoito päässyt vakaantumaan tälle
järkiperäiselle kannalle. Seurasi sitten keskiaika,
jolloin mielisairaita pidettiin pahojen henkien
riivaamina ja hoitamisen asemasta heitä
kidutettiin ja tapettiin tai suljettiin luoliin ja
vanki-komeroihin. Tosin jo keskiajan lopulla
muutamin paikoin Euroopassa perustettiin erityisiä
laitoksia mielisairaita varten, mutta hoitoa
pa-rannuksellisessa tarkoituksessa ei käytetty
ennenkuin 1700-luvulla, ja silloinkin oli menettely
hyvin kovakouraista ja kaikenlaisiin
pakkokeinoihin yhdistettyä. Saman vuosisadan lopulla
saivat muutamat edistysmieliset henkilöt, kuten
Pinel, Tuke, Esquirol y. m., Ranskassa ja
Englannissa aikaan joukon parannuksia m:ssa.
Pakkokeinoista kokonaan vapaa hoitomuoto
toteutettiin Conollyn toimesta Englannissa 1840-luvulla.
Senjälkeen se on voittanut enemmän ja
enemmän alaa muuallakin ja on nykyjään ainakin
periaatteellisesti hyväksytty kaikissa
sivistysmaissa.— Sitä periaatetta noudattaen, että
mielisairauden alustana on sairas elin, aivot,
käyttää uudenaikainen m. samoja parannuskeinoja
kuin muukin sairaanhoito, nim. lääkkeellisiä,
fysikaalis-ravinnollisia ja psyykillisiä. Näitten
ohella on sillä pyrkimys myöntää kullekin
sairaalle niin paljon vapautta kuin mahdollista ja
siinä tarkoituksessa on monin paikoin
suljettujen mielisairaaloiden lisäksi
perustettu avonaisia laitoksia eli
maanviljelys-siirtoloita ja otettu myös käytäntöön
lää-kärivalvonnan alainen perhehoito. Kokemus,
joka on saatu tällaisesta hoitotavasta, näyttää,
että paranemismahdollisuudet ovat suuremmat
kuin ennen, että paranemattomat sairaat käyvät
entistä sosiaalisemmiksi ja että suuri joukko
viimemainituista sopivissa olosuhteissa voi työllään
korvata melkoisen osan hoitokustannuksistaan.

Suomessa olivat Seilin ja Kronobyn „hospitaa
Iit" ensimäiset laitokset mielisairaita varten.
Alkujaan hoidettiin niissä spitaalisia ja
ruumiillisia sairaita; varmoja tietoja ei ole milloin
(1600-luvulla) niihin ensiksi sijoitettiin
mielisairaita, mutta myöhemmin toimivat molemmat
(Seili v:sta 1771) yksinomaan turvalaitoksina.
1800-luvun alussa ilmestyi meillä, kuten
muuallakin, pyrkimyksiä hankkia mielisairaille
ajanmukaista lääkärinhoitoa, ja tuloksena niistä oli
Lapinlahden sairaalan perustaminen 1841 sekä
muutamien sairassijojen varaaminen mielisairaille
kussakin lääninsairashuoneessa. Lukuunottamatta
Lapinlahden sairaalan laajentamista (1877)
kului sitten yli 40 vuotta ennenkuin ryhdyttiin

uusiin toimenpiteisiin m:n parantamiseksi
maassamme. 1882 avattiin lääninsairashuoneitten
yhteyteen 5 vastaauottolaitosta, 1885 perustettiin
Niuvanniemen keskuslaitoksen parannusosasto ja
1889 muutettiin Käkisalmen vankila
turvalaitok-seksi. Molemmat viimemainitut laajennettiin
1892-94. Kun sitten Pitkäniemen keskuslaitos
avattiin 1900, oli maamme yleisissä
mielisairas-laitoksissa yhteensä 1.096 sairaspaikkaa. Tämän
paikkaluvun näyttäytyessä aivan
riittämättömäksi. asetti hallitus 1905 komitean
valmistamaan ehdotusta uusien mielisairaalain
rakentamiseksi ja entisten laajentamiseksi. Komitean
toimittaman tutkimuksen ja laskelman mukaan
oli maassamme v:n 1906 lopulla varsinaisessa
merkityksessä mielisairaita 11.710 henkilöä ja
näistä tarvitsi 5.403 1. 46 % hoitoa suljetuissa
laitoksissa. Tämän perustuksella komitea esitti
1909 julkaisemassaan laajassa mietinnössä
suurisuuntaisen ohjelman m:n järjestämiseksi
nykyajan vaatimuksia vastaavalle kannalle. Toiveet
tämän suuria kustannuksia kysyvän, 20 vuotta
käsittävän ohjelman toteuttamisesta ovat
kumminkin rauenneet pääasiallisesti valtiollisista
syistä. Turun. Mustasaaren ja Viipurin
vastaan-ottolaitoksien uudelleen muodostaminen ja
mielisairaille vangeille olevan laitoksen rakentaminen
Turun kuritushuoneen yhteyteen ovat ainoat sen
jälkeen saadut parannukset ja uudistukset.
Komitean ehdotuksen ja eduskunnan 1908 tekemän
anomuksen perustuksella laadittu suunnitelma
suuren mielisairaalan rakentamiseksi Oulun
läheisyyteen odottaa yhä ratkaisuaan.
Mielisairas-paikkojen lukua valtion laitoksissa ei näin
ollen ole saatu vielä nousemaan yli 1,500:n. -—
Vähentääkseen jossain määrin maassamme m:n
suhteen tätä nykyä vallitsevaa tukaluutta ovat
kunnat ryhtyneet perustamaan omia laitoksia.
Niinpä rakentavat muutamat kaupungit, kuten
Turku. Tampere, Viipuri, Helsinki y. m.,
parail-laan kunnallisia mielisairaaloita, ja
maalaiskunnat eri osissa maata ovat yhtyneet suuremmiksi
tai pienemmiksi ryhmiksi perustaakseen n. s.
piirimielisairaaloita. Kunnallisten laitosten
tarkoituksena on (muutamaa poikkeusta
lukuunottamatta) säilyttää ja hoitaa vain pitkällistä
mielisairautta potevia, mutta niiden on tätä
nykyä pakko ottaa vastaan myös vastasairastuneita,
kun näille ei saada paikkaa valtion laitoksissa.
— Melkein kaikissa yleisissä mielisairaaloissa on
nykyjään olemassa välttämättömimmät
edellytykset pakkokeinoista vapaalle hoitomuodolle.
Maan-viljelyssiirtoloita ei meillä vielä ole eikä
valtion toimeenpanemaa perhehoitoakaan muualla
kuin Rymättylässä, jossa v:sta 1888 alkaen on
ollut sijoitettuna toistakymmentä miessairasta.
Tarkoitustaan paremmin vastaava on Helsingin
kaupungin 1901 perustama perhehoito Sipoossa.

E. Th-n.

Mielisairas ks. Mielisairau s.

Mielisairaslainsäädäntö. Maamme
mielisairaanhoitoa koskevat yleiset määräykset
sisältyvät asetuksiin helmik 4 p:ltä 1840 ja toukok.
28 p;ltä 1889. Sitä paitsi on suuri joukko
yksityisiä laitoksia varten olevia asetuksia ja
määräyksiä. Yleisessä laissa löytyvistä, mielisairaita
koskevista säännöksistä mainittakoon rikoslain
3 luvun 3 § ja 4 § ja 9 luvun 5 §
(syyntakeettomuudesta ja vähentyneestä syyntakeisuudesta);

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0263.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free