- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
491-492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mielisairaanhoito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

491

Mielisairaus—Mieroslawski

492

rikoslain 20 luvun 8 § ja 28 luvun 2 §
(rikoksista henkisesti sairaita vastaan, ja holhouslain
2 luvun 19 § ja 20 § (mielipuolien y. m.
holhoamisesta) . E. Th-n.

Mielisairaus on tauti, joka syntyy
aivokuoressa tapahtuvista sairaloisista muutoksista ja
toimintahäiriöistä. M:n oireet voivat esiintyä
henkisen toiminnan kaikilla eri aloilla; niistä
ovat harha-aistimukset ja harhaluulot,
ajatustoiminnan ja muistin häiriöt sekä tunne-elämän
ja tahdonilmausten sairaloiset muutokset
huomattavimmat. M:tta synnyttävät syyt ovat sekä
si-sällisiä että ulkonaisia. Edellisistä ovat
perinnöllisyys ja psyykillinen degeneratsioni
ehdottomasti tärkeimmät; jälkimäisistä mainittakoon
ruumiilliset taudit (kuppa, kuumetaudit y. m.),
myrkytykset (alkoholi, morfiini, lyijy, häkä y. m.),
päätä kohtaavat kolaukset, onnettomuudet,
vahvat mielenliikutukset, liikarasitukset,
synnytykset, vankilassa olot j. n. e. Niissä tapauksissa,
joissa perinnöllinen taipumus on pääasiallisin
syy, riippuu sen vahvuudesta, tarvitaanko m:n
puhkeamiseksi vielä joku hermostoa heikontava
lisämomentti. Sellaisissa tapauksissa taas,
joitten perussyy on ulkonaista laatua, vaaditaan
usein lisäksi hermoston vastustuskyvyn
alentumista, ennenkuin m. saa alkunsa. — M:ien
nykyaikaisessa ryhmittämisessä otetaan huomioon
sekä taudinoireet että (mikäli mahdollista) myös
taudin syyt ja kulku. Täten ne jaetaan
seuraaviin suuriin ryhmiin: maanis-depressiivinen
m., infektsionipsykoosit, psykogeeniset ja
degene-ratiiviset m :t, paranoia ja sen sukuiset
sairaus-muodot, synnynnäinen heikko- ja tylsämielisyys,
nuoruuden tylsistyminen, vanhuuden
tylsistyminen, syfiliksen ja pitkällisten myrkytyksien sekä
elimistössä itsessään syntyvien vahingollisten
aineitten aikaansaamat m:t, ja lopuksi
orgaanisten aivovammojen (epilepsia niihin luettuna)
yhteydessä esiintyvät m:t. E. Th-n.

Mielle sana sopinee paraiten käytettäväksi
aistimusten, havaintojen ja mielikuvien (vieläpä
näihin viimemainittuihin käsite- ja
ajatustoiminnatkin luettuina) 1. sanalla sanoen kaikkien
tietopuolisten sieluntoimien yhteisnimityksenä.
Siinä merkityksessä sana vastaa saksalaista
sanaa Vorstellung, milloin tätä sanaa, niinkuin
saksalaisessa kirjallisuudessa on varsinkin
aikaisemmin ollut tapana, käytetään laajimmassa
merkityksessään. Esim. Wundt merkitsee
Vorstellung sanalla sekä Wahrnehmung ja Anscliauung
(havainto) että myöskin Erinnerungsbild ja
Einbildungsvorstellung (muistikuva ja
fantasia-kuva) käsitteet ja katsoo sen lisäksi, että
myöskin Begriff (käsite) on määrätynlaatuinen
Vorstellung („Grundziige der physiologischen
Psychologie", 3:s painos II, ss. 1 ja 386). Yhtä
laajan merkityksen on ruotsinkielinen sana
före-ställning usein saanut (samoin kuin
tanskalainen sana forestilling), joten sieluntoimintojen
kolmijako on merkitty sanoilla föreställning,
kansia, vilja (mielle, tunne, tahto). Tämän
kielenkäytännön vastineeksi on suomenkieliseen
sielut ieteelliseen kirjallisuuteen sepitetty sana
„mielle" sekä teonsanan föreställa vastineeksi
sana »mieltää". Viime aikoina ovat kuitenkin
sanat Vorstellung ja föreställning yhä
yleisemmin ruvenneet sielutieteellisessä kirjallisuudessa
saamaan ahtaamman merkityksen, saman kuin

mikä sanalla mielikuva (ks. t.) on suomen
kielessä, joten ..mielle" ja »mieltäminen" tulisivat,
jos niitä edelleen käytetään, vastaamaan ruotsin
kielessä sanoja förnimmelse, förnimmande (sanan
yleisimmässä merkityksessä; vrt.
sinnesförnim-melse = aistimus). »Mielle" ja »mielikuva" sanat
olisivat silloin siinä suhteessa toisiinsa että
mielikuvat ovat eräs m:den laji. Z. C.

Mielleyhtymä ks. Assosiatsioni.

Mieltäminen ks. Mielle.

Mierasjärvi (lap. Mierasjäyri), järvi
Utsjoen latvoilla, pituus 8 km, suurin leveys
n. 250 m. Järvi erinomaisen luonnonihana
korkeine rantoineen ja niiltä valuvine lukuisine pu
roineen, joissa kauniita pikkuputouksia ja äyräillä
rehevä kasvullisuus. M:n eteläpäässä autiotupa
ja toinen samanlainen itärannalla Inarin-Utsjoen
postipolun varrella. N. km M:n pohjoispäästä
Mieraslompolon talo. L. II-nen.

Mierevelt [mirefelt], Michiel Janszoon
van (1567-1641), holl. taidemaalari; työskenteli
etupäässä synnyinkaupungissaan Delftissä. M. oli
kuuluisa muotokuvaaja, joka lukuisine
apulaisineen valmisti monia tuhansia
muotokuvatilauksia. Tästä joukkotuotannosta on vain osa hänen
omia töitään, joista parhaimmat osoittavat
tarkkaa ja selvää luonnonhavaintoa olematta
taiteellisesti erikoisemmin huomattavia. Paitsi
yksityis-muotokuvia, joissa M. m. m. on esittänyt
Nassau-Oranialaisen ruhtinassuvun jäseniä, hän maalasi
myöskin joitakuita erinäisten seurojen
ryhmäkuvia. E. R-r.

Mieris [miris], holl. taidemaalarisuku. ■—
Frans van M. vanh. (1635-81), työskenteli
syntymäkaupungissaan Leidenissä; G. Doun
etevin oppilas ja seuraaja. Kuuluu
»pienoismaala-reihin", jotka kehittävät korkeimmilleen holl.
miniatyyrimäisen tarkan ja siron
laatukuvamaa-lauksen. M. esittää sekä kansan että varsinkin
rikkaan ja ylhäisen säätypiirin elämää ja
osoittaa erikoista taituruutta silkkipukujen
maalaamisessa. ITän on myöskin tehnyt muotokuvia
sekä historiallisia ja allegorisia tauluja. Hänen
teoksiaan on etenkin Münchenin ja Dresdenin
museoissa. — M:n pojista Jan van M. (1660-90)
maalasi henkilökuvasommitelmia luonnollisessa
koossa ja W illern van M. (1662-1747) seurasi
varhaisemmissa kuvissaan sangen tarkasti ja
onnistuneesti isäänsä, mutta lopulta hänen
maa-laustapansa muuttui kuivaksi ja sileän kylmäksi.
— Viimemainitun poika Frans van M.
(1689-1763) on numismaatikkona ja arkeologina
huomattavampi kuin taidemaalarina. E. R-r.

Mieroslawski [-a’vski], Ludwik (1814-78),
puol. vallankumousmies, synt. Ranskassa, liittyi
Puolan kapinaan 1830, palasi sen kukistuttua
Ranskaan; lähti 1845 Poseniin puuhaamaan uutta
kapinaa Puolassa, mutta joutui Preussin
hallituksen toimesta kiinni ja tuomittiin 1847
Berliinissä kuolemaan, mikä rangaistus lievennettiin
elinkautiseksi vankeudeksi. Päästyään
maaliskuun vallankumouksen johdosta vapaaksi 1848,
M. jälleen rupesi Posenissa järjestämään
kapinaa. Pian hänen kuitenkin täytyi antautua; hän
sai jälleen armon ja lähti Pariisiin. M. otti osaa
Italian vapausliikkeisiin 1849 ja 1861 sekä
Badenin kapinaan ensinmainittuna vuonna. V. 1863
Puolan kansallishallitus nimitti hänet
diktaattoriksi; hän saapui sotanäyttämölle, mutta venä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0264.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free