- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
493-494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mieskohtainen takaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

493

Mieskohtainen

takaus—Mignet

494

Iäiset hänet kohta voittivat ja hän palasi
Hanskaan. Kirjoitti (enimmäkseen ranskaksi) useita
historiallisia teoksia, m. m. esityksiä Puolan
kapinasta 1830-31. O. R.

Mieskohtainen takaus, takaus, jossa
takaus-mies on ottanut vastatakseen, että velallinen
vaadittaessa saapuu oikeuteen vastaamaan
määrätystä asiasta tahi ettei hän poistu
paikkakunnalta. Ellei takausmies voi täyttää sitoumustaan,
on hän velvollinen maksamaan velan. M:lla t: 11a,
josta on säännöksiä kauppakaaren 10 luv. 7 §:ssä
ja ulosottolain 7 luv. 12 §:ssä, ei nykyään ole
sanottavaa merkitystä. 1734 v:n lain mukaan
velallinen pääsi velkavankeudesta, jos asetti m:n
t:n. M. t. myöskin vapautti rikoksentekijän
joutumasta tutkintovankilaan, ellei rikos ollut
tör-keänlaatuinen. A. Ch.

Mieskuoro, laulukunta, johon kuuluu
ainoastaan mieslaulajia. M:ssa laulajat tav.
ryhmittyvät 4 ääneen: korkeammat ja matalammat (l:set
ja 2:set) tenorit sekä korkeammat ja
matalammat (l:set ja 2: set) bassot (ks. Tenori,
Basso). — M.-laulu on saavuttanut suurta
kansallista merkitystä Saksassa (vrt.
Liederta-f e 1) ja pohjoismaissa, etenkin
ylioppilaskuorojen kautta. Taiteellisessa suhteessa m. ei yleensä
vedä vertoja sekakuorolaululle. Kuitenkin on
viime aikoina m.-tyyliä kehitetty entistä
korkeammalle tasolle; siinä suhteessa on etenkin
suom. säveltaiteella huomattavat saavutuksensa.

I. K.

Mieskvartetti, miesääninen kvartetti (ks. t.).
M. on joko yksinkertainen (4 laulajaa),
kaksinkertainen (8 laul.) tahi kolminkertainen (121aul.).
Jos laulajia on vielä useampia, katoaa m:iin
kuuluva solistisävv ja laulu käy mieskuoron
(ks. t.) luonteiseksi. M :11a tarkoitetaan joskus
myös mieskuorolaulua. Seuraelämässä m :11a on
ollut tärkeä sija Suomessa, kuten muissakin
pohjoismaissa. 1. K.

Mietelyriikka, se lyriikan (ks. t.) laji, missä
miete vie voiton tunteesta. Sen eri lajeja ovat
elegia, epigramma ja sisällyksensä
puolesta myös sonetti (vrt. n.). [B. F.
Godenhjelm, ..Runousoppi", 3 :s pain. s. 83-84.] J. H-l.

Mietintö, jonkun viraston, komitean,
valiokunnan t. m. s. julkista tarkoitusta varten ja
tavallisesti saamansa määräyksen johdosta
laatima asiakirja, jossa käsiteltävää kysymystä
selvitellään ja sen aiheuttama ehdotus tehdääu.
..Mietinnöstä" ja ,,lausunnosta" puhutaan usein
samassa merkityksessä; tavallisesti lausunto
kuitenkin on lyhempi ja sisältää perustellun
vastauksen määrättyyn kysymykseen, m. taasen
perinpohjaisempi selvitys ja siihen perustuva
valmiiksi laadittu ehdotus. M:n yleisenä
tarkoituksena on valmistaa jokin yleinen asia, joka
sitten joutuu jonkun tai joidenkin viranomaisten
päätettäväksi. Niinpä valtion asettamat komiteat
valmistavat m:jä, joita sitten käsittelevät
erinäiset julkiset virastot; eduskunnan valiokuntain
laatimat mietinnöt joutuvat eduskunnan
käsiteltäviksi täysi-istunnossa j. n. e. Viimemainituista
V. J:n 54 § säätää, että hallitsijan esityksiä
sekä eduskuntaesityksiä ei ole lupa ottaa
lopullisesti käsiteltäviksi, ennenkuin valiokunta on
niistä antanut mietintönsä. — ks. Eduskunta,
Lausunto, Valiokunta. R. E.

Mietoinen (ruots. Mietois). 1. Kunta,

Turun ja Porin 1., Mynämäen kihlak.,
Mynä-mäen-Kar jalan-Mietoisten-Lemun-Askaisten
nimis-miesp.; kirkolle Turusta 34 km. Pinta-ala 135,s
km2, josta viljeltyä maata (1910) 3,283 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 145 ha). Manttaalimäärä
48 "/«, talonsavuja 88. torpansavuja 76 ja muita
savuja 302 (1907). 1,862 as. (1912), joista
ruotsinkielisiä 7. 403 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 220 (1901).
423 hevosta, 1,510 nautaa (1910). —
Kansakouluja 3 (1913). Lehtisten karjakkokoulu.
Kunnau-lääkäri yhteinen Mynämäen kanssa. Säästöpankki
yhteinen Maskun kanssa. -— Historiallisia
paikkoja: Tavastilan talo, piispa Maunu Tavastin
syntymäpaikka (nykyjään kunnan omistama;
kansakoulutalona). -— Vanhoja kartanoita:
Lehtinen ja Saari (ks. n.). — M:ssa Pyhärannan,
Tervoisten ja Saaren laivalaiturit (viim. main.
3,5 km kirkolta. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Mynämäen
ro-vastik.; Mynämäkeen kuulunut kappeli,
perustettu 1643, jolloin Henrik Fleming rakennutti
sinne kirkon, saaden silloin patronaattioikeuden:
sama oikeus pysyi sitten Lehtisten ja Tuokilan
kartanoitten omistajalla aina v:een 1865, jolloin
seurakunta tehtiin itsenäiseksi khrakunnaksi
(keis. käskvkirj. 4 p:ltä jouluk.). Ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1888. Kirkko, harmaasta
kivestä, rak. 1643, suurennettu 1829, korjattu
1879 ja 1883. L. Il-ncn.

Mietois ks. Mietoinen.

Migmatiitti (kreik. migma = sekoitus),
juovikas vuorilaji, joka on syntynyt siten, että jokin
hehkuvan sula vuorilajimagma on sekoittunut
sitä vanhempaan vuorilajiin (ks. Graniitti).

E. M-nen.

Mignard [minjä’r], Pierre (1612-95), ransk.
taidemaalari: Simon Vouet’n oppilas, jatkoi
opintojaan ja työskenteli aluksi 22 vuotta Italiassa,
sitten v:sta 1657 Pariisissa, jossa hänestä tuli
hovimaalari, kuninkaallisen gobeliinitelitaan ja
1690 kilpailijansa Lebrunin kuoleman jälkeen
kuninkaallisen maalausakatemian johtaja.
Aikoinaan suosittuja olivat M:n historialliset ja
uskonnolliset maalaukset, kuten esim. hänen
pääteoksensa, it. vaikutusta osoittava suuren suuri
kupolifresko ..Kolminaisuuden kunnia" Pariisin
Val-de-Grace kirkossa. Taiteellisesti jonkun
verran arvokkaampia ovat M:n muotokuvat, esim.
Maria Mancini (Berliinin
Ivaiser-Friedrich-museossa). M:me de Maintenon (Pariisin
Louvressa) , Ludvik XIV, Turenne v. m.
[Lebrun-Dalbanne, ..Étude sur Pierre M." (1878).]

E. R-r.

Migne [minj], Jacques Paul (1800-75),
kat. jumaluusoppinut, perusti Pariisin lähellä
sijaitsevaan Petit-Mont-rougeen kirjapainon, jonka
tuotteista on mainittava varsinkin laaja
..Patro-logiae Cursus completus" (lat. sarja, 217 nidettä,
1844-55; kreik. sarja, 166 nidettä. 1857-66) sekä
,.Encyklopédie théologique" (99 eri sanakirjaa
171 niteessä). -4. J. P-ä.

Mignet [ minjë], Francois Auguste
Marie (1796-1S84), ransk. historioitsija; tuli
asianajajaksi, mutta antautui pian suuremmalla
innolla historian tutkimukseen; toimi samalla
sanomalehtimiehenä heinäkuun vallankumoukseen
asti (1830), jolloin tuli arkistonhoitajaksi
ulkoasiainministeriöön. minkä toinien menetti helmi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0265.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free