- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
495-496

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mieskohtainen takaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

495

Mignon—Mihailovski-Danilevskij

496

kuun vallankumouksen jälkeen 1848; oli
moraalisten ja poliittisten tieteiden akatemian jäsen
v:sta 1832, pysyväinen sihteeri v:sta 1837;
Ranskan akatemian jäsen v:sta 1836. M:n
tunnetuin teos on kaksiosainen ..Histoire de la
révo-lution de 1789 à 1814" (1824), joka on
kirjoitettu vapaamieliseltä kannalta ja enemmän
vallankumouksen johtavia aatteita kuin tapauksia
silmällä pitäen; muita teoksia: „IIistoire de Marie
Stuart" (1851), „Charles-Quint, son abdication,
son séjour et sa mort au monastère de Yuste"
(1854), ,.Rivalité de Francois I et de
Charles-Quint" (1875), asiakirjakokoelma „Négociations
relatives à la succession d’Espagne" (1836-42),
y. m. [Petit, „Frangois M."; J. Simon, ,,Mignet,
Michelet, Henri Martin".]

Mignon [minjö’] (ransk., = sievä), eräs
kirjasinlaji, tunnettu myös nimellä puolimitteli ja
kolo-nelli.

Mignon [minjö’] (ransk., = sievä, suloinen),
Goethen romaanin ,,Wilhelm Meisters
Lehr-jahre" päähenkilöitä, suloinen nuori neito, uuden
ajan kirjallisuuden runollisimpia olentoja.

Migratsionihypoteesi ks.
Polveutumis-oppi.

Migreeni (ransk. migraine) 1. hemikrania
(kreik. liemi = puoli, ja kranion = pääkallo) on
kohtauksittain tapaava, tavallisesti toista puolta
päätä kovemmin vaivaava päänsärky, jonka
yhteydessä usein esiintyy näköhäiriöitä,
pahoinvointia ja oksennuksia. M. on suvussa kulkeva
tauti, joka periytyy etupäässä naispuolisten
jäsenten kautta jälkeläisiin. Se alkaa useimmiten
jo kehitysvuosina, hyvin harvoin 40 ikävuoden
jälkeen, ja kestää tavallisesti koko eliniän;
vanhetessa tulevat kohtaukset kumminkin
helpommiksi. Joskus saattaa m:n tapaisia oireita
ilmetä jonkun muun taudin, kuten epilepsian,
hysterian ja paralysiau yhteydessä. —
Päänsärkykohtaukset tulevat joko säännöllisten väliaikojen
perästä tai epäsäännöllisesti erityisten
asianhaarojen aiheuttamina. Tavallisimmat tilapäiset
syyt ovat henkinen liikarasitus,
mielenliikutuk-set, alkoholin ja tupakan runsas käyttäminen,
kuumuus, ruuansulatushäiriöt, sukupuoliyhteys
ja kuukautiset. Kohtauksen alkuoireet
esiintyvät jo aamulla yleisenä haluttomuutena,
väsymyksenä ja pään raskautena; sitä paitse on
vatsantoiminta usein häiriytynyt ja virtsan
erittyminen enentynyt sekä näköä häiritsee
väräjäminen ja valoilmiöt (n. s. flimmerskotomit).
Päi-vemmällä liittyy näihin päänsärky, joka alkaa
tavallisesti toisessa päänpuoliskossa, mutta
kiili-tyessään leviää toisellekin puolelle. Iltapäivällä
saavuttaa särky huippunsa ja sitten asettuu
vähitellen joko oksentamisen perästä tai ilman sitä.
Seuraavana päivänä on vaiva useimmiten
kokonaan poissa, mutta joskus jatkuu kohtaus pari
kolme päivää peräkkäin. -— M:n alkuperästä ei
vielä olla täysin selvillä, senverran kumminkin
tiedetään, että taudin esiintymiseen tarvitaan
sekä yleiselimistöllinen ainevaihtohäiriö että
jokin sairaloinen muutos aivoissa. Näitten
yhteisvaikutuksesta syntynyt aivopaineen äkillinen
kohoaminen aikaansaa päänsäryn ja muut oireet.
— Hoito kohdistetaan yleistilan parantamiseen
ja sellaisten epäkohtain poistamiseen, joitten
tiedetään tautia pahentavan ja kohtauksia
aiheuttavan. Ruoka ja juoma tehdään niin vapaaksi

puriineista ja kiihottavista aineista kuin
mahdollista t. s. ei nautita lihaa, kalaa, palkokasvia,
kahvia, teetä, kaakaota eikä alkoholia. Vältetään
tupakoimista, myöhäänvalvomista. henkistä
liikarasitusta, istumatyötä y. m. s. Ainevaihdon
vilkastuttamiseksi harjoitetaan ahkerasti
ruumiin-liikuntaa ja otetaan hiostuttavia kylpyjä.
Pään-kipupulvereita (antipyriiniä. aspiriinia,
fenasetii-nia y. m.) käytetään niin vähän kuin
mahdollista. Vaikeimmissa tapauksissa turvaudutaan
lääkärin apuun. E. Th-n.

Migreenipuikko valmistetaan mentholista ja
käytetään otsan hivelemiseen migreenissä.

Migreniini, seos antipyriinistä (85).
sitruunahaposta (6) ja koffeiinista (9), käytetään
migreenissä, kohmelossa v. m. päänsäryn lievittäjänä.

(E. Th-n’.)

Miguel [mige’l], Maria Evaristo („Dom
Miguel") (1802-66), Portugalin kruunuuanastaja
1828-34: kuningas Juhana VI:n kolmas poika.
Ollen Portugalissa 1822 säädetyn
perustuslaillisen valtiomuodon mitä kiihkein vastustaja, M.
1824 solmi salaliiton, vangitsi suuren joukon
vapaamielisiä ja piti isäänsä vartioituna hänen
linnassaan, kunnes tämä pääsi pakenemaan
englantilaiseen laivaan. M. karkoitettiin nyt ja
lähti Wieniin. Juhana VI:n kuoltua hänen
vanhempi poikansa, Brasilian keisari dom Pedro,
jätti Portugalin alaikäiselle tyttärelleen Maria
da Glorialle sekä sääsi sille vapaamielisen
valtiomuodon, määräten samalla, että hänen tyttärensä
vastedes menisi naimisiin setänsä M:n kanssa;
tämä oli pysyvä hallituksen hoitajana, kunnes
kuningatar tulisi täysi-ikäiseksi. M. suostui
tähän ja vahvisti valallisesti perustuslain, mutta
pani heti toimeen valtiokaappauksen ja
huudatti itsensä itsevaltaiseksi kuninkaaksi. Tämän
jälkeen M. pani toimeen säälimättömiin vainon
vapaamielisiä vastaan. Mutta dom Pedro palasi
Brasiliasta (josta hänen oli täytynyt luopua
poikansa Pedro II:n hyväksi), kokosi Ranskan
ja Englannin avulla sotavoiman, valloitti
Azo-rrista käsin Portugalin 1832-33 ja asetti Maria
da Glorian uudestaan valtaistuimelle. V. 1834
M. Evorassa nimenomaan luopui vallasta. M. eli
senjälkeen enimmäkseen Badenissa. G. Ii.

Migula [mi-], Walter (s. 1863), saks.
kasvitieteilijä. tuli 1893 kasvitieteen professoriksi
Karlsruheen, 1905 Eisenachin metsäakatemiaan;
etevä kryptogamieututkija; julkaisuja m. m. laaja
„Kryptogamenflora" (v:sta 1904) sekä useita
bakteriologisia teoksia, tärkein „System der
Bak-terien" (2 osaa, 1897-1900).

Migulinskaja, kasakkakylä Etelä-Venäjällä,
Donin kasakkain alueessa, Donin oik. rannalla;
28.000 as. (1900).

Mihail ks. M i k a e 1.

Mihailovski-Danilevskij [-U>- -le’-].
Aleksandr Ivanovits (1790-1848), ven.
kenraali ja sotahistorioitsija, otti Ivutuzovin
aju-tanttina osaa 1812-13 vuosien sotaretkiin, oli
Turkin sodassa 1829 Diebitschin
kenraalimajurina, tuli 1835 kenraaliluutnantiksi ja 1839
senaattoriksi ynnä sotaneuvoston jäseneksi. M.-D.
on julkaissut suuren joukon sotahistoriallisia
teoksia, joista tässä mainittakoon: „Kuvaus
Turkin sodasta vv. 1806-12" (1843), ,,Muistelmia
vuosien 1812-13 sotaretkiltä" (1834), „Kuvaus
Suomen sodasta vv. 1808 ja 1809" (1850). K. G.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0266.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free