- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
497-498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mihalovich ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

497

Mihalovich— Miina

498

Miiluja.

Mihalovich [-vits], üdön (Edmund von)
(s. 1842), unk. säveltäjä, Hauptmannin ja
Bii-lowiu oppilas. Tuli 1887 Budapestin
musiikki-akatemian johtajaksi (ystävänsä Lisztin jälkeen).
Sävelsi 3 oopperaa, 4 sinfoniaa y. m. 1. K.

Miika ks. Mika.

Miilu. Suurin määrä eri tarpeisiin
käytettäviä sysiä valmistetaan vielä nykyäänkin
hiiltä-milliä puita m:issa. Sen mukaan, ladotaanko
puut m:ssa pystyyn vai pitkälleen, erotetaan
pysty-m:ja (kormu-m:ja) ja lama-m:ja.
Edelliset ovat yleisemmin käytännössä.
M:n-polttoon käytetään joko runkopuita, sekä
havu-että lehtipuita, tai sahausjätteitä, rimoja v. m.
Itse poltto vaatii suurta taitoa ja kokemusta.
M:n pohja tehdään tiiviille, kuivalle ja tuulilta
suojatulle paikalle, lähelle m.-puita, vettä ja
sopivaa peittomultaa. Samaa pohjaa sopii käyttää
useita kertoja. Meillä Suomessa enimmän
käytännössä oleva kormu-m. varustetaan m:n
keskelle pystyyn sovitetulla sytytysonkalolla,
kormulla. Kormureikä muodostetaan joko
napahir-ren tahi kormuseivästen varaan. Kormun
ympärille ladotaan m.-puut, tyvet maata vasten, niin
tiiviisti kuin suinkin. Hataraksi ladotussa m:s.sa
ei polttaja voi mielin määrin ohjata ilmavirtaa
ja sen avulla kierrättää tulta. M. peitetään
sammalilla, turpeella, kuusenhavuilla tai
sahajauhoilla ja päällystetään multa-tahi
hiilimurska-kerroksella. M. sytytetään tyynen sään vallitessa.
Kun tuli on päässyt hyvään vauhtiin, peitetään
kormukin havuilla ja peittomullalla.
PeittomuI-taan ilma- ja savureikiä avaamalla ja tarpeen
mukaan sulkemalla kierrätetään tulta, kunnes
puut ovat kauttaaltaan hiiltyneet. M.
sammutetaan silloin sulkemalla kaikki reiät ja nuijimalla
peittomultaa. Jonkun ajan kuluttua voidaan
hiilet ottaa m:sta. J. y.

Miimillinen (ks. Mimos), mimiikkiä
harjoittava; mimiikkiä koskeva, sisältävä.

Miina. 1. Muinaisajan raha (mna), 60:nnes
osa talenttia; attikalainen m = 100 drakmaa - 43ö,o
g. — 2. Kreik. painomitta, v:n 1836 lain mukaan
468’/4 vanhaa ja 1500 uutta drakmaa = 1,5 kg.

Miina (it. minä, ransk. mine, < kesk. lat.
mi-tiä’re = kuljettaa), maahan, varusmuuriin, veden-

pinnan alle y. m. asetettu räjähdyspanos, jonka
tarkoituksena on räjähtäessä tuhoavasti
vaikuttaa ympäristöönsä. M:t ovat joko
maamiinoja tai merimiinoja. — Maa-m.
sytytetään tav. johtolangan avulla, joko tavallisella
sytytyslangalla tai sähkön avulla. Räjähdyksessä
syntyneet kaasut vaikuttavat tuhoisimmin siihen
suuntaan, missä vastustus on vähäisin. Sitä
muurissa olevaa syvennystä, johon m. asetetaan,
sanotaan räjähdyskammioksi, maahan
asetettavan m:n syvennystä m.-k a m m i o k s i.
Räjähdyksen johdosta maahan syntynyt kuoppa on
nimeltään m.-s u p p i 1 o. Milloin m :n vaikutusalue
ei ole sen suurempi kuin että maanpinnassa
tuntuu vain heikko tärähdys (m. on noin 3 m:n
syvyydellä) , on m. v a 1 e-m.
Demolitsioni-(hävitys-)m:t tarkoittavat muurien, siltojen,
tunnelien y. m. tuhoamista. Piiritetty linnoitusväki
asettaa glasiissin alle vasta-m:oja
suojellakseen liunoitusmuureja vihollisen hyökkäyksiltä.

Merimiinat ovat vedenpitävään koteloon
suljettuja räjähdyspanoksia, jotka joko ankku
r o i d a a n tai asetetaan vapaasti
ajelehtiviksi ja jotka on aiottu räjähtämään
vihollisaluksen saavuttua niiden tuhoavan voiman vai
kutuspiirin sisäpuolelle. Ankkuroidut meri-m :t
voivat olla joko pohja-m :ja tai kelluvia m :ja.
Kelluvat m:t asetetaan tavallisesti jonkun ver
rau vedenpinnan alapuolelle. Ajelehtivissa m:issi
ei ole ankkuria; ne joko kelluvat pinnassa tai
ripustetaan kellukoliojen varaan vedenpinnan
alapuolelle. M:n ja torpedon välimuoto on n. s.
t o r p e d o-m., joka vedenpinnan ja m:ssa olevan
koneiston avulla voidaan pitää tarkoin
määrätyssä ylös- ja alas kulkevassa liikkeessä, vaikka
m. ei olekkaan varustettu ankkurilla eikä
kellu-koholla. Määrätyn ajan kuluttua m. vajoaa
pohjaan ja käy vaarattomaksi. — Meri-m :t ovat joko
s y t y t y s-m: ja, jotka räjähdytetään maalta
käsin sähkökaapelin avulla, tai s y s ä y s-m:ja, jotka
räjähtävät aluksen törmätessä m :aa vastaan. —
Meri-m:ja käyttivät ensi kerran venäläiset
Krimin-sodassa Kronstadtin satamaselän
suojaamiseksi Englannin laivoilta. N. s. orjasodassa
Poh-jois-Ameriikan etelävaltiot käyttivät niitä
menestyksellä hävittäen niiden avulla useita poh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0267.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free