- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
499-500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mihalovich ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

499

joisten valtioiden laivoja. — Ensimäiset meri-m:t
olivat täytetyt ruudilla. Niissä oli pystyssä oleva,
rikkihapolla täytetty lasiputki, josta happo laivan
törmätessä m:aa vastaan valui kemialliseen
seokseen saaden aikaan kuumuutta ja sytyttäen
räjähdyspanoksen. Nykyään meri-m :t täytetään
uudenaikaisilla tehokkailla räjähdysaineilla
(nitroglyseriinillä, meliniitillä, trinitrotoluolilla y. m.).
— vrt. Torpedo.

M. v. H.

Miinalaiva, alus, josta lasketaan merimiinoja,
ks. Miina.

Miinasota, se osa linnoitussotaa, joka alkaa
piirittäjien onnistuttua viedä joukkonsa
linnoituksen glasiissiin saakka. Hyökkääjät kaivavat
käytäviä räjähdyttääkseen miinoilla
linnoituksen muurit. Piiritetyt koettavat
vastamii-noilla saada tämän estetyksi. M. v. II.

Miinaupseeri, miinakomppanian tai
miinalai-van upseeri. M. v. E.

Miinoa, kylä rajantakaisessa Karjalassa,
Po-ventsan piirissä Rukajärven kunnassa,
Miinoan-järven rannalla, lähellä Kuhmoniemen rajaa;
„karjalankävijäin" suosima paikka
Vienan-Karjalaan menevän, paljon käytetyn kulkutien
varrella. Elias Lönnrot kävi M:ssa 3:nnella ja
7:nnellä runonkeruumatkallaan. L. E-nen.

Miinoankivi, pieni rajakivi Kuhmoniemen
rajalla Vienan-Karjalaa vastaan, „tavallineu
kulkukivi vain, johon piirretty moniaita
rajamerkkejä", eikä mikään vuori, niinkuin usein
näkee mainittavan. [I. K. Inha, „Kalevalan
laulumailta", siv. 118]. L. E-nen.

Miinoittaa, asettaa miinoja, varustaa
miinoilla, ks. Miina.

Miinoittaja, räjähdystekniikkaan ja
miina-sodassa tarpeellisiin töihin perehtynyt
insinööri-sotilas.

Mika (< hepr. mikä < mikäjä < mikäjahu =
kuka on niinkuin Jahve). 1. Eräs efraimilainen
mies. jolla oli oma pyhäkkönsä ja
jumalanpalve-lusvälineensä (Tuom. k. 17 seur.). — 2.
Israelilainen profeetta M. ben Jimla, joka vaikutti
Samariassa kuningas Ahabin (ks. t.) aikana ollen
tämän vastustaja (1 Kun. k. 22,s seur.). — 3.
Juutalainen profeetta Moreshet kylästä, vaikutti
His-kijan (ks. t.) aikana ja ennusti Jerusalemin
häviötä (Jer. 2618, Mika 3,2). M. moitti myös
ankarasti rikasten suurviljelijäin ja muiden isoisten
köyhiä kohtaan harjoittamaa vääryyttä ja
väkivaltaa ja taisteli valheprofeettain ja pappien
omanvoitonpyyntiä ja siveellistä höllyyttä
vastaan, ollen lahjomaton totuuden julistaja. Hänen
nimeään kantavasta Mikan kirjasta,
järjestyksessä kuudes n. s. pienistä profeetoista, ovat
varmasti luvut 1-3 hänen käsialaansa ja
sisältävät pääasiassa vain moitetta ja tuomionjulistusta;
luvut 4 ja 5 ovat eskatologisia, mutta niiden,
samoinkuin lukujen 6-7, alkuperä ja kirjoitusaika
ovat riidanalaisia.

[Stade, ..Zeitschrift für die alttestamentliehe
Wissenschaft" (1881), s. 161 seur.; 1883 s. 1
seur.; 1S84 s. 291 seur.; Rüssel, „Untersuchungeu
(iber die Textgestalt und die Echtheit des Buches
Micha" (1887); kommentaareja: Marti,
,,Dokeka-propheton" (1904); Nowaek, ,.Die kleinen
Pro-pheten" (1903).] A. F. P-o.

Mikado (jap., = „korkea portti"), Japanin
hallituksen nimitys, jota väärinkäsityksen johdosta

500

Euroopassa usein käytetään Japanin keisarin
arvoniinenä (jap. tenno 1. tensi).

Mikael, pääenkeli, mainitaan ensi kerran
Danielin k. 10w, a, 12, israelilaisten suojelusenkeli nä,
Joh. ilm. 12, lohikäärmeen eli Saatanan
voittajana. Myöhemmässä juutalaisuudessa M. on ylin
seitsemästä pääenkelistä, on taivaallinen
ylimäi-nen pappi, joka seisoo Jumalan oikealla kädellä,
välittää ihmisten rukoukset ja hyvät työt ja
johdattaa hurskaat vainajat taivaalliseen
Jerusalemiin. Hän on myös lain välittäjä (vrt. Galat.
k. 319), hänen hallussaan ovat taivaalliset kirjat,
ja aikojen lopussa hän lyö Antikristuksen,
pelastaa hurskaat, herättää pasunalla kuolleet (vrt.
1 Tessal. k. 4,„) ja vie helvetistä syntisetkin
paratiisiin. Tämä käsitys M:sta. johon jo vieraat
uskonnot, persialainen ja babylonialainen,
lienevät vaikuttaneet, on siirtynyt juutalaisuudesta
muinaiskristillisyyteen ja sieltä sitten eri
maitten kansanuskontoon. M. on joskus yhdistetty
Hermekseen (ks. t.) ja kiertotähti Merkuriin,
jonka päivä oli keskiviikko. Erityisesti on M:sta.
astuttuaan Wuotanin sijalle, tullut saksalaisten
suojeluspyhimys, jolle syyskuun 29 päivä,
„Mi-kon päivä" on omistettu erityisenä juhlana
(„Michaelisfest"). [W. Lueken, ..Michael" (1898);
J. W. Wolf. ..Beiträge zur deutschen
Mvtho-logie" I (1852).] A. F. P-o.

Mikael (kreik. Mikhaël), Itä-Rooman
keisareita. 1. M. II Änkyttäjä (kreik. Psellos),
hali. 820-29, alhaista säätyä, kohosi korkeaan
arvoon armeiassa, auttoi sotatoveriansa Leo V :tä
valtaistuimelle, mutta yhtyi myöhemmin
salaliittoon häntä vastaan ja tuomittiin kuolemaan. M:n
kannattajat vapauttivat ja korottivat hänet
valtaistuimelle, jolloin Leo murhattiin. M. sai vielä
taistella kruunusta toista kilpailijaa, Thomasta
vastaan, antautui sitten irstaisuuteen eikä
estänyt saraseeneja anastamasta Kreettaa ja
alkamasta Sisilian valloitusta. — 2. M. III (839-67),
hali. v:sta S42, keisari Theophiloksen poika,
edellisen pojanpoika, nousi alaikäisenä
valtaistuimelle äitinsä, kelvollisen Theodoran holhonnan
alaisena. Tämän onnistui suojella valtakuntaa
saraseeneja vastaan ja saattaa kuvainpalvelus
pysyväisesti voitolle 853. M:n kasvatus kuitenkin
laiminlyötiin ja hänestä tuli irstailija. Hänen
enonsa Bardas sai pian suurimman
vaikutusvallan, ja Theodora suljettiin luostariin 856. M. kävi
vaihtelevalla onnella sotaa saraseeneja vastaan.
V. 861 bulgaarit sodalla pakotettiin suostumaan
kristinuskoon, mutta 865 ilmestyivät uudet
viholliset, venäläiset. M:n uusi suosikki ja
kanssa-hallitsija, Basileios, aiheutti ensin Bardaksen
kukistumisen ja murhasi sitten M:n. — 3. M. VII
Dukas („Parapeinakes" s. o. „nälkään
näännyt-täjä", koska väitettiin hänen aiheuttaneen
nälänhädän), Konstantinos X:n Dukaksen poika,
hallitsi ensin yhdessä veljiensä kanssa, sitten yksin
1067-78. Alussa M:n setä, Johannes Dukas,
yhdessä oppineen Mikael Pselloksen kanssa johti
hallitusta jotenkin hyvällä menestyksellä. M. itse
oli oppinut mutta heikko. Hänen hallitessaan
tehtiin kapinoita, viimeiset omistukset Italiassa
menetettiin 1071 ja suuri osa Vähää Aasiaa
seldsu-keille 1074. Vihdoin M. erään kapinan johdosta
luopui vallasta ja meni luostariin. — 4. M. VIII
Palaiologos (1224-82), ensin Nikaian,
sitten Konstantinopolin keisari, polveutui äitinsä

Miinalaiva—Mikael

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0268.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free