- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
501-502

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikael ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

501

kautta keisari Aleksios Augeloksesta. Kohottuaan
korkeihin arvoihin Nikaian keisarin palveluksessa
M. raivasi tieltä kilpailijansa ja pääsi nuoren
Johannes IV Laskariksen kanssahallitsijaksi 1259.
V. 1261 hän valloitti Konstantinopolin ja teki
siten lopun latinalaisesta keisarikunnasta.
Tämän jälkeen hän kukisti ja sokaisi Johannes
Laskariksen. M. oli viisas ja voimakas hallitsija; hän
sai sopimuksilla Kreikan ruhtinasten kanssa
lisää alueita; suosi vuorotellen genovalaisia ja
venetsialaisia ja piti heitä siten aisoissa; avusti
Sisilian kapinaa Kaarle Anjoulaista vastaan.
Koetti turhaan aikaansaada sovintoa itä- ja
länsimaisen kirkon välillä. G. R.

Mikael (ven. Mihail), venäläisiä ruhtinaita.
1. M. F e d o r o v i t s (1596-1645), Venäjän tsaari,
ensimäinen Romanovin sukua; valittiin
hallitsijaksi sekasorron aikana 1613. Hallituksen
varsinaisena johtajana oli kuolemaansa saakka
1633 M:n isä patriarkka Filaret (ks. t.), joka
1619 pääsi vapaaksi puolalaisten vankeudesta.
M:n täytyi luovuttaa Stolbovan rauhassa 1617
Ruotsille Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa,
Puolalle v:n 1618 aselevossa (joka lyhyen sodan
jälkeen vahvistettiin v:n 1634 rauhalla) Smolensk,
Severiä, Tsernigov. Etupäässä M:n ja hänen
isänsä huomio oli kiintynyt sisäiseen
uudistustyöhön, vrt. Venäjä, historia.

2. M. Nikolajevitj (1832-1909),
suuriruhtinas, keisari Nikolai I:n nuorin poika;
nimitettiin 1864 Kaukaasian käskynhaltijaksi ja
sikäläisten sotajoukkojen ylipäälliköksi, johti niitä
vv:n 1877-78 sodassa Turkkia vastaan; tuli 1881
valtakunnanneuvoston puheenjohtajaksi ja 1883
»ministerikomitean" jäseneksi; oli sen salaisen
konferenssin puheenjohtajana, joka valmisti
Suomen oikeuksia loukkaavan helmikuunmanifestin
1899.

3. M. A 1 e k s a n d r o v i t s (s. 1878),
suuriruhtinas, keisari Aleksanteri III:n nuorin poika,
tuli vanhemman veljensä Yrjön kuoleman
jälkeen 1899 Venäjän perintöruhtinaaksi, jossa
asemassa oli 12 p:ään elok. 1904, jolloin hänen
vanhimmalle veljelleen keisari Nikolai II :lle syntyi
poika Aleksei; asetettiin holhouksenalaiseksi 1913.

Mikael, Korybut Wiéniowiecki
(163S-73), Puolan kuningas, oli liettualaista
aatelissukua, jonka sanottiin polveutuvan Jagellon
veljestä Korybutista; valittiin Johan Kasimirin
jälkeen 1668 Puolan kuninkaaksi; kävi sotaa
tata-reja ja Turkkia vastaan, teki 1673 viimemainitun
kanssa häpeällisen rauhan, jota Puolan
valtiopäivät eivät suostuneet vahvistamaan. (J. F.)

Mikael Kerularios, Konstantinopolin
patriarkka 1043-58, aiheutti jyrkällä esiintymisellään
itä- ja länsimaisen kirkon eron 1054, jota jo
patriarkka Photios oli valmistanut. Keisari
Konstan-tinos Monomakhos, joka oli tyytymätön M: n
kantaan, yritti turhaan aikaansaada sovintoa
Rooman kirkon kanssa; keisari Isak Komnenos
lähetti M:n 1058 maanpakoon, jossa hän kuoli.

G. R.

Mikael Obrenovic f-e’novits] (1823-68),
Serbian ruhtinas; oli Serbian ensimäisen ruhtinaan
Milosin poika; pääsi ensi kerran valtaan
vanhemman veljensä Milanin kuoltua 1839, mutta
1842 hänen oli pakko poistua Aleksanteri
Kara-djordjeviéin tieltä. Kun hänen isänsä Milos oli
1858 uudelleen päässyt valtaistuimelle, palasi M.

502

Serbiaan ja tuli isänsä kuoleman jälkeen 1860
ruhtinaaksi, mutta murhattiin 1868
Karadjordje-vicien kannattajien toimesta. M. sai turkkilaiset
varustusjoukot poistetuiksi maasta, harrasti
innokkaasti Serbian sisällistä kehitystä ja oli
hyvin suosittu hallitsija. J. F.

Mikal, Saulin nuorempi tytär (1 Sam. 1449),
Davidin vaimo (1 Sam. 18OT seur.), pelasti puolisonsa
Saulin kostolta (19„ seur.). Hänet annettiin
myöhemmin toiselle miehelle, mutta valtaan päästyään
David vaati takaisin puolisonsa (1 Sam. 25M; 2
Sa m. 31;1 seur). Kun arkkia siirrettäessä Siioniin
David tanssi puolialastonna arkin edessä
kaikkien israelilaisten nähden, niin M. siitä
loukkaantuneena nuhteli miestään, joka sen johdosta
vieraantui vaimostaan (2 Sam. 6,„ seur.). A. F. P-o.

Mikania, mykerökukkaisiin kuuluva kasvisuku;
troopillisessa Ameriikassa kasvavia yrttejä ja
pensaita, joilla kotimaassaan on suuri maine
lääkekasveina. Tunnetuin laji, M. guaco kasvaa
etenkin Kolumbiassa; lehdistä valmistettua lääkettä
g u a e o a pidetään siellä varmimpana
parannuskeinona myrkkykäärmeiden y. m. puremissa sekä
myös vesikauhussa. Euroopassa kokeiltaessa on
guaeo useissa taudeissa huomattu sangen
tehokkaaksi lääkkeeksi, joten se voinee vastaisuudessa
tulla täälläkin käytäntöön. 7. V-s.

Mikes, Kelemeu [mikäs kälämän] (1690
1762), kreivi, ruhtinas Ferenc II Räk6czi’n
harras kannattaja ja ystävä, pakeni Szatmärin
rauhan (1711) jälkeen tämän kanssa ensin
Puolaan, sitten Ranskaan, vihdoin (1717)
Turkin-maalle, jossa ruhtinas — Rodoston kaupungissa
— maanpakolaisena eli ja kuoli (1735). Samassa
kaupungissa M :kin eli loppuikänsä, pääsemättä
takaisin synnyinmaahansa. Maanpakolaisuuden
raskaita päiviä M. koetti lyhentää kirjallisella
toiminnalla, ja niin syntyivät m. m. hänen
mieltä-kiinnittävät ja erittäin viehättävästi kirjoitetut
..kirjeensä Turkinmaalta" („Törökorszägi
leve-lek"), jotka vasta kauan hänen kuolemansa
jälkeen julkaistiin (1794). Niissä hän m. m. kertoo
Räk6czi’n maanpakolaisuutta koskevista seikoista,
Siebenbürgenin oloista, Turkinmaan
yhteiskunnallisista ja valtiollisista oloista, yleisestä
valtiollisesta asemasta j. n. e. Y. TV.

Mikhael Attaliates
lia’-J, bysanttilainen
lainoppinut ja historioitsija ll:nneltä vuosis., [-todennäköisesti kotoisin Pamphylian Attaliasta,
siirtyi luultavasti 1030-luvulla Konstantinopoliin,
niissä toimi ensin asianajajana, ja sitten
tuomarina, keisarillisena neuvoksena y. m. M. A. on
m. m. jättänyt jälkeensä lainopin käsikirjan
(,,Poneina nomikon", julk. Freher 1596 ja Ssrutas 1861)
sekä vv:n 1034-79 välistä aikaa käsittelevän
historiateoksen (julk. kokoelmassa ,.Corpus
scripto-rum historiæ byzantinæ"). missä hän
vilpittömästi ja oikeudenmukaisesti, mutta samalla
terävästi kertoo pääasiallisesti omia näkemiään;
tyyliä kuitenkin haittaa liiallinen kuvarikkaus.
[Krumbacher, „Geschichte der byzantinischen [-Litteratur".]-] {+Lit-
teratur".]+} ’ E. R-n.

Mikhael Glykas, bysanttilainen
kronikankir-joittaja 12:nnelta vuosis. M. G:n elämänvaiheista
tiedetään melkein vain, että hän v:n 1159
paikkeilla tuntemattomasta syystä oli vangittuna ja
sittemmin tuomittiin sokaistavaksi. Hänen
pääteoksensa on maailmankronikka („Biblos
khro-nike"), joka alkaen maailman luomisesta päät-

Mikael —Mikhael Glykas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0269.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free