Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikkeli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
503
Mikkeli
505
Mikkelin kaupungin uusi asemakaava.
vuori kaupungin keskuksessa on 43 m yi. Saimaan
pintaa, sille rakennetusta 27 m korkeasta
vesi-ja näkötornista ja ravintola-paviljongista on laaja
näköala yli kaupungin ja sitä ympäröivien
moni-sokkeloisten Saimaan lahtien ja sisäjärvien.
Mainitut vuoret ja hongikkoharjanteen suojaama
Liko-lampi erottavat n. s. Likolammin
kaupunginosan, joka vuorien lomissa yhtyy muuhun
kaupunkiin, ja jolle nykyään uutta katua avataan
Naisvuoren poikki. Laivakulku-yhteydessä oleva
läheinen Lamposaari on ravintola- y. m.
rakennuksineen ja viehättävine näköaloilleen järjestetty
kansan- ja huvipuistoksi. — Kun nykyinen
asemakaava on ollut korjauksen ja laajennuksen
tarpeessa, on valmistunut asianmukaisen
vahvistuksen saamista varten valtuuston 1909
hyväksymä uusi asemakaava. Sen mukaan
tulee alue puolta suuremmaksi, käsittäen
hongikko-harjanteita lännessä luonnollisesti rajoittaviin
sisäjärviiu ja niitä yhdistävään Ilanhijokeeu
asti. Siinä on huomioonotettu elämän eri
harrastukset, varattu rakennus-, huvila-, työväen-,
vuokra-, tehdas- y. m. tontit, Lorit, puistot,
urheilukenttä, kilpa-ajorata (käytäntöön
valmistunut 1912, 10 m leveä).
Kaupungissa on useita asuntosuhteiden
terveellisyyttä ja mukavuutta edistäviä laitoksia.
Loka-viemäriverkon (aloitettu 1899; kustann.
n. 97,000 mk.) yhteyteen pääsevät kaikki kadut
ja torit. Kaupungin vesijohtolaitos (pii-
rust. A. Skog; rakenn. 1911; kustann. Smk.
313,084:38) tuo puhdasta pohjavettä 1,200 m:n
etäisyydestä Naisvuoren vesisäiliöön (mahtuu
300,000 1). Kaikille kaduille kulkevat siitä
putki-verkot paloposteineen, ja haarajohtoja (1913) on
vedetty 106 taloon. Veden hinta 40 p. m3:ltä alle
400 m3 vuosittain käytetystä vedestä. —
Kaupungin (v:sta 1911) omistamasta
sähkölaitoksesta on 1912 käytetty sähkövirtaa
katujen valaisemiseen 35.000 ja taloihin 75,000
kilo-vattituntia (sähkövirran käyttäjiä 330); sähkön
hinta (1913) 50 p. valovirrasta ja 30 p.
moottori-virrasta kilovattitunnilta.
Liikeyliteyson hyvä. M:stä lähtee 5
valtamaantietä ympäristön pitäjiin ja läheisiin
kaupunkeihin Savon rata kulkee aivan kaupungin
vieritse. Laivaliike käy Saimaan seutuihin ja
merelle Saimaan kanavan kautta, jonka
syvyiseksi Mikkelin väylä (1877) syvennettiin,
ruopattiin ja kanavoitiin. Päivittäin kulkee
edestakaisin Savonlinnaan 2 ja Lappeenrantaan 3
matkustajalaivaa. Laajan Puulaveden kauniit seudut
ovat laivakulkuyhteydessä kaupungin läheisen
Otavan aseman kanssa. Kaupungin ja läheisten
huvilaseutujen välillä kulkevat pienemmät laivat
useasti päivässä. — Puhelinyhteyttä
välittää M:n telefoniyhdistys (per.’ 1888)." V:n 1913
alussa oli sillä 370 tilaajaa. 42 maalaisjohtoa ja
21 maaseutukeskusasemaa. Sitäpaitsi on
kaupun-kienvälineu suora johto vedetty M:sta Heisiä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
