Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikkeli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
503
Mikkeli
507
Näköala Kaihun harjulta.
kiin, Kouvolaan, Savonlinnaan. Kuopioon ja
Juvalle. Puheluiden lukumäärä (1912) 738,699 (1888:
13.570; 1900: 258.838: 1910: 540.496).
Talojen lukumäärä on 207, niistä valtion 4,
kaupungin 6. seurojen ja yhdyskuntain 10,
yksityisten 187. Talot enimmäkseen puisia;
kivirakennuksia yli 20. Huomattavimmat rakennukset
ovat kaupungin kirkko (piirust. J. Stenbäck, vih.
1897), lyseo (valm. 1876), lääninhallituksen talo,
lääninvankila, lääninsairaala,
kuuromykkäinkou-lun talo (valm. 1901), V. P. K:n talo (yleinen
kokous- ja juhlasali, uudenaikainen näyttämö,
is-tumasijoja 520), työväenyhdistyksen talo; viime
aikoina valmistuneet: suom. yhteiskoulun
rakennus (piir. Vivi Lönn; valm. 1909),
kansakoulu-rakennus (laajennettuna valm. 1911), uusi
kaupungintalo (piir. Selim A. Lindqvist; valm. 1912;
kustannukset n. 275,000 mk.),
kauppahalliraken-nus (piir. S. A. Lindqvist; valm. 1913; sisältää
28 myymälää, kustann. 93,000 mk.), Naisvuoren
vesitorni ja paviljonki (piir. S. A. Lindqvist,
tehty rautabetonista 1911), rukoushuone „Elim"
(rak. vapaalähetysliitto Bethel).
Kaupungin tulot 1912 olivat 799.369:— mk.,
niistä taksoituksella 105,738:—. Asukkaiden
tulot taksoitettiin 2.529,779:— mk :ksi, josta
talojen tuloina 313,313:-—, elinkeinoista ja liikkeestä
872,296:—, palkoista, eläkkeistä y. m. 1,344,170:—.
Veronalaisia veroäyrejä oli 12,140, • verosta
vapaita 435; veroäyrin peruste 200 mk., äyrin
hinta 8 mk. 72 p. — Tärkeimmät menot 1912:
korkoihin ja kuoletuksiin 23,975:—, virastot
57,223:—, terveyden- ja sairaanhoito 7,989:—,
köyhäinhoito 24,640 :—, palolaitos 18,302:—, po-
Mikkelin kirkko.
Naisvuoren vesi- ja
näkötorni.
liisilaitos 14.434:—, koulut 41,769:—, yleiset
rasitukset 9,905:—, uutisrakennukset 586,200:—.
Kaupungin lainat 595,000:—. Kaupungin
omaisuus (1912): tonttien arvo 200,000:—, talot ja
rakennukset 900,000:—, metsät 230,000:—,
aren-timaat ja kalavedet 160,000:—, maatilat
119.200:—, irtaimisto 52,000:—, yhteensä Smk.
1,661,200:—. Kaupungin hoidettavina olevat
rahastot (v:n 1912 lopussa): Aleksanteri II:n
apurahasto 5.000:—, „Kivisakastin"
kaunistamis-rahasto 1,567:32, J. A. Backmanin apurahasto
I,000:—, Antellin apurahasto 1,540-—, J.
Gripenbergin apurahasto 1,118:95, kaupungin
kansakoulujen yi. stipendirahasto 1,000 :—, kaupungin
kau-nistusrahasto 3,791: 91, anniskeluyhtiön
voittovaroista muodostettu rahasto 30,093:53,
etukau-punkirahasto 5S.676: 39, kaupungin työväen
sairas-ja hautausapurahasto 6,875: 62, kaupungin
his-toriarahasto 2,733 : 50, kaupungin lahjoitusrahasto
5.681: 59, tuomari E. Saloheimon sivistysrahasto
6,642: 16, kaupungin köyhien kansakoululasten
apurahasto 2.025:—, Olof Strengin ja vaimonsa
köyhien joululahjarahasto 1,687:15; pienempiä
eri rahastoja 1,446:21; rahastot yhteensä Smk.
130,779: 32. — Kaupungin osuus anniskelu- ja
vähittä smyynti- o.-y:n voittovaroista 1912; Smk.
42.963: 34.""
Paitsi tavallisia kunnallisia virastoja on
kaupungissa valtion virastoja: lääninhallitus,
läänin maanmittauskonttori, läänin
rakennuskonttori, lääninagronomi, lääninvankila,
lääninsairaala, tullikamari ja pakkahuone,
sähkölennätin-konttori. postikonttori, M:n piirilääkäri,
piirieläinlääkäri, M:n tuomiokunnan tuomari, M:n
kihlakunnan kruununvouti ja henkikirjoittaja,
täydellinen poliisilaitos, M:n piirien
nimismiehet. III:n piirin maanviljelysinsinööri, valtion
rautateiden liikennetarkastaja ja
lennätinrevii-sori, Pieksämäen-Mäntyharjun piirin varikon
esimies, höyrylaivojen ja höyrypannujen
tarkastajia. Kouluja (oppilasmäärät 15 p. tammik.
1913): Mikkelin lyseo (valtion; per. 1872
ruotsinkielisenä, v:;-ta 1844 kaksikielisenä ja v:sta 1903
kokonaan suomenkielinen. Opettajia 12; oppii.
119); suom. tyttökoulu (yksityinen; per. 1879, 8
luokk., yliopistoon johtava; 1909-10 oppilaita 8
luok:lla"l50; v. 1913 toimessa 6 luokk. opett. 13,
oppii. 140); kansakoulu (per. 1872; opett. 13,
oppii. 1S6 poikaa, 204 tyttöä, yht. 390; 6 luokk.,
13 osastoa) ; kuuromykkäinkoulu (per. 1893; opett.
II, oppii. 73; 3 luokk., 8 osastoa); ruots.
yhteiskoulu, valmistavakoulu ja lastentarha (yksit., per.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
