- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
509-510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikkeli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

503

Mikkeli

509

1854 7-luokk. tyttökouluna, 1902 yhteiskouluksi,
1910 5-luokk. reaalioppilaitokseksi; opett. 10,
oppii. 70) ; suom. yhteiskoulu (yksityinen, per.
1905, 8 luokk., yliopistoon johtava; opett. 15,
oppii. 108 poikaa, 136 tyttöä, yht. 244) ;
käsityöläis-koulu (opett. 4, oppii. 32) ; oppikoulujen
valmis-tavakoulu (per. 1911, opett. 3, oppii. 30, 3 luokk.);
orkesterikoulu (per. 1904, opett. 3, oppii. 24) ;
kansan lastentarha (opett. 1, oppii. 45). — M:n
läheisyydessä: Otavan maanviljelyskoulu, Otavan
kansanopisto, M:n tietopuolinen
karjanhoito-koulu, Heimarin puutarha- ja talouskoulu,
Rantakylän puutarhakoulu, Koivikon turvakoti. -—
Kirjastoja: M:n kansankirjasto ja lukusali
(per. 1864) ja siihen yhdistetty kaupunkilaisten
kirjasto (1912: 4,331 nid., lainauksia 2,982),
Suomi-kirjasto (valtiopäiväin asiakirjat ja virall.
tilastoa); Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto
(per. 1900, 1912: 1,660 nid., lainauksia 2,024);
liikeapulaisten kirjasto (per. 1899, 1912: 302 nid.,
lainauksia 119); rautatieläisten kirjasto (1912:
740 nid.); työväenyhdistyksen kirjasto. — M
u-seoja: M:n museo (per. 1911).
Muinaismuistona säilytetään „Kivisakastia" (jota arvellaan
seudun ensimäiseksi kirkoksi). —
Sanomalehtiä: Suur-Savo, Mikkelin Sanomat. Vapaus
(kaikki kolmasti viikossa ilmestyviä), Vipunen
(viikkolehti) (tilausmäärä 1 p. helmik. 1913:
29,495, painos yli 30,000). Yhdistyksiä ja
seuroja: Mikkelin läänin maanviljelysseura,
Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys, Mikkelin
hevosjalostusliitto, Keski-Savon kansanopiston
kannatusyhdistys, Suomen rautatieläisyhdistyksen
Savon osasto, 4 voimistelu- ja urheiluseuraa,
Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseura, Suur-Savon
raittiuspiiritoimikunta, kauppiaiden eläke- ja
apu-kassa (rahasto 1912: Smk. 106,625:39),
kaupunkilähetys (m. m. rukoushuonetta varten 1912
n. 23,500 mk.), liikemiesten seura,
musiikkiystä-väinyhdistys (ylläpitää m. m.
amatööriorkeste-ria ja orkesterikoulua), nuorisoseura, N. M. K. Y.,
N. N. K. Y., raittiusseura („Uusi yritys"),
rouva sväenyhdistys (köyhien lasten vaatett.-rahasto
’/i 1913 Smk." 13,194: 26; lastenkoti, orpolasten
koulutt.-rahasto Smk. 4,058: 65), tehtailija- ja
kä-sityöläisyhdistys, työväenyhdistys y. m.
Pankkeja: M:n säästöpankki (per. 1847 nimellä
»Mikkelin läänin säästöpankki" ja kerätyllä 335
ruplan 66 kop. suuruisella kantarahastolla); 31 p.
jouluk. 1911 olivat säästööupanijain saamiset
4,484 vastakirjalla Smk. 2.674.247:07 ja omat

Mikkelin uusi kaupungintalo.

varat: kantarahasto 100,000:—, vararahasto
88,031:46. —- Suomen pankin konttori (per. J/T
1887; liike 1912: Smk. 39,979,483:70); Suomen
yhdyspankin konttori (per. 1862; liike 1912 n.
30 milj. mk.) ; Kansallis osakepankin konttori
(per. 1893; liike 1912: 37.400,000:— mk.
Teollisuuslaitoksia: Suur-Savon
kirjapaino-o.-y:n, Osuuskunta Sanoma r. l:n ja Mikkelin
tvöväen sanomalehti-osuusk:n kirjapainot;
Mikkelin konepaja (om. osakeyhtiö),
kivenhakkaus-laitos (om. M. Holm) ; Mikkelin nahka- ja
luu-jauhotehdas (om. osakeyhtiö) ; Mikkelin
höyrymylly (om. D. Pulkkinen) ; Mikkelin kaupungin
sähkötehdas: Miller & Pulkkisen olut-, vilua- ja
virvoitusjuomatehtaat; O.-Y. C. Petroffin
olut-ja virvoitusjuomatehtaat; Mikkelin [-väkiviina-o.-}-:n-] {+väkiviina-
o.-}-:n+} viinatehdas; R. Molanderin
virvoitusjuomatehdas. — Kaupungin laidassa sijaitsevat:
Saksalan höyrysaha (om. Halla o.-y.; vuotuinen
puutavara nvalmistus n. 6,000 standerttia) ja Tuppu
ralan höyrysaha (om. A. Breitholtz).

Satama- ja rautatiealueet ovat toistensa
yhteydessä. Rautatiealueella on sivuraiteiden
yhteenlaskettu pituus 11’/, km.
Rautatieasema 11 a on 1912 ajalla myyty lippuja 85,180 kpl.,
lähetetyn tavaran määrä ollut 34.204,756 kg,
saapuneen tavaran määrä 29.846,683 kg,
liikenne-varoja kannettu asemalla yhteensä Smk.
399,589: 90, josta matkustajaliikenteen osa Smk.
181,441:01; muualla maksettavaksi la.ketun
tavaran arvo oli Smk. 27,276:50, asemalta
lähetettiin (1912) hevosia, karjaa ja ajoneuvoja 964
kpl., melkein koko määrä M:n markkinoilta
(maa-lisk.). — Kaupungin sataman syvyys on
2.55 m (8’/, jalk.), satamalaiturin pituus 313 m,
satama jäistä vapaana keskimäärin v:ssa 5 kk.
26 p. — Kaupungin laivarekisterissä (v :n 1913
alussa) on 25 höyryalusta (1,316 rek-ton.) ja 129
lotjaa (10,157 rek.-ton.). Kauppa-aluksia on
kaupunkilaisilla 8 (yht. 661,ii rek.-tou.|, niistä 6
ulottaa matkansa Helsinkiin, Pietariin ja
Tallinnaan. Satamasta ei ole huomattavaa tavarain
vientiä, mutta kaupungin lähettyviltä on
aluksilla kuljetettu vuosittain puutavaraa n. 6,000
standerttia. Tärkeimmät tuontitavarat
(1912): jauhoja ja viljaa 5,800,000 kg,
petroleu-mia. suoloja ja kaloja 2,300,000 kg,
siirtomaatavaroita 1,200,000 kg. — Satamalulor 1912 Smk.
7,154:52) viime 10 v:n ajalla keskimäärin 7,700
mk.), tuulaakimaksut 3.353 :—, vaakamaksut
428:90. — Kaupungin tullikamarin
tullitulot 1912 tekivät Smk. 102,510:07, sekä sen
lisäksi tuontimaksuna tupakasta 31,682:46 ja
me-renkulkumaksuja 3,075: 39. —
Kaupunkiseurakunta erotettiin "/, 1891 omaksi 3 luokan
keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi, kuuluu
Mikkelin rovastikuntaan, Savonlinnan hiippakuntaan;
päätös pantu toimeen J/s 1908. — Kirkollisvuoden
päättyessä 30/4 1912 olivat: seurakunnan tulot
25,305:45, menot 21,963: 12; verotus 1 mk. 40 p.
veroäyriltä (à 200 mk.): kirkolliset rahastot Smk.
65,339: 89; jäännös kirkkorakennuslainasta Smk.
45,080: 76.

Historia. M:n seutu on varhaisista ajoista
ollut asutus- ja sivistyskeskus. Karjalaisen ja
hämäläisen heimon sulautumisesta on näiltä
riista-rikkailta rannoilta levinnyt savolaisen heimon
asutus (varsinkin 1550-1650 vaiheilla).
Pakanuuden ajan asutuksesta ovat todistuksena muinais-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0273.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free