Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikkeli - Mikkelin kihlakunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
511
linnat ja huomattavat Tuukkalan hautalöydöt.
Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen mainitaan
täällä Savilahden seurakunta ja kirkko Savon
ainoana pitäjänä ja kirkkona 1400-luvulle saakka.
Muinaiskirkko, n. s. „Kivisakasti", on M:ssä vielä
muistomerkkinä näiltä ajoilta. 1600-luvulla
muuttui nimi Mikkelin pitäjäksi. Kirkonkylä oli
edelleenkin Suur-Savon keskuspaikkana, olletikin
Pikku vihan jälkeen. V. 1745 siirrettiin tänne
Lappeenrannasta markkinat ja 174S
triviaalikoulu (M:ssä 1 v :n) ; 1746 perustettiin
rajatulli-kamari; täällä oli Savon ainoa postikonttori,
Savon rykmentin harjoitus- ja varastopaikka.
Ruotsin vallan aikaisia historiallisia muistopaikkoja
ovat Porrassalmen taistelukenttä (13 p. kesäk.
1789) ja kaupungin lahdella mutkaileva
pappilan-niemi", jossa Savon nuijajoukko 23 p.
tammik. 1597 lyötiin. — Kun uusi lääninjako 1831
tehtiin, niin kirkonkylä, jota ennen oli aiottu
kauppalaksi, sai kaupunginoikeudet
perustuskir-jalla 7 p:Itä maalisk. 1838. Valtio lunasti
kaupungille Olkkolan ja Maunukselan verotilat (3/„
ja mantt.), perustuskirjassa vahvistettiin
asemakaava, asetettiin kaupungin asioita
valvomaan „järjestysoikeus", annettiin vapautuksia
veroista ja sotilaskustannuksista. Piirilääkäri
muutti Heinolasta tänne; kaupungin vaakuna
vahvistettiin 1842; 1843 siirrettiin Heinolasta
tänne lääninhallitus, jota varten talo oli
valmistunut 1S42; samaan aikaan tehtiin
lääninvankilan ja -sairaalan rakennukset. Kehitys oli
hidasta parin ensi 10 v :n kuluessa. Asukkaita 1848 :
526 henk., 1858: 638 henk., 1864: 815 henk.
Tontteja 1864 oli rakennettu vasta 73. Tulo- ja
menoarvio vaihteli 1,500-3,000 hop. ruplan välillä.
Huomattavin liike oli 2 kertaa vuodessa pidetyistä
markkinoista. — V:n 1864 jälkeen alkaa
kehitys nopeammin kulkea. Sinä vuonna perustettiin
Pirttiniemen vesiparannuslaitos, jossa runsaasti
kävijöitä (lakkasi 1883), laitettiin oluttehdas,
saapui ensimäinen höyryalus, jonka jälkeen alkoi
säännöllinen laivaliike etelään. V. 1864 myös
jär-jestysoikeuden sijaan tuli maistraatti. V. 1875
valtuusto sai asiat hoitoonsa, 1878 tuli tullikamari,
1S80 rahatoimikamari, 1882
terveyshoitolauta-kunta. — Aluksi ruotsin kieli oli kunnan-ja
koulukielenä. Valtuusto käyttää yksinomaan suomen
kieltä vasta v:sta 1884. V. 1845 mainitaan
yksityinen lastenkoulu, ruotsalaisia kouluja
perustettiin: v. 1847 ala-alkeiskoulu (v:een 1884),
Antel-lin koulu 1854 ja lyseo 1872. V. 1846 tuli
ensimäinen kirjapaino, 1862-64 suomenkielinen
sanomalehti „Mikkelin viikkosanomat" ja v:n 1862
ajan ruotsinkielinen lehti. — Viimeisen parin
vuosikymmenen aikana on kaupungin sekä
henkinen että aineellinen elämä erittäin nopeasti
elpynyt. M:stä on tullut suomalaisten koulujen
kaupunki, Suur Savon edistysrientojen keskus.
Liike-elämä pääsi vauhtiinsa, kun parannetut
kulkuneuvot yhdistivät kaupungin lähemmin muun
maailman yhteyteen. J. S-mi.
2. M:n maalaiskunta, Mikkelin 1.,
Mikkelin kihlak.; jaettu kahteen nimismiespiiriin,
läntiseen ja itäiseen (viimemainittuun kuuluu
myös Anttola). Pinta-ala 1.008,7 km0, josta
viljeltyä maata (1910) 15,738 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 7,549 ha). Manttaalimäärä 100 ,2,/IK,
talonsavuja 786, torpansavuja 445 ja muita
savuja 370 (1907). 14,442 as. (1912). 2,708 ruoka-
512
kuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1,874 (1901). 1,663 hevosta, 8.102
nautaa (1910). — Kansakouluja 13 (1913);
Otavan kansanopisto; Otavan maanviljelyskoulu
(2-vuotinen) ; Rantakylän puutarhakoulu. —
Teollisuuslaitoksia: Otavan, Saksalan ja Tuppurilan
höyrysahat; osuusmeijeri; 3 ti litehdasta ja useita
myllyjä. — Muinais- ja historiallisista
muistoista ks. M i k k k e 1 i, historia. -—
Vanhoja kartanoita: Paukkula, Visulahti,
Kyyh-kylä, Sokkala ja Moiso. — 3. M:n
maaseurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Mikkelin rovastik.; nähtävästi Savon vanhin
seurakunta, joka aikoinaan ,,Savilax", ,,S a
w-1 a x" ja „S t o r-S a v o 1 a x" nimisenä käsitti
melkein koko Savon maakunnan; mainitaan
seurakuntana jo 1329. N. 1600:n tienoissa,
sen-jälkeen kun suuria osia tästä emäseurakunnasta
oli eronnut, alettiin käyttää nimeä Mikkeli
(S :t Michel). Mikkelin kaupunki muodosti
perustamisestaan alkaen (v:sta 1838)
maaseurakunnan kanssa yhteisen seurakunnan v:een 1908
saakka, jolloin (1 p. toukok.) tapahtui
eroaminen erillisiksi seurakunniksi (erottaminen oli
määrätty keis. käskykirjeellä 21 p:ltä tammik.
1891). Kirkko puusta, rak. 1816 (vihitty 9 p.
heinäk. 1826). [A. G. Korander, „Kert.oelma
Suur-Savosta eli Mikkelistä", pain. 1848
(ensimäinen suomenkielinen pitäjäkertomus); A. O.
Heikel, ,,Tuukkalan löytö" (Suom.
muinaisin.-yhd. aikak. X, sivv. 183-224) ; J. Paasonen,
»Muinaisjäännöksiä ja muistoja Mikkelin
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. X).]
L. H-nen.
Mikkelin kihlakunta käsittää Mikkelin,
Anttolan, Kangasniemen, Ristiinan ja Hirvensalmen
kunnat Mikkelin lääniä. Pinta-ala (maata)
3.243.9 km1; väkiluku v. 1908 42,058 henkeä (13
l:tä km=:iä kohti). L. H-nen.
Mikkelin lääni (61°04’ ja 62°39’ välillä pohj.
lev. ja 0°30’ 4°43’ it. pit. Helsingistä) käsittää
pääasiallisesti Etelä-Savon sekä osan Itä-Hämettä;
se jakautuu Heinolan, Mikkelin, Juvan ja
Rantasalmen kihlakuntiin. Lääniin kuuluu Mikkelin,
Savonlinnan ja Heinolan kaupungit, sekä 27
maalaiskuntaa (1912). Pinta-ala (maata) 16,638,s kma;
väkiluku v. 1908 195,906 henkeä (=11,s 1 :tä
km2:iä kohti), niistä maalaiskunnissa 186,321
henkeä (=11.2 l:tä km2:iä kohti). V. 1910 oli
väkiluku 198,829 henkeä, joista miehiä 99,123
ja naisia 99,706; uskontunnustukseltaan
luterilaisia 198,241, kreikk.-katolisia 559 ja
metodistejako; suomenkielisiä 191,137, ruotsink. 670,
ve-näjänk. 86 ja saksank. 6. — Viljeltyä maata
198,435 ha (1901). Hevosia 21,303 ja nautoja
107,194 (1910). — Läänin pääkaupunki Mikkeli.
L. H-nen.
Mikkelin läänin maanviljelysseura
perustettiin jo 1861 kuvernöörin kutsusta
pidetyssä kokouksessa, mutta se aloitti
varsinaisen toimintansa vasta 1863. Alueena oli
alkujaan Heinolan kihlakunta (paitsi Mäntyharju)
muodostaen itsenäisen Itä-Hämeen
maanviljelysseuran (ks. t.). Sittenkuin seuran
itseoikeutettuina esimiehinä oli toiminut 5 kuvernööriä
valittiin 1882 esimieheksi tilanomistaja,
maanviljelysneuvos Nils Grotenfelt Joroisten
Järvikylästä (v:een 1892), jonka tarmokkaan
johdon aikana m. m. kotimaisen karjan jalostustyö
Mikkelin kihlakunta—Mikkelin läänin maanviljelysseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
