- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
517-518

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikrometriruuvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

517

Mikrometriruuvi—Mikroskooppi

518

vaa) 011 kaksi metallisauvaa Z ja Z,, joiden
hampaiden väliin mitattava esine sovitetaan.
Edellinen on kiinteästi yhdistetty kojeen pohjaan, mutta
jälkimäinen voi kiertää ruuvin a:n
pituussuunnan ympäri akselina. Vieteri f puristaa sauvaa
Z,:aa sauvaa Z:aa vasten, ellei laitosta käytetä.
Kiertäessään Z, painaa nastaa b :tä, saattaen
lyhyen vivunvarren liikkeelle. Tämä liike jatkuu
asteikkoa S osoittavaan pitkään näyttäjään c,
jonka vieteri f’ vetää asteikon O-pisteen kohdalle,
kun mittaaminen lopetetaan. M :11a voidaan
0,os-0,ooi mm tarkkuudella mitata lasin, vieterin,
me-tallilangan y. m. vahvuus. U. 8:n.

Mikrometriruuvi ks. Mittaustyökalut.

Mikromillimetri, lyh. n/i = O.oooooi mm,
hyvin hienoissa fysikaalisissa ja
mikroskooppisissa mittauksissa kuten esim. valoaaltojen
pituuden määräämisessä käytetty mitta.

Mikroneesia (< kreik. mikro’s = pieni, nèsos =
saari), saariryhmä Isossa valtameressä luoteeseen
Austraalian mantereesta, ks. O s e a a n i a.

Mikro-organismit (kreik. mikro’s = pieni, ja
organismi), pikkueliöt, yhteinen nimitys
pienuutensa vuoksi paljain silmin
näkymättömille tai vaikeasti nähtäville eliöille, kuuluivatpa
ne mihin kasvi- tai eläinkunnan ryhmään
tahansa.

Mikropyle (kreik. milcro’s = pieni, pylë = aukko,
portti). 1. ks. M u n a, S i i t o s; 2. ks.
Siemen-aihe.

Mikrosauriot (kreik. mikro’s = pieni, ja saurä
= sisilisko), ryhmä hiilikauden
stegocefaa-1 e j a (ks. t.).

Mikroskooppi (kreik. mikro’s - pieni, ja
Skopein = katsella), valo-opillinen koje, jolla pieniä
esineitä voidaan nähdä suurennettuina.
Suurennuslasi 1. luppi (ks. t.) on yksinkertaisin
välikappale, jolla mainittu tarkoitusperä on
saavutettavissa. Sitä sanotaan sentähden myös yksi
n-kertaiseksi m :ksi, semminkin jos se on
kiinnitetty jalustaan ja varustettu
valaistuslaitok-sella. Paljon tehokkaammin toimii kahden
hollantilaisen, Janssen-veljesten 1590 keksimä
yhdistetty m. Siinä on kaksi messinkiputken
kumpaankin päähän sovitettua kuperalinssiä tai
linssiyhdistelmää, nimittäin tutkittavaan
esineeseen päin käännettävä lyhytpolttovälinen
objektiivi ab (kuva 1) ja silmän eteen joutuva
okulaari cd. M :11a esinettä rs katseltaessa, tämä
sovitetaan hieman objektiivin polttopisteen
ulkopuolelle, joten siitä syntyy ylösalasin käännetty,
todellinen ja suurennettu kuva 8li (ks. Linssi).
Kuvaa okulaarin läpi tarkastettaessa
jälkimäinen siirretään, niin että kuva joutuu sen
polttovälille. Silloin näkyy uusi $i?:ään nähden
suurempi, oikeinseisova (vale-)kuva 8’R’, joka siis
esineeseen verrattuna on ylösalasin käännetty.
M:n suurennuksen ilmoittaa kuvan jonkun
pituusmitan ja esineen vastaavan mitan suhde.
M:n suurennus on yhtäsuuri kuin sen objektiivin
ja okulaarin suurennuksien tulo. Paraimmat m:t
suurentavat n. 1,000 kertaa; bakteriologiassa käy
tetään 2,000 :kin suurennusta, mutta kuvan
yksityiskohdat eivät silloin enää tule vastaavassa
määrässä tarkemmiksi. Äsken selostetulla
tavalla suunnitellussa alkuperäisessä m:ssa kuva
on linssien pallo- ja kromaattisen aberratsionin
tähden värillinen ja epäselvä. Koska m:ssa
objektiivi on ehdottomasti tärkein osa, niin entistä

paremman 111:11 suunnittelun tuli tarkoittaa
objektiivin täydellisentämistä. Fraunhofer paransi
suuresti m:ien toimintatapaa, kun hän
objektiivina käytti pallo- ja kromaattisesta
aberratsio-nista korjattuja kaukoputkiobjektiiveja
käännetyssä asennossa. Todellista edistystä tiesi
Selli-guen keksimä ja Chevalier’n toteuttama periaate
usean perätysten asetetun, Fraunhoferin
akro-maattisen linssin käyttämisestä objektiivina
(kuva 2). Mutta vasta Amicin objektiiviin
(kuva 3) perustuen on nykyaikaisen m:n
täydellisyys saavutettu. Hänen linssiyhdistelmänsä
muodostaa kaikkien uusien mallien lähtökohdan.
Etupuolilinssi (alimmainen) 011 siinä
puolipallon muotoinen ja m:n käyttö on niin
sommiteltu, että sanotun linssin pallonpinnalla ei
tapahdu, valon kulkiessa sen läpi,
pallo-aberratsio-nia. Sen päällisen puolikuuntapaisen linssin
yläpuolisella pinnalla tapahtuu valon taittuminen
samalla tavalla. Muut kaksi linssiä ovat
akro-maattiset ja kumoavat etupuolilinssiri
aiheuttaman kromaattisen aberratsionin. Täydellisin
nykyaikainen objektiivi on Abbén suunnittelema
apokromaattijärjestelmä (kuva 4).
Yksinkertaisen okulaarin sijasta käytetään
uudenaikaisissa m:eissa Huygensin kahdesta
tasokupe-rasta linssistä yhdistettyä
kaksoisokulaa-ria (kuva 5). Objektiivin läväisseet säteet
kohtaavat kokoojalinssiu ca:n, ennenkuin ne
yhtyvät kuvaa A,ß, muodostamaan ja
synnyttävät pienemmän todellisen kuvan A/Tä/, jota
katsellaan näköliussillä 0 kuten lupilla.
Huygensin okulaarin käyttö tuottaa monta etua.
Ensinnäkin voidaan sen avulla näköaluetta
suurentaa, sillä esim. pisteet A, ja ß, jäisivät tämän
alueen ulkopuolelle ilman näkölinssiä.
Tarkastetaan sitten säteiden 6 A,’ ja a A/ tietä läpi
linssien. Edellinen on taittunut kokoojalinssissä,
ollen lähempänä valo-opillista akselia, vähemmän
kuin jälkimäinen, mutta näkölinssissä on
asianlaita päinvastainen. Sen kautta pallo-aberratsioni
melkoisesti vähenee. Samaten kromaattinen
aber-ratsioni tulee kokonaan ehkäistyksi, sillä
vaikkakin kokoojalinssille tullut valkoinen valosäde
jakautuu spektrin väreihin, niin värilliset
valosäteet kohtaavat näkölinssin sitä lähempänä sen
reunoja kuta vähemmän ne ovat taittuneet
kokoojalinssissä. Koska nyt vähimmän taittuvaiset
säteet kulkevat linssin valoa taittavimpien
kohtien läpi, niin kaikki säteet lähtevät 111 :sta miltei
yhdensuuntaisina ja yhtyvät jälleen valkoiseksi
valoksi ääretöntä etäisyyttä varten
mukautuneessa silmässä. Huygensin okulaari ei sovellu
mikrometrisiin mittauksiin, koska siinä kuva
A\I}\ joutuu linssien väliin. Haitan
välttämiseksi käytetään Ramsdenin okulaaria, joka
vaikuttaa suunnilleen kuin kahdesta linssistä
kokoonpantu luppi. — Kuva 6 näyttää m:n
kokonaiskuvan. Putken r:u aliosaan on kiinnitetty
3 objektiivia kannattava n. s. revolveri, jota
kiertämällä objektiivit saadaan nopeasti vaihdetuiksi.
Putken yläosaan voidaan työntää
okulaari-putki l tarpeen mukaan enemmän tai vähemmän
syvälle. Objektiiviputki on käyttörattaan z: n
kuljettamana siirrettävissä sopivan matkan
päähän esineestä. Tarkka loppuasettelu tapahtuu
onttoon m.-pylvääseen d:hen tunkeutuvan
mikrometriruuvin m:n välityksellä. Pylväs liittyy
patsaaseen (7:hen saranalla, jonka varassa m. voi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free