- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
519-520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikrometriruuvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

519

Mikroskooppinen—Mikroskooppiset preparaatit

520

Kuva 5.

Kuva 7

Kuva 6.

daan kääntää tarkoituksenmukaiseen asentoon.
Tutkittava esine (preparaatti) asetetaan a 1 u
s-t i n 1 a s i 11 e (tavallisesti johonkin nesteeseen) ja
päälle lasketaan hyvin ohut peitinlasi. M :ssa
on pyöreä t. neliskulmainen esinelaatta p,
jolle pannaan preparaatti laatassa olevan m:n
akselin jatkeella sijaitsevan aukeaman
kohdalle. Aukeaman läpi voidaan laatan alla
olevalla kuvastimella A :11a luoda preparaattiin
tarpeellista valoa keinotekoisesta valolähteestä tai
auringosta. Esinelaatan alla on myös
liimmen-täjä tav. n. s. i r i s h i m m e n t ä j ä (kuva 7),
jonka keskustassa olevaa pyöreää aukkoa saattaa
suurentaa tai pienentää ja siten valon tuloa
esineeseen tasoitella. Suurissa m:eissa on sitä paitsi
2-3 suuresta linssistä yhdistetty, esinelaatan
aukeamaan kiinnitetty k o n d e n s s o r i k (kuva 6),
jota voidaan niin siirrellä, että esine joutuu sen
polttopisteeseen, sillä siten valaistus tulee tehok-

kaimmaksi. Tavallisesti yhdistetään kuvastin,
himmentäjä ja kondenssori suunnittelijansa
mukaan Abbén kondenssoriksi sanotuksi
kojeeksi. Preparaatista tullut valo menettää
kulkiessaan peitiniasin läpi ilmaan ja ilmasta
ob-jektiivilasiin heijastuksen kautta osan
voimakkuudestaan. Tämä haitta ehkäistään täyttämällä
etupuolilinssin ja peitiniasin välinen tila
neste-pisaralla. Näin syntyy n. s.
immersioni-järjestelmä. Onnistunut on Abbén h o m
o-geeninen immersioni, missä nesteellä
(setriöljyä) ja lasilla on sama taite-eksponentti.
Esine, joka on niin pieni, ettei siitä millään
m:lla enään saada huomattavaa kuvaa, voidaan
sittenkin vielä määrättyjen rajojen sisäpuolella
havaita n. s. u 11 r a m i k r o s k o o p i 11 a. Siinä
luodaan preparaattiin syrjältä päin hyvin
vahvaa valoa, Siedentopfin ja Zsigmondyn osoitusten
mukaan toisen m:n objektiivin avulla. Sen ohessa
tutkittava ultramikroskooppinen hiukkanen on
saatettava pimeään kenttään, josta hiukkanen
sitten valoitettuna loistaa esille ikäänkuin
oma-valoinen pilkku. Hiukkasen olemassaolo voidaan
näin todeta, mutta näkyväksi tavallisessa
merkityksessä se ei silti tule. Jos tahdotaan
piirtämällä jäljentää m:ssa nähty kuva, niin
mieluimmin käytetään n. s. p r e p a r a t s i o n i-m :ia,
joka synnyttää oikeinseisovan kuvan. Tärkeänä
apukeinona m:n kuvan piirtämisessä on myös
kamera 1 u e i d a (ks. K a m e r a). B i n o k
u-1 a a r i-m. näyttää kahdelle silmälle yhtaikaa
kuvan preparaatista. Sellainen m. on joko niin
sommiteltu, että sama havaitsija katselee
esinettä kummallakin silmällä, tai niin että kaksi
eri tutkijaa voi tähystellä sitä samaan aikaan.
P o 1 a r i s a t s i o n i-m. on suunniteltu
mikroskooppisten esineiden tutkimista varten
polarisoidussa valossa. K u v a-m :11a voidaan tällaisista
esineistä luoda kuvia varjostimelle usean
katselijan nähtäväksi.

M :11a on ollut suurenmoinen merkitys
luonnontieteiden kehitykselle. Eläin- ja kasvitiede
saavat kiittää sitä uusimmista
tuloksistaan. Bakterioskopian avulla lääketiede on
päässyt tunkeutumaan syvälle monen
ihmiskuntaa rasittavan taudin sisäiseen luonteeseen, ja
sen johdosta on voitu keksiä uusia tautien
parannuskeinoja. Mineralogian, fysiikan ja kemian
edistys on niinikään ollut riippuvainen m:n
käyttämisestä. Myöskin monella käytännöllisen
elämän alalla m. on tehnyt arvokkaita palveluksia.
Sillä tutkitaan ravintoaineita (esim. onko
sianlihassa trikiinejä), tehtaiden raaka-aineita j. n. e.
Tunnetuimmat nykyaikaiset m :t ovat Zeissin,
Leitzin, Beicliertin ja Seibertin. [Dippel, ..Das
M. und seiue Anwendung" (2:nen pain. 1882-98),
Abbé, „Abhandlungen iiber die Theorie des
Mikroskops" (1903).] U. 8 :n.

Mikroskooppinen (ks. Mikroskooppi),
vain mikroskoopin avulla nähtävä.

Mikroskooppiset preparaatit (ks.
Mikroskooppi ja Preparaatti). Mikroskooppia
käytetään nykyään mitä erilaisimpiin
tutkimuksiin ja sen mukaisesti m. p:kin valmistetaan eri
tavoin. Aina kuitenkin tutkittava aine t. esine
asetetaan kapean suunnikkaan muotoiselle
objekti 1 a s i I 1 e. tav. veteen t. johonkin
säilytys-nesteeseen, ja peitetään pienellä, n. O.i mm
paksulla peitinlasilla. Ainoastaan ohut pulveri y. m. s.

Kuva 1.

Kuva 4.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0278.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free