- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
523-524

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mikroskopeeraus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

’523

Mikseolyysi—Milano

524

Mikseolyysi (kreik. miksia = sekoitus, ja lysis
= liuos), sekavärien valmistus liuoksessa olevien
yksinkertaisten väriaineitten vastaavaksi
väri-aiheseokseksi saostamalla. J. V.

Miksolyydialainen sävellaji
(»puoli-lyydia-lainen s."). 1. Muinaiskreik. musiikissa:
molli-sävellaji, jossa dominantti ja sen kvintti
(asteikon 2:nen aste) ovat pääsävelinä
melodiamuo-dostuksessa ja jossa sävelmät luultavasti
päättyvätkin 2:selle asteelle. -— 2. Kirkkosävellajina
m. s. on sama kuin muinaiskreik. joonialainen,
siis yhtä kuin dominantille päättyvä duuri.

I. K.

Mikstuuri (lat. mixtü’ri = sekoitus, seos),
si-sällisenä lääkkeenä käytetty, usean eri
lääkeaineen muodostama seos. Jos lääkeaineet eivät
kaikki ole liukenevia, tai jos ne
yliteensekoitet-tuina muodostavat liukenemattoman sakan,
saadaan n. s. pudistettava m. (mixtura agitandn),
jota ennen käyttämistä on pudistettava, jotta
joka kerta myös osa liukenemattomasta
lääkeaineesta saataisiin mukaan. Y. K.

Mikstuuri, mus., urkuäänikerta, jossa jokaista
säveltä vastaa useita pillejä (3-6). Kukin
pilli-ryhmä (1. „kuoro") on siten viritetty, että 1 pilli
edustaa itse säveltä ja toiset pillit sen lähimpiä
yläsäveliä. Täysien urkujen soidessa m. tuottaa
niiden soinnille loistoa, kun yläsävelpillien ääni
sulautuu sointujen kokonaisuuteen. Erikseen ei
m:ja voida käyttää, eikä pelkkien heikkojen
äänikertojen mukana. Liikanaisen räikeyden
välttämiseksi viritetään M:n ylemmät oktaavit 1
tahi 2 oktaavia alemmas varsinaista
sävelkorkeuttaan. I. K.

Mikszäth, Kalman [miksät kalman]
(1849-1910), unk. kirjailija, unkarilaisen elämän,
varsinkin keskisäädyn ja kansanelämän
erinomainen kuvaaja. M:n teoksista vetävät suurinta
huomiota puoleensa hänen mestarilliset novellinsa,
jotka ovat koottuina erinimisiin nidoksiin: „T6t
atyafiak" („Slovaakkilaisia maanmiehiä", 1881),
„A jö palöezok" („Kelpo palotsit", 1882; myös
suom. „Kunnon kansalaisia", 1888), „Az aprö
gentry és a nép" (,,Pikku-aateli ja kansa", 1884),
„A tekintetes värmegye" (»Kunnianarvoisa
ko-mitaatti", 1885), „Urak és parasztok" (»Herroja
ja talonpoikia", 1886), »Tavaszi riigyek"
(»Kevät-silmikkoja", 1890) »A keresztmama meséi"
(»Kummitädin kertomuksia", 1897) y. m. M:n
romaaneista or. tunnetuin »Szent Péter esernyöje"
(»Pyhän Pietarin sateenvarjo", myös suomeksi
1912). Suomeksi on myös ilmestynyt
novellikokoelma »Tarinoita" (1891, 2:nen pain. 1910).
M. toimi myös sanomalehti- ja
valtiopäivämie-henä. ’ (Y. W.)

Milan I (1854-1901), hali. 1868-89, Serbian
kuningas, Obrenovic-sukua, Milos Jefremovicin
(ruhtinas Milos Obrenovicin veljenpojan) poika,
kasvatettiin Pariisissa, tunnustettiin sukulaisensa
Mikael Obrenovic Ill:n murhan jälkeen 1868
Serbian kuninkaaksi ja otti täysi-ikäiseksi
julistettuna liallitusohjat käsiinsä 1872. M. soti 1876-77
onnettomasti Turkkia vastaan, mutta sittenkuin
Venäjä oli voittanut Turkin, hän jälleen v:n 1877
lopulla uudisti sodan; Serbia pääsi San Stefanon
sekä Berliinin rauhansopimusten mukaan
itsenäiseksi ja sai lisää alueita. V. 1882 M. otti Serbian
kuninkaan arvonimen. Hän nojautui pääasiassa
Itävaltaan ja vastusti venäläismielistä puoluetta.

M. oli lahjakas, mutta vaihemielinen ja
epäluotettava; hän ei saanut osakseen kansansa suosiota.
Hänen arvonsa aleni epäonnistuneesta sodasta
Bulgaariaa vastaan 1885 sekä hänen yksityisestä
kevytmielisestä elämästään ja onnettomista
perhe-cloistaan. Kuningatar Natalia Kesko oli
kiivas Venäjän ystävä, ja sekä valtiolliset että
yksityiset syyt johtivat epäsopuun puolisoiden
välillä. Natalia jätti 1886 maan ja M.
aikaansai kirkollisen eron puolisostaan 1888. Seur. v. M.
luopui kruunusta poikansa Aleksanterin hyväksi ja
lähti Pariisiin. Tuhlaavaisuutensa tähden
rahapulaan joutuneena hän teki sopimuksen Serbian
hallituksen kanssa, jonka mukaan hän
rahasummasta luopui serb. kansalaisoikeudestaan sekä
oikeudesta palata takaisin; hän otti 1892
Takovan kreivin arvonimen. Aleksanterin
valtio-kaappauksen jälkeen M» joka muodollisesti oli
sopinut puolisonsa kanssa, palasi Serbiaan 1894.
Saatuaan seur. v. uudestaan väistyä Natalian
edestä hän taas palasi ja tuli armeian
ylipäälliköksi 1898; seur. v. häntä vastaan tehtiin
murhayritys. Aleksanterin kihlaus Draga Masinin
kanssa aiheutti välin rikkoutumisen isän ja
pojan välillä; M. luopui toimestaan, jätti jälleen
Serbian ja eli sitten Wienissä. G. R.

Milano [•&’■] (lat. ][ediolànum, saks. Alailand,
ransk. ja engl. Milan). 1. Provinssi
Pohjois-Ita-Iiassa, melkein kokonaan Po-joen tasangolla;
3,163 km’, 1,727,913 as. (1911). Pääelinkeinot:
meijeritaloudeksi kehittynyt karjanhoito, riisin-,
viiniköynnöksen-, öljypuun- ja silkinviljelvs. —
M. oli ennen itsenäinen lierttuakunta, sittemmin
v:een 1859 kuvernementti Itävallan omistamassa
Lombardian-Venetsian kuningaskunnassa. — 2.
Edellämainitun provinssin pääkaupunki; 599,200
as. (1911), väkiluvultaan Italian toinen. — M.
sijaitsee jotenkin keskellä tavattoman viljavaa
Po-joen tasankoa, pienen mutta kuljettavan
Olona-joen varrella. Ilmasto on mantereinen, talvet
kylmät, lunta sataa monena päivänä, kesät taas
kuumat (korkein lämpötila +36.2°C). —- M;n
erinomainen asema, Italian tärkeimmän osan
keskustassa ja usean alppien yli vievän tien
risteyksessä, on jo ammoisista ajoista antanut sille
suuren merkityksen, joka uusimpana aikana yhä on
kasvanut. M. on nyk. Italian uudenaikaisin ja
rikkain kaup» sen teollisuudella, kaupalla,
rahalaitoksilla. liikenteellä ei Italiassa ole kilpailijaa,
moni M:n tuote on maailmanmaineessa.
Asemakaavaltaan M. on kehän muotoinen, keskustana
tori Piazza del duomo (jolla Viktor Emanuel II ;n
ratsastajapatsas) ; siltä ja siihen lännessä
liittyvältä Piazza dei mercanti’lta pääkadut
haarautuvat säteittäin, ja sinne raitiotieverkko keskittyy.
Kaksi bulevardikehää leikkaa mainittuja katuja:
sisempi on ent. kaupunginvallin kohdalla olevan
kanavan ulkopuolella, ulompi, puilla istutettu,
espanjalaisten 1500-luvulla rakentaman
kaupun-ginmuurin (jossa toistakymmentä porttia)
ulkopuolella. Ensimäisen vyön sisällä, vanhassa
M:ssa, poikkikadut yleensä ovat kaidat,
ulompana ne ovat leveämmät, mutta kaikkialla
enimmäkseen mutkaiset. M:n länsiosassa on Foro
Bonaparte-tori (jolla Garibaldin muistopatsas)
sekä laaja Nuovo parco-puisto. Viimemainitun
kaakkoispäässä on Francesco Sforzan 1450
(kansan 1447 hävittämän Visconti-palatsin paikalle)
rakentama Castello Sforzesco, M:n linna (sisältää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0280.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free