Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Milano ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
525
Milano
526
nyk. taide- ja muinaismuisto-kokoelmia), ja luo-I
teispäässä Porta Sempione-portti (Napoleon I
aloitti sen rakentamisen 1806, Simplonin-tien
valmistumisen muistoksi) sekä riemukaari Arco
della pace. Idempänä on suuri Giardini
pubblici-puisto (eteläosassa M:n luonnontiet, museo), joka
on Italian kauniimpia.
Huomattavin rakennus on Piazza del
duo-molla oleva, kokonaan marmorinen
tuomiokirkko (it.-saks. gotiikkaa), joka aikoinaan oli
maailman suurin ja yhä on suurimpia ja
komeimpia. Rakennuksen aloitti Gian Galeazzo Visconti
1386, lopullisesti se valmistui vasta 1805, v:sta 1903
uusitaan muuatta fasadia tyylinmukaisemmaksi.
Sisäpituus on 148 m, keskilaivan korkeus 50 m,
leveys 16 m, kuvun korkeus kuorin yläpuolella
64 m, tornin 108 m. Tilaa on 40,000 hengelle.
Kaunistuksista mainittakoon n. 4,400
kuvapatsasta, kuuluisa 7-haarainen 5 m korkea
pronssinen kynttilänjalka y. m. Kirkkoon on haudattu
Carlo Borromeo. — Tuomiokirkkoa
vanhemmat ovat S. Ambrogio (siinä tapahtui kruunaus
Lombardian rautakruunulla, ja siinä lepäävät
M:n suojeluspyhimyksen ja alkuperäisen kirkon
perustajan Ambrosiuksen luut), S. Lorenzo, S.
Eustorgio, S. Satiro, dominikaanikirkko S.
Maria delle Grazie (refektorissa Lionardo da
Vin-ci’n »Ehtoollinen") y. m. Nuorempi on S. Carlo
Borromeo, vihitty 1847. —
Maallikkorakennuk-sia: Palazzo di Brera (perust. 1100-luvulla) Nuovo
pareou ja Giardini pubblici’n keskivälillä, käsittää
nvk. Accademia delle belle arti’n huoneistot,
kirjaston (300,000 nid.), rahakokoelman (60,000
esinettä) sekä mainion tähtitiet. observatorin.
Lähellä tuomiokirkkoa on Biblioteca ambrosiana
(175,000 nid., 15.000 käsikirjoitusta) ja sen luona
Palazzo Borromeo (1400-luvun alusta, M:n
mieltä-kiinnittävimpiä maallikkorakennuksia), joissa
runsaat taulu- ja kuvanveistokokoelmat. Piazza del
duomon etelälaidassa ovat Palazzo reale (1772) i
sekä arkkipiispan palatsi (1400-luvulta, uusittu
1570), ja jonkun matkaa siitä pohjoiseen olevan
Piazza della Scala-torin varrella (jolla Lionardo
da Vinci’n muistopatsas)
myöhäis-renesanssityy-lir.en kunnallispalatsi Palazzo Marino (1558-60).
Mainitulta torilta Piazza del duomolle johtaa
huomiota herättävä lasikatoksinen, hienojen
kauppapuotien reunustama Galleria Vittorio
Emanuele-kuja (195 m pitkä, 14,s m leveä, 26 m korkea,
rak. 1865-67 8 milj. mk:n kustannuksella).
Vaikka M. taidekaupunkina ei kykenekkään
kilpailemaan Firenzen kanssa, on sillä kuitenkin
sangen rikas taideaartehisto. Filareten ja
Miche-lozzon kautta M. tuli lombardialaisen koulun
kotipaikaksi 1450-luvun jälkeen, ja vähän
myöhemmin Lodovico Sforza sinne keräsi lukuisia
taiteilijoita (Lazzari, Lionardo da Vinci, Bramante
y. m.). Tärkeimmät taidekokoelmat ja -muistot
on ylempänä lueteltu; vielä mainittakoon
Poldi-Pezzoli’n museo (lahjoitettu kaup:lle 1879),
käsittää tauluja, verhoja, aseita y. m.
Tieteellisiä ja oppilaitoksia:
Accademia scientifico-letteraria (1859), korkeampi
teknillinen oppilaitos, eläinlääkäri- ja
kauppakorkeakoulu, maanviljelysopisto, kliinillisiä
jatko-oppilaitoksia (m. m. klinikka ammattitauteja varten,
laatuaan ensimäinen), taideakatemia. Instituto
lombardo di scienze e lettere (per. 1776) on
tieteellisistä seuroista etevin. — M. on maailman
Milanon tuomiokirkko.
huomattavimpia musiikkikaupunkeja. Teatteri
Teatro della Scala (Scala-torilla; rak. 1778) on
Euroopan suurimpia (tilaa 3,600 hengelle) ; muita:
Teatro lirico internazionale, Teatro Manzoni (M.
on Manzoni’n kotikaup.), y. m. Nuovo parcon
itäpuolella on Napoleonin (1806) rakentama
ellip-sinmuotoinen kilpa-ajorata (30,000
katsojapaik-kaa). —- Monista sairaaloista y. m.
hyväntekeväisyyslaitoksista mainittakoon jättiläismäinen,
rakennustaiteellisesti huomattava Ospedale maggiore
(rakentaja F i 1 a r e t e, ks. t.), jossa 2,400
sairassijaa. — M:ssa on arkkipiispanistuin.
M:n teollisuus on viime vuosikymmeninä
huimaavasti kohonnut; esi- ja lähikaupunkeineen
M. muodostaa yhtenäisen suuren teollisuusalueen.
Konepajoista veturien, höyrykoneitten, siltojen
y. m. s. valmistajat ovat päässeet
maailmanmaineeseen; eteviä niinikään ovat instrumentti-,
sähkökone- ja kaapeli-, polkupyörä-, automobiili-,
hopea-, kulta-, pronssi- ja nahkateollisuudet.
Useita viimemainituista harjoitetaan
kotiteolli-suusmaisesti, käyttövoimana suuressa
mittakaavassa sähkö. Edellämainittuja vielä tunnetumpi
on M:n silkki- ja puuvillateollisuus, jossa se
kilpailee Lyon’in kanssa. Suuri on myös pellava-,
juutti- ja viilata varain valmistus; samoin
kumi-ja kautsukkituotteiden. — Kauppa ja rahaliike
ovat vilkkaat. Kauppatavaroista mainittakoon
paitsi teollisuustuotteita m. m. raakasilkki- ja
juusto. — M. on monihaaraisen kanavaverkon
keskus (M:oon saapuu vuosittain n. 8.000 alusta).
Rautatielinjoista mainittakoon ne, jotka
Simplo-nin- ja St. Gotthardin solien kautta johtavat
Keski- ja Länsi-Eurooppaan. E. E. K.
Historia. M:n sanotaan olevan kelttiläisten
perustaman n. 600 e. Kr. Roomalaiset nimittivät
sitä Mediolanumiksi. Se oli kelttiläisten insubrien
pääkaupunkina, kun roomalaiset sen valloittivat
222 e. Kr. Keisarivallan aikana M. oli Italian
toisena kaupunkina ja tärkeä sivistyskeskus;
keisarien asuntona se oli 303-402. Rl. kärsi
suuresti kansainvaelluksissa, Attila esim. ryösti sen
452, ja Theodorik Suuri valloitti sen 490. Se
joutui 569 langobardeille ollen heidän aikanaan
herttuakunuan pääkaupunkina, ja 774
frankki-laisten valtakunnalle, josta alkaen se oli
kreivikunnan keskuksena. Useat Kaarle Suuren
seuraajista kruunauttivat itsensä M:ssa tai Paviassa
Ttalian kuninkaiksi Monzassa säilytetyllä
rauta-kruunulla. Otto I:n ajoista (962) M. Italian
kuningaskunnan keralla kuului
saksalais-rooma-laiseen keisarikuntaan. 1000-luvun jälkipuolis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
