- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
535-536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mille ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

535

Milleriitti—Mills

536

Milleriitti, 11 i k k e 1 i k i i s u, kellertävä
prons-sinkeltainen, rombisina, hiuksenhienoina kiteinä
tai karvamaisina ryhminä kiteytyvä kivennäinen,
kokoomukseltaan nikkelisulfidia (NiS).

E. M-nen.

Milles, Vilhelm Karl Emil
Anderson (s. 1875), ruots. kuvanveistäjä; saanut
taidekasvatuksensa Pariisissa. Hänen ensimäinen
itsenäinen työnsä oli luonnos Sten Sture vanh:n
muistomerkkiä varten (1901-03, pystytetään
Upsalaan). M:n seuraavista töistä mainittakoon
J. Kronbergin (1902), Mittag-Lefflerin (1904),
F. Bobergin (1906), O. Levertinin (1910) y. m.
rinta- ja muotokuvapatsaat, monet eläimiä
esittävät veistokset (esim. ..Leikkiviä elefantteja",
1904, Tukholman Kansallismuseossa, ja
„Leikki-viä karhuja", 1909, Berzeliuksen puistossa) sekä
monumentaaliteokset: Kustaa Vaasan värillinen
istuva kuvapatsas (1907, Tukholman Nordiska
museefissa), Franzénin muistomerkki (1910,
Hernösandissa) ja Scheelen kuvapatsas (1912,
Köpingissä). M. on huomattavimpia Ruotsin
nykyisiä kuvanveistäjiä. Mitä suurimmalla
monipuolisuudella hän valitsee aiheensa ja
tekoaineensa sekä onnistuu yhtä hyvin mahtavan
monumentaalisissa kuin myöskin koristeellisissa,
tyylittelevissä ja suorastaan realistisissa
veistoksissaan. E. R-r.

Millesimo [-(?-], kauppala Italiassa, Genovan
provinssissa, jonka luona Napoleon 13-14 p.
huh-tik. 1796 voitti itävaltalaiset.

Millet [mii?], Aimé (1819-91), ransk.
kuvanveistäjä ja piirustaja; muotokuvamaalaaja F r
é-dérie M:n (k. 1859) poika, kuvanveistäjä
David d’Angers’n ia arkkitehti Viollet-le-Duc’in
oppilas. Huomattavimpia ovat M:n veistokset,
jotka esittävät antiikkis-vert.auskuvallisia ja
historiallisia aiheita tai ovat hauta- ja
muotokuva-patsaita (esim. Chateaubriand, George Sand ja
Edgar Quinet). lElämäk. kirj. Dumesnil (1891).]

E. R-r.

Millet [mijë’[, F r a n g o i s, liikanimeltä
Francisque M. (1642-79), flaam.
taidemaalari ja radeeraaja; syntyisin Antverpenistä.
Työskenteli v:sta 1660 Pariisissa maalaillen
ihanteellis-klassillisia maisemia N. ja G.
Pous-sin’in vaikutuksen alaisena. Hänen poikansa
Jean M. (k. 1723) oli niinikään pariisilainen
maisemamaalaaja. E. R-r.

Millet [mii?], Jean Frangois (1814-75),
ransk. taidemaalari; synt. lokak. 4 p. 1814
Gruchy’n kylässä Cher
bourg’in lähellä
Normandiassa, kuoli tammik. 20 p.
1875 Barbizon’issa. Oli
talonpojan poika ja teki
maatöitä n. 20:nteen
ikävuoteensa lueskellen
samalla myös latinankielistä
kirjallisuutta.
Kotipuolestaan saamallaan
apurahalla M. tuli 1837
Pariisiin, jossa oli jonkun
ajan Delarochen oppilaana,
mutta opiskeli
enimmäkseen ominpäin tutkien
varsinkin 1400-luvun it.
taiteilijoita ja
Michelangeloa. Ensi aikoinaan M.

maalasi muoto- ja historiakuvia sekä
rokoko-maalausten jäljitelmiä ja alastoman
ihmisruumiin tutkielmia. Vasta 1848 M.
talonpoikais-miestä esittävällä taulullaan „Viljanpohtija"
herätti salongissa huomiota. Puutetta kärsien ja
viihtymättä Pariisissa hän muutti perheineen
1849 (M. oli jo toisissa naimisissa ja monen
lapsen isä) Fontainebleau-metsän läheisyyteen
Barbizon’in kylään, jossa hän lyhyitä matkoja
lukuunottamatta asui kuolemaansa saakka eläen
miltei alituisessa köyhyydessä ja saaden
verraten pienet hinnat tauluistaan, jotka toisinaan
salongista hyljättiin. Täällä M. ystävänsä Th.
Rousseau’n ja muiden „Paysage intime"
maalarien piiriin liittyneenä tapasi oikean
ympäristönsä ja oman alansa: maataviljelevän ihmisen
kuvaamisen työnsä ja maansa yhteydessä.
Pienikokoisissa maalauksissa, pastelli- ja
kynäpiirus-tuksissa, etsauksissa, puu- ja kivipiirroksissa M.
esittää maalaiskansan realistisina tyyppeinä,
erinomaisen monumentaalisesti käsiteltyinä ja
ilmaisten verratonta, melkeinpä uskonnollista
tunteen hartautta ja syvyyttä. Luonto ja
ihminen kuuluvat M:n taiteessa niin eroamattomasti
yhteen, että hän harvoin onkaan esittänyt
yksinomaan maisemia. Taiteellisesti huomattavinta
on hänellä mahtava avaruus- ja tilavaikutus, ja
ihmeteltävän pontevan rytmillinen ja
sopusointuinen hän on piirustajana, jotavastoin hänen
öljvvärinsä ovat useimmiten liian raskaita,
tummia ja kuivanlaisia. Talonpoikaiskuvaajana M.
kuuluu taiteenhistorian uranaukaisijoihin ja
persoonallisen käsityksensä puolesta hän on sekä
viime vuosisadan että kaikkien aikojen
nerokkaimpia taiteilijoita. Hänen teoksistaan, joista
nykyään on maksettu huikeita hintoja,
mainittakoon „Kylväjä" (1850), „Lammastarha"
työtunnelina, 1856), „Tähkäpäiden poimijat" (1857,
Pariisin Louvressa), „Angelus" (1859, Louvressa,
ks. Angelus), „Kuolema ja puunhakkaaja"
(salongin hylkäämä 1859. Kööpenhaminan
Glypto-teekissa), ,,Kuokkija" (1863) sekä Louvressa
olevat ,,Paimentyttö" (1863), „Grévillen kirkko"
(1872) ja ,,Kevät" (1873). Ranskan valtio tilasi
1874 M:ltä Pariisin Panthéonia varten 8 Pyhän
Genovevan elämää esittävää seinämaalausta, joita
hän ei kuitenkaan ehtinyt kuin nimeksi
aloittaa. [A. Sensier (1881), Cli. Yriarte (1885),
W. Gensel, „M. und Rousseau" (1902), Julia
Cartwright, „M., his life and letters" (1902),
A. Thomson, ,,M. and the Barbizon school" (1903),
R. Rolland, „M.", A. Alexandre, „J. F. M.".
R. Muther, „M." (sam. v.), H. Marcel, „M."’
(19D4) sekä A. Aubert (1906), C. G. Laurin
(1907) ja R. M. Turner (1910). „Les dessins
de M." julk. L. Bénédite (1906).] — M:n veli
Jean Baptiste M. (1831-1906) oli
kuvanveistäjä ja maisemamaalari, ja hänen poikansa
Jean Frangois M. nuor. on myös
työskennellyt Barbizon’issa taidemaalarina. E. R-r.

Milli . . . ks. Metrijärjestelmä.

Milligramma (lat. mille = tuhat, ja g r a m m a),
Vjmo grammaa, ks. Metrijärjestelmä.

Millimetri (lat. mille = tuhat, ja metri), ’/iow
metriä, ks. Metrijärjestelmä.

Mills [milz], Samuel (1783-1818), perusti
yhdessä muutamain samanmielisten ylioppilasten
kanssa (1810) vanhimman Pohjois-Ameriikan
lähetysseuran, „American Board of Commissioner»

J. F. Millet.
(Oma muotokuva).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0286.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free