- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
539-540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Millöcker ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

539

Miltiades-

>— Milton

54a

’/3:n, l:n ja 2:n m:n rahoja; kullasta lyödään
5:n, 10:n ja 20 m:n rahoja.

Miltiades [-a’dës], Kimonin poika,
ateenalainen sotapäällikkö, peri veljensä Stesagoraan
kuoltua 518 e. Kr. setänsä Miltiades vanhemman
perustaman Thrakian Kliersonesoksen itsevaltiuden,
valloitti Lemnos- ja Imbros-saaret, seurasi 513
e. Kr. Dareioksen mukana hänen retkelleen
skyyttiläisten maahan ja koetti katkaista
suurkuninkaalta paluun ehdottamalla, että Tonavan
yli rakennettu silta purettaisiin. Tämän johdosta
peläten Dareioksen kostoa M. joonialaisten
kapinan kukistuttua pakeni Ateenaan (493 e. Kr.).
Kun Datiin ja Artaphreneen johtama
persialais-sotajoukko laski maihin Attikaan, oli M. yhtenä
ateenalaisten 10 strategista, ja hänen johdollaan
ateenalaiset saavuttivat Marathonin luona
vihollisista loistavan voiton (490 e. Kr.). Mutta kun
M., joka oli lähetetty rankaisemaan niitä
Aigeian-meren saarivaltioita, jotka olivat alistuneet
persialaisille, ei ollut saanut Paros-kaupunkia
valloitetuksi, syyttivät hänen vihamiehensä häntä
kavalluksesta, minkä johdosta hänet tuomittiin
maksamaan 50 talenttia sakkoa; ja koska hän
ei voinut suorittaa summaa, joutui hän
velka-vankilaan, missä hänen pian senjälkeen
kerrotaan kuolleen. E. R-n.

Miltitz, Karl von (1490-1529),
saksalainen aatelismies, v:sta 1515 paavillinen notaari
ja kamariherra, joka lähetettiin 1518 tuomaan
kultaista ruusua (ks. t.) Saksin vaaliruhtinaalle
Fredrik Viisaalle sekä rauhoittamaan Lutherin
esiintymisen aiheuttamaa levottomuutta. Luther
keskusteli hänen kanssaan Altenburgissa 4-6 p.
tammik. 1519 (Seidemann, „Karl v. M." (1844).]

A. J. P-ä.

Milton [miltan], John (1608-74), kuuluisa
engl. runoilija. M:n suku oli kotoisin Oxfordin
kreivikunnasta. M:n isä,
John M. tuli v:n 1585
vaiheilla, siis melkein
samaan aikaan kuin
Shakespeare, Lontooseen. Häu
nai v:n 1600 vaiheilla
Sara Bradshaw’n (toiston
mukaan oli M:n
ensimäi-sen vaimon sukunimi
Cas-ton tai Haughton). M:n
perhe näyttää olleen
varakas; se omisti m. m. kaksi
taloa. Toisessa niistä,
nimeltä ,,Spread Eagle"
syntyi M. jouluk. 9 p. 1608.
Runoilija mainitsee
äitiään hyvin
oikeamieliseksi ja lempeäksi
naiseksi. Hänen silmänsä kävivät myöhemmin,
kuten poikansakin, hyvin heikoiksi, mikä siis
näyttää olleen perinnöllistä.

Kouluopetuksen ohella M. sai opetusta Thomas
Young nimiseltä kotiopettajalta, joka oli
innokas puritaani. Ylen lahjakas ja ahkera poika
luki, 12:nnesta ikävuodestaan alkaen, öisinkin,
täten laskien perustan suurelle oppineisuudelleen,
mutta samalla myös myöhemmin esiintyvälle
sokeudelleen. V:n 1625 alussa M. opiskeli
Cambridgen yliopistossa. Tältä ajalta peräisin ovat
muutamat M:n latinalaisista runoista, joita yliopisto
eri tilaisuuksissa tilasi. M:n ensimäinen englan-

ninkielinen runo oli „On the Death of a Fair
Infant". V. 1626 M. riidan johdosta lyhyeksi
ajaksi poistettiin yliopistosta. Palattuaan hän
v. 1629 saavutti bakkalaureuksen ja kolme vuotta
myöhemmin maisterin arvon. Tähän päättyivät
hänen opintonsa korkeakoulussa. Yliopistosta
erottuaan M. vetäytyi Lontoon lähistössä olevalle
Harton nimiselle vanhempiensa maatilalle,
kokonaan antautuakseen kirjalliseen toimintaan.
Täällä syntyivät hänen ensimäiset
mainittavammat runoelmansa, nimittäin ,,On time",
„L’al-legro", „I1 penseroso", ,,Tlie Arcades", „Comus’r
ja ,,Lycidas". Näistä runoteoksista pilkoittaa jo
esiin M:n omaluontoinen henkinen suunta ja
tierollisuus, mutta tuntuvasti hän kuitenkin
niissä vielä seuraa esikuvia ja noudattaa
koulumaisuutta. Hänen yksilöllisyytensä kehitys
itsenäiseksi ja vapaaksi tapahtui vasta hänen
käytyään Italiassa. Ennen tätä matkaa kohtasi
runoilijaa kova isku: hänen äitinsä kuoli 1637.
M. suuntasi matkansa Italiaan Pariisin kautta,
missä seurusteli Hugo Grotiuksen kanssa, ja
oleskeli sitten pitkän aikaa Italiassa sen eri
taidekeskuksissa (m. m. Firenzessä, Roomassa,
Napolissa), perehtyen Italian runouteen ja tutustuen
sen eteviin miehiin. M:n aikomuksena oli juuri
lähteä Kreikkaan, kun sanoma kotimaassa
puhjenneista levottomuuksista 1639 kutsui hänet
takaisin sinne. Italiasta M. toi mukanaan koko
joukon uusia vaikutelmia ja suunnitelmia uusiin
runoteoksiin. Varsinkin oli hänellä kosolta
näv-telmäaiheita ja luonnoksia. Kuitenkaan ei M.
aikana, joka seurasi, lähes pariinkymmeneen
vuoteen luonut mitään huomattavaa runouden alalla.
Nämä vuodet täytti etupäässä M:n toiminta
valtiollisella alalla. Aluksi hän harjoitti opettajan
ja kasvattajan tointa. Mutta pian hän asetti
kynänsä kokonaan puritaanien, myöhemmin
independenttien palvelukseen. Ensin hän omisti
harrastuksensa uskonnollisille ja opetusopillisille
kysymyksille, sitten hän siirtyi yhteiskunnallisiin
ja poliittisiin harrastuksiin. M:n toiminnasta
tällä ajalla mainittakoon seuraavaa: V. 1641 M.
selitti laskevansa lyyransa lepäämään,
hyödyt-tääkseen puhtaan kristillisyyden asiaa. Hän
rupesi puolustamaan puritanismia ja
presbyteriaani-kirkkoa piispanvaltaa vastaan. Viidellä eri
kirjoitelmalla hän tahtoi osoittaa, että piispallinen
hallinto nojasi V:n T:n lakeihin, eikä
evankeliumiin. Tämän kautta hän sai paljon
vihamiehiä, joiden luku lisääntyi, kun hän tarttui
kynään puolustaakseen kotoista vapautta. V. 1643
M. oli nainut Mary Powellin, joka oli
hilpeä-luonteinen nainen. Runoilija piti häntä, kuten
yleensä jokaista naista, miestä henkisesti paljoa
alempana olentona ja omisti hänelle varsin
vähän huomiota. M:n vaimo läksi omaan kotiinsa,
jäi sinne pitkäksi aikaa, ei vastannut
runoilijan kirjeisiin eikä antanut mitään varmaa
vastausta hänen lähettämälleen asiamiehelle. M.
lähetti silloin vaimolleen erokirjeen ja katsoi nyt
avioliittonsa puretuksi. Puolustaakseen tätä
toimenpidettään hän julkaisi neljä avioeroa
käsittelevää kirjoitelmaa (1643-45), joista
mainittakoon „Doctrine and discipline of divorce". V. 1645
M. ystävien välityksestä teki sovinnon vaimonsa
kanssa. V. 1644 M. närkästyneenä puritaanien
mielivaltaisuudesta asettui heihin nähden
vastustavalle kannalle ja suuntasi parlamentille kir-

John Milton.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free