- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
541-542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Miltopæus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

541

Miltopæus—Milwaukee

542

joitelmansa „Areopagitica", kauneimman
proosateoksensa, jossa hän varsinkin lämpimästi
puolusti painovapautta ja m. m. lausuu sen
ajatuksen, että ken tuomitsee hävitettäväksi kirjan,
surmaa itse järjen; sillä on mahdollista, että
totuus, joka kerta väkivaltaisesti tukahutetaan, ei
enää koskaan historiassa palaa.

Kun vallankumous v:n 1648 vaiheilla yhä
enemmän kiihtyi, rupesi M. kirjoittamaan
poliittisia teoksia. V. 1649 hän julkaisi jo ennen
kuningas Kaarle T:n mestausta alkamansa
kirjoituksen „The tenure of kings and magistrates",
jossa ehdottomasti puolusti kuninkaan
mestauksen oikeutusta. Mainittua kirjoitusta hän sitten
vielä puolusti kirjoituksissa „Defensio pro populo
anglicano" ja ,.Defensio secunda". M:n innostus
tasavaltaan tuotti hänelle sihteerinpaikan, joka
velvoitti latinan kielellä suorittamaan
kirjeenvaihtoa ulkovaltain kanssa. V:sta 1644 M:n
näkökyky oli heikkenemistään heikennyt, 1652 hän
tuli kokonaan sokeaksi. Samana vuonna kuoli
runoilijan vaimo, joka oli lahjoittanut hänelle
neljä lasta. V. 1656 M. nai toistamiseen. Hänen
toisen vaimonsa nimi oli Katharina Woodcoek,
joka kuoli jo 1658.

Stuartien palaaminen 1660 tuotti M:lle
tuskallisia aikoja. Aluksi hänen täytyi lymytä, ja
sillä aikaa poltettiin useat hänen teoksistaan
julkisesti. Suosijain avulla hän kuitenkin sai
armon ja vapautuksen rangaistuksenalaisuudesta.

M:n kotiolot näyttävät hänen vanhempien
tyttäriensä tylynlaisesta kohtelusta synkistyneen.
M. meni vielä kolmannen kerran naimisiin, ja
hänen kolmas vaimonsa, Elisabeth Minshul, oli
hänelle hyvä hoitaja. V. 1665 M. vetäytyi
ruttoa pakoon pois Lontoosta Chalfout S :t Gilesin
maataloon, missä alkoi kirjoittaa pääteostaan,
uskonnollista eepostaan „Paradise lost"
(„Kado-tettu paratiisi"), joka oli valmis jo vuonna 1665,
mutta joka vasta 1667 julkaistiin. V. 1671
seurasi sen jatko ,,Paradise regained" ja samana
vuonna klassillistyylinen draama „Samson
Ago-nistes". V. 1674, marrask. 8 p:nä M. kuoli.

Eepos „Kadotettu paratiisi" käsittää 12 runoa
ja on kirjoitettu loppusoinnuttomalla jambisella
runomitalla. Tämä eepillinen runoelma on
ajatus-rikas, avaa näköaloja maailman esihistoriaan,
toimivien henkilöiden sielunsyvyyksiin ja
perisynnin vaikutuksiin, ja alkaa kuuluisalla
saatanan kuvauksella. Tätä langennutta henkeä
kiusaa oman menetetyn autuuden muisteleminen ja
vastaluotujen ihmisten onnellisuus. Häneen on
jäänyt „kukistumaton tahto, kostonhalu,
kuolematon viha, rohkeus, joka ei koskaan alistu eikä
lannistu". Paljon siitä mitä tämä pimeyden
ruhtinas sanoo, on runoilijan omintakeisen
mielikuvituksen luomaa. Aatamin hurskaus on
vähemmin mielenkiintoisesti esitetty. Eeva
huumautuu käärmeen imartelusta kuten Englanti
kuninkuuden loistosta. Syntiinlankeemuksen
pää-rangaistuksia ovat tyrannit ja valloitussodat.—
M:n „Kadotettu paratiisi" on eräänlainen
„ju-malainen komedia", mutta protestanttinen.
Huolimatta yliaistillisesta aiheesta sen tapahtumat
tuntuvat inhimillisemmiltä kuin Danten
runoelman. M:n runoelmassa on kosolta ylevän
suurenmoisia kuvauksia, kuten esim. saatanan lento
läpi kaaoksen äärettömän syvyyden-kuilun. —
„Kadotetun paratiisin" vaikutus maailmankirjal-

lisuuteen on ollut melkoinen; sen
huomattavimpia vaikutuksen saajia ovat Klopstock
(„Mes-sias") ja Byron („Cain"). M:n runoteokset,
,,Poetical works", kokosi ja varusti arvokkailla
kommentaareilla Todd (1801, 7 nid.). M:n
kootut teokset, „Complete works", julkaisivat Fletcher
j (1834-38. 6 nid.) ja Mitford (1851, 8 nid.: uusi
painos 1862). [Elämäkertoja: Phillips (1694),
j Irland (1698) y. m. vrt. A. Stern, „M. und seine
Zeit" (1877-78). Loistavia kirjoitelmia M :sta ovat
kirjoittaneet Treitsehke (..Historische und
poli-tisehe Aufsätze") ja Macaulay („Essays"); J.
Mas-terman, „The age of M." (2 pain. 1903); M.
Tel-leen, „M. dans la littérature francaise" (1904).
Seikkaperäinen bibliografia teoksessa ..The
Cambridge history of english literature" VII
(1911).] J. B-l.

Miltopæus /-pè’-], Martti (1631-79),
professori, Turun porvarin Eskil Ruskeapään
poika, tuli 1647 ylioppilaaksi, 1653 maisteriksi,
1658 yliopiston sihteeriksi ja 1660
kaunopuheisuuden professoriksi. Hän on julkaissut useita
filologisia ja filosofisia väitöskirjoja. M.
osoittaa aikaansa nähden yleensä valistunutta ja
vapaamielistä kantaa, joka ilmeni esim.
Eole-niuksen noitajutussa. V. 1666 hän joutui
ankaraan ja aikanaan kuuluisaan riitaan
jumaluusopin professorin Bängin kanssa, koska oli
moittinut muutamia tämän esittämiä väitteitä,
jolloin Bäng puolestaan, M:ta tarkoittaen, varoitti
ylioppilaita niiltä, jotka heitä „viettelevät
filosofialla ja turhilla jaarituksilla". Ennenaikainen
kuolema teki lopun M:n vaikutuksesta
yliopistossa. K. G.

Milwaukee [miluö’ki], kaupunki
Yhdysvalloissa, Wisconsinin valtion suurin kaup., 373.857
as. (1910); 285,315 as:sta 1900 83 % oli
ulkomailla tai ulkomaalaisista vanhemmista
syntynyt, näistä yli puolet saksalaisia, jotka Mille
antavat aivan erikoisen leiman; suomalaisia on
verrattain vähän. — M. sijaitsee terveellisellä
paikalla Michigan-järven länsirannalla, M.-joen
(johon M:n sisäpuolella Menominee- ja
Kinni-kinnic-joet yhtyvät) suussa. Joet jakavat M:n
kolmeen osaan; teollisuuskorttelit ovat jokien
varsilla ja etelässä. Pääkadut: Grand avenue,
Wisconsin street ja East water street kulkevat
idästä länteen. Puistoja ja istutuksia on paljon:
Juneau park (jossa Laurent Salomon Juneau’n,
M:n perustajan, ja Leif Eerikinpojan
muistopatsaat), Lake park, Riverside park, Kilbourne
park, Kosciuszko park (Kosciuszkon
muistopatsas), Washington park (jossa jäljennös
Riet-schelin Jenassa olevasta Schillerin-Goethen
muistopatsaasta) y. m. Rakennuksista (ovat
enimmäkseen kermanvärisestä tiilestä, jonka mukaan M:ia
nimitetään ,,Cream city"ksi) mainittakoon:
liitto-rakennus, posti-, tulli- y. m. virastojen
rakennukset, kaupungintalo, yleinen museo ja kirjasto
(mainiot luonnontiet, ja paleontologiset
kokoelmat, kirjastossa 190,000 nid.). — Oppi- ja
sivistyslaitoksia on paljon: Marquette
university, M.-Downer college, M. academy,
saks.-amer. opettajaseminaari, kauppa-, taide-,
musiikki-, voimistelu- y. m. opistoja. Layton art
gal-lery on parhaita taulukokoelmia Appalakkien
länsipuolella. — Room.-katolisen arkkipiispan ja
protestanttisen piispan istuin.

M. (monine esikaup.) harjoittaa suurenmoista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0289.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free