- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
543-544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Miltopæus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

543

teollisuutta; valmistusarvo oli 720 milj. mk.
1905. Siitä tuli juomatavara- ja
mallasteollisuu-den osalle 154,9 milj. mk. M. on Yhdysvaltain ja
koko maailman etevin olutpanimokaup.;
oluen-valmistuksen arvo oli 114 milj. mk. Suurimmat
ovat Pabstin ja Schlitzerin olutpanimot. —
Arvossa seuraavat: nahkatehtaat (Yhdysvaltain
huomattavimmat), valimot ja konepajat
(Allis-Ohalmers Co), rauta- ja terästehtaat, myllyt,
teu-rastuslaitokset, vaatetus- ja jalkinetehtaat.
Kauppa (vuosivaihto n. 1,750 milj. mk.)
käsittää: kivihiiltä, viljaa (M:iin tuotiin 16.» milj.
hl 1910), jauhoja (vietiin 329,900 ton. 1910),
puutavaroita, teollisuustuotteita. Kauppaa
edistää monihaarainen rautatieverkko ja erinomainen
keinotekoinen satama, jossa selvitettiin 16,4 milj.
netto rek.-ton. 1910 (Yhdysvaltain suurimpia
sisä-maansatamia).

Historia. Ensimäinen eurooppalainen, joka
(1673) kävi M:n nyk. paikalla, oli jesuiitta
Mar-quette. V. 1795 ransk. J. Vieau perusti sinne
Luoteis-komppanian kauppa-aseman. M:n
varsinainen perustaja oli ransk. L. S. Juneau, joka
sinne saapui 1818. Sittemmin syntyi useita
keskenään kilpailevia siirtoloita, jotka 1846
yhtyivät M:n kaup:ksi. V:n 1840 seuduilla alkoi
sak-salaistulva, joka toi huomattavat määrät
vallankumoukseen osaa-ottaneita sivistyneitä aineksia.

E. E. K.

Mimeografi (kreik. mime’omai = jäljittelen, ja
graphein = piirtää), monistuskoje, jota varten
kirjoitus ensin kovalla kynällä ja erikoisesti
valmistetulle paperille kirjoitetaan viilauurteista
teräslevyä vasten, niin että paperiin syntyy
kirjoitusta vastaavassa järjestyksessä pieniä reikiä.
Paperi kiinnitetään sitten kehykseen ja paperin
alle asetetaan puhdas paperiarkki.
Monistaminen tapahtuu siten, että väritelaa kuljetetaan
pitkin lävistettyä paperia, jolloin väri tunkeutuu
reikien lävitse antaen jäljennöksen kirjoituksesta.

Mimeografia (ks. M i m e o g r a f i),
kirjoitukset’. monistaminen mimeografi-konetta käyttäen.

Mimer ks. M i m i r.

Mimerkki, esiintyy runoissa kerran metsän
isäntänä ja emäntänä yhfaikaa. Toisessa
kir-jaanpanossa tavataan Himmerkki metsän
emäntä. Tulen luvuissa esiintyy ,,itse Himmerkin"
(s. o. himmelriikin, taivaan valtakunnan),
„Im-merkin" tai „I m m e r k k i kuningas".
Viimeksimainitusta muodosta on takalieiton kautta
muodostunut Mimerkki. K. K.

Mimesia on kivennäisissä esiintyvä
kaksois-kasvettuma, jolloin näennäisesti yhtenäinen kide
on muodostunut lukuisista, levymäisistä yksilöistä,
jotka kuuluvat alempaan symmetrialuokkaan kuin
kiteen muodot näyttävät. E. M-nen.

Mimi ks. M i m o s.

Mimiambi (kreik. mlmi’ambos),
kholiambi-runomittaan laadittu mimos-runoelma. Tätä kreik.
runoudenlajia tunnettiin vain vähäpätöisistä
katkelmista, kunnes 1890 Egyptistä löydettiin
käsikirjoitus, jossa oli 7 Herodas 1. Herondas
nimisen runoilijan (luult. 3:nnella vuosis. e. Kr.)
laatimaa m:ia, realistisia kuvauksia alhaisista
elämänpiireistä. ks. Herodas, Kholiambi,
M i m o s. — Latinaksi sepitti m:eja Cn. Matius
(luult. viimeisellä vuosis. e. Kr.). 0. E. T

Mimicry [-kri] (engl., = jäljitteleminen) ks.
Suojeleva yhdennäköisyys.

541

Mimiikki (kreik. mimos, ks. t.), taito
kas-vojenilmeillä esittää erilaisia sieluntiloja,
ajatuksia, mielihaluja, tunteita. M. voi olla joko
ulkonaista (somatologista) toisen henkilön
matkimista tai psykologista sielullisten
ominaisuuksien esittämistä. M. yleensä ja varsinkin
psykologinen m. on draamallisen taiteen tärkeimpiä
keinoja. Yhtyessään puhetaitoon se on joko
teatraalista (dramaattista) tai o r a t
o-r i s t a, musiikin yhteydessä taas orkestista
m:iä tai elävöityä rytmiikkaa.
Mii-millisen esityksen kauneus riippuu suureksi
osaksi luontaisesta taipumuksesta ja
kasvolihasten hallitsemiskyvystä. M :iä harjoitettiin jo
klassillisessa muinaisuudessa järjestelmällisenä
taiteena tanssin, näyttämötaiteen ja puhetaidon
yhteydessä. Esittävä m. perustuu eri intohimoja
ja tunnetiloja seuraavien tahdottomien
miimil-listen liikkeiden tarkkaan vaarinottamiseen. —
vrt. Elekieli ja Fysionomiikka.
[Engel, „Ideen zu einer Mimik" (1785), Skraup,
„Katechismus der Mimik und Gebärdensprache"
(1892), Pinderit, „Grundsätze der Mimik und
Physiognomik" (1858), sama, „Mimik und
Phy-siognomik" (1886).]

Mimir, isl. runoudessa viisas jättiläinen, jonka
katkaistu pää ristinpuusta johtuneen Yggrasil
(ks. t.) saarnen alla vastaa Golgatlialle
haudatuksi kuvailtua Aatamin jättiläismäistä
pääkalloa. K. K.

Isl. kirjailijain esityksessä M. on valtameren
alkulähteen vartia. „M:n kaivo" oli
maailmanpuun yhden juuren alla ja sitä pidettiin myös
viisauden alkulähteenä. Aasat antoivat M:n
panttivankina vaneille, mutta nämä hänet
tappoivat. Odin otti silloin M:n pään, voiteli sitä
yrteillä ja sai sen loitsuilla puhuvaksi, joten se
hänelle antaa neuvoja ja ilmaisee salaisia asioita.

K. G.

Mimnermos, kreik. elegiarunoilija, kotoisin
Smyrnasta (toisten mukaan Kolophonista), eli
7:nnen ja 6:nnen vuosis. vaihteella e. Kr., aikana,
jolloin Vähän-Aasian helleeniläis-yhteiskunnat
olivat joutuneet Lyydian vallan alaisiksi.
Elegioissaan 51. joskus käsitteli kansalaistensa
historiallisia muistoja, mutta etupäässä hänen
maineensa perustuu hänen kaihomielisiin
lemmen-elegioiliinsa. M:n vienosointuiset runoelmat ovat
tuntuvasti vaikuttaneet aleksandrialaisen
aikakauden elegiarunouteen ja tämän välityksellä
roomalaisiin elegiarunoilijoihin. Hänen elegioilleen
(koko kokoelmalle tai jollekin osalle) annettiin,
luultavasti aleksandrialaisella ajalla, nimi Nanno.
huilunsoittaja-tytön mukaan, joka hänen
runoudessaan mainittiin hänen lemmenkaihonsa
esineenä. — M:n runoja on säilynyt vain katkelmia,
ks. E 1 e g i a. ’ O. E. T.

Mimos [mi-] (kreik.; lat. imu s), matkija,
ilveilijä; rahvaanomaisista matkintakujeista
kehittynyt monivivahteinen, osaksi miimillisesti
esitettäväksi, osaksi lausuttavaksi tarkoitettu kreik. ja
room. kirjallisuuslaji. Suuren maineen saavuttivat
5:nnellä vuosis. e. Kr. syrakusalaisen Sophronin
ja hänen poikansa Ksenarkhoksen m:t (1. mimit) ;
ne olivat lyhyitä, suorasanaisen vuoropuhelun tai
yksinpuhelun muotoon laadittuja vilkkaita ja
sattuvia luonne- ja tilannekuvauksia enimmäkseen
arkielämän alalta. Myöhemmin m. levisi koko
kreikkalaismaailmaan, sulattaen itseensä useita eri

Mimeografi—Mimos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free