- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
545-546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mimosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

545

Mimosa—Minareetti

046

paikkakuntien ilveilymuotoja. Aleksandrialaisella
aikakaudella m. saavutti erinomaisen suosion;
siihen luettiin silloin jos jonkinlaisia ilveilyjä ja
kuvaelmia, joista toiset pysyivät lähellä
kansanomaisten kujeiden ja tuokiosepitelmien kantaa,
toiset taas kohosivat taiteellisesti kehitetyn
kirjallisuuden kannalle. Sen ajan m:t olivat
enimmäkseen runomuotoisia (tai proosan- ja
runon-sekaisia) ; toiset lajit olivat parhaasta päästä
aiotut lausuttaviksi, toiset näyteltäviksi. M:ia
ovat Ilerodaan realistiset mimiambit (ks. t.) ;
m:iin luetaan myös Theokritoksen n. s. idyllit,
joista muutamat liittyivät läheisesti Sophronin
m:iin. Näytellyissä m:issa oli laululla ja
tanssilla tärkeä sija. Niiden aineena olivat usein
kiehtovat tai hullunkuriset rivonpuoleiset
lemmenseikkailut. Esittäjinä oli sekä miehiä että
(toisin kuin varsinaisessa draamassa) myös
naisia. Yleensä näyttämöllisesti esitetyt m:t
näkyvät olleen suuresti nykyajan variétén kaltaisia.

— Roomassa m. sai jalansijaa viimeisellä vuosis.
e. Kr.; latinalaisen m:n pääedustajat olivat D.
Laberius ja Publilius Syrus. Ollen omiaan
tyydyttämään suuren yleisön huvituksenhimoa m.
rehotti niin hyvin latinalaisessa kuin
kreikkalaisessa asussa antiikkisen sivistyksen loppuun
saakka, vieläpä se osaksi periytyi keski-aikaankin.

— Sellaista m:ta, jossa ei ollut tekstiä ollenkaan,
vaan kuvattavaa aihetta esitettiin ainoastaan
eleillä t. tanssilla, sanottiin room. ajalla
pantomiimiksi (pantomimus). O. E. T.

Mimosa, kasvisuku .l/7mosncece-heimossa (ks.
t.); n. 300 troopillista, etupäässä Pohjois- ia
Etelä-Ameriikassa kasvavaa lajia, useimmat puita
tai pensaita toiskertaan parilehtisin lehdin, joille
yleensä uniliikkeet ja kosketuslierkkyys ovat
ominaisia. Kuuluisin laji ontuntokasvi (H.
pu-dica); jo heikosti yhtä sen hentoa lehdykkää
koskettaessa tiimä ja sen vastakkainen lehdykkä
kääntyvät ylöspäin toisiaan vasten, ärsytys
siirtyy toisiinkin lehdykkäpareihin, ja jos se on
ollut kylliksi voimakas, ilmenee vaikutus koko
toisarvoisen, piiäruotiin niveltyvän lehtiruodin
painumisessa alaspäin, siirtyypä vielä muihinkin
toisarvoisiin ruoteihin ja niiden lehdyköihin, ja
lopuksi varteen niveltyvä pääruotikin painuu
alas. Kaikki tämä tapahtuu hyvin nopeasti,
joten koko kasvi yhtäkkiä muuttaa ulkomuotoa.
Äkillinen muodonmuutos on selitetty eläinten
säi-kytyskeinoksi, mitään varmaa ei siitä kuitenkaan
tiedetä. — Kukkakaupoissamme yleisesti
myytävät keltakukkaiset „mimosat" ovat todellisuudessa
ylcacia-lajeja. 1. V-s.

Mimosan oksia, vasemmassa lehdet tav. päiväasennossft,
oikeassa ärsytettyinä. Ii kukinto.

18. VI. Painettu 14.

Mimosaceæ, palkokasvien parveen kuuluva
h e r n e k u k k a i s t e n rinnakkaisheimo. N. 1.400
lajia tropiikeissa, etup. puita ja pensaita, joiden
lehdet ovat toiskertaan parilehtiset (tai
laakaruo-deiksi muuttuneet, vrt. Acacia). Kukat ovat
ryhmittyneet tilleiksi mykeröiksi t. tähkiksi,
niiden helakka, tav. keltainen väri johtuu
esiinpis-.tävistä heteistä, teriö sen sijaan on vähäpätöinen.
Eroavaisuutena hernekukkaisiin nähden on
mainittava kukan säteittäisyys ja tav. monilukuisten
heteiden erillisyys. Tärkeimmät suvut ovat
Acacia ja ilimosa (ks. n.). /. V-s.

Mimosa-kuori (W a 111 e-kuori), Aeacta-lajien
parkki haponpitoinen kuori, saadaan Intiasta,
Etelä-Ameriikasta y. m., enimmän kuitenkin
Austraaliasta. Austraalialainen m. on
tärkeimpiä ja paraimpia parkitsemisaineita, parhaat
laadut saadaan Acacia penninervis, A. lasiophylla,
A. moUissima y. m. lajeista; ne sisältävät 20-31,i
c/c parkkihappoa. Nykyisin viljellään eri lajeja
muissakin maanosissa.

Mimulus, apinakukka, n. 60 lajia
käsittävä naamakukkaissuku, useimmat lajit
Pohjois-Ameriikassa. Useita lajeja viljellään isojen, tav.
keltaisten, huulimaisten kukkien vuoksi
koristus-kasveina. Meillä yleisimmin viljelty on
keltakukkainen .1/. liiteus ja sen muunnokset, esim.
f. guttata, jolla teriössä punaisia pilkkuja.

/. V-s.

Mimusops, Sapo/accce-heimoon kuuluva
kasvisuku; troopillisia puita, joista useita lajeja
viljellään hyvänmakuisten marjain vuoksi.
Guyana-laisesta .1/. Balatasta. saadaan guttaperkkaa
muistuttavaa halata a (ks. t.). .1/. Elengin kukista
valmistetaan hyvälle tuoksuvaa öljyä,
Kamerunissa kasvavan il. dj av en siemenistä, d j a v
e-pähkinöistä, teollisuudessa käytettävää
rasvaa ; lujaa puuainetta saadaan rantapuusta
(M. Kauki). (I. V-s.)

Minalaiset, arabialainen heimo, jolla vielä
viimeisellä vuosituhannella e. Kr. oli johtava asema
Etelä-Arabiassa. Tiedot m:sta perustuvat
piirtokirjoituksiin, joita Halévy ja Gläser y. m. ovat
koonneet. He pitävät hallussaan suitsutteen ja
mirhamin hankintaa sekä Intian ja Välimeren
seutujen välistä kauppaa, mikä tuotti heille suuria
rikkauksia ja valtiollista voimaa. Minalaisvallan
pääkaupunki oli Ma’in, jonka kuninkaiksi
valtakunnan hallitsijoita sanottiin. Eutingin el tilasta
keräämät kirjoitukset osoittavat, että m:n valta
ulottui Pohjois-Arabiaankin Egyptin rajalle
saakka. Välimeren rannalla näkyy Gaza olleen
heidän kauppakaravaaniensa päätepisteenä. M:n
kanssa kilpailivat Etelä-Arabian kaupasta ja
vallasta sahalaiset (ks. t.). K. T-t.

Minän kieli, minaläisten piirtokirjoituksista
tunnettu muinainen etelä-arabialainen murre, on
läheistä sukua nuoremmalle sabalaismurteelle.
josta se eroaa käyttämällä s-äännettä h:n
asemasta 3 :nnen persoonan pronominin muodoissa
ja verbin kausatiivin prefiksissä. [Hommel,
,.Siid-Arabische Chrestomathie" (1893).] K. T-t.

Minareetti (arab. manöra, oik. = valomajakka)
merkitsee Egyptissä muutamien moskeiain
yhteydessä olevaa tornia, jonka parvekkeelta muessin
(ks. t.) viidesti päivässä huutaa uskovaisia
rukoukseen. Egyptissä m:ien muoto vaihtelee 4- ja
8-kulmaisesta ymmyrkäiseen; esikuvana on, kuten
nimikin osoittaa, ollut Aleksandrian kuuluisa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0291.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free