- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
547-548

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mimosa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

547

Minas Geraes—Mineeraalivärit

548

Pharos majakka. Syyriassa, jossa käytetään
nimeä ma’dän, 011 4-kulmainen muoto tavallinen,
perustuen vanhojen vartiotyrmien ja
kirkontornien malliin. Persialaisten ja turkkilaisten m:t
ovat ymmyrkäiset ja hyvin hoikat muistuttaen
jättiläispylväitä. K. T-t.

Minas Geraes [zera’is], sisämaanvaltio
Brasilian itäosassa, lähellä rannikkoa; 600.000 km2,
3.960,000 as. (1908), etupäässä portugalilaista
juurta; paljon on neekereitä ja sekarotuisia. —
M. G. on paraasta päästä verrattain kuivaa
vlä-tasaiikoa „cämpos" keskim. 580 m yi. merenp.),
johon monet joet (tärkein Säo Francisco,
kuljettava) ovat uurtaneet viljavia, metsäisiä laaksoja.
Ylätasangosta kohoaa useita vuorijonoja (Serra
dos Aymores itärajalla, S. da Mantiqueira, jossa
M. G:n korkein huippu Itatiaya 2.712 m,
etelärajalla. S. do Espinhazo kaakkoisosassa), joiden
rinteillä on saderikkaita metsiä. S. do Espinhagon
itäpuolella olevan metsäalueen eteläosa on M. G;n
taajimmin asuttu seutu. Ylätasangolla on jyrkkä
yön ja päivän lämpötilan ero, joka monella
seudulla aiheuttaa rintatauteja. Sadeaika on
marras-toukok. — Se elinkeino, vuorityö, joka M.
G:lle nimen on antanut, on pitkät ajat ollut
rappeutumassa. Äskettäin tehdyt löydöt kuitenkin
todennäköisesti elvyttävät sen uudelleen.
Tuotteet ovat kulta ja hopea, sekä timantit.
Timantteja löydettiin ensikerran 1725; niiden
kaivaminen oli v:een 1832 valtionmonopolina. V :een
1849 löydettyjen timanttien arvo on n. 300 milj.
mk. Nyk. pääelinkeinot ovat maanviljelys
(metsä-seuduissa, varsinkin kaakossa; huomattavimmat
tuotteet kahvi ja sokeri) ja karjanhoito
(ylä-tasangon heinäaavikoilla). —Rautateitä on viime
aikoina ruvettu rakentamaan. — Pääkaup. Bell o
Horizonte (13,472 as. 1900). — Kultalöydöt
1692-95 hankkivat M. G:lle sen ensimäisen
valkoisen väestön; 1720 51. G:sta tehtiin
kuverne-mentti. Useita kertoja sen as. ovat nousseet
kapinaan keskushallintoa vastaan. E. E. K.

Mincio [mintso], Pon lisäjoki Pohjois-Italiassa,
lähtee Tirolista. Monte Adamellon juurelta,
virtaa Sarca nimisenä (vuolas, kulkukelvoton
vuoripuro) Garda-järveen, josta lähdettyään saa
nimen 51. ja tulee kuljettavaksi. 51antovan luona
M. leviää rämeisen järven tapaan ja laskee 22 km
51antovan alapuolella Po-jokeen; koko pituus on
192 km, vesialue 3,100 km2. — 51. on tärkeä
puo-lustuslinja (51antovan ja Peschieren
linnoitukset), jonka lähellä monta taistelua on suoritettu
(Castigliouen 1796. M:n 1800. jolloin
ranskalaiset voittivat itävaltalaiset, Curtatonen 1848,
Goi-ton sam. v., Solferinon 1859. Custozzan 1849 ja
1866). (E. E. K.)

Mincopi, Audamaanien alkuasukkaat, ks. A
n-d a maani t.

Mindanao [-a’o] (Magindanao), eteläisin
Filippiinien pääsaarista ja kooltaan toinen;
lähi-saarineen 97,968 km2. 499,634 ..sivistynyttä" ja
parisataatuhatta sivistymätöntä as. (1910),
edelliset tagaaleja ja visavalaisia, jälkimäiset
moros-malaijilaisia (sisäosissa). — 51:n rannikot ovat
kovin silpoutuneet (syvät Sibugueyn, Illanan ja
Dävaon lahdet). 96 km 51 :n koillispuolella Iso
valtameri Filippiinien itäpuolta kulkevassa F
i-1 i p p i i n i e n haudassa (814 km pitkä, 75 km
leveä, 8 km syvä) laskeutuu 9.788 m;iin,
suurimpaan tähän asti löydettyyn syvyyteen (löy-

tänyt saks. merentutkimusretkikuiita ,,P!anet"
1912). 5I:n sisäosat täyttävät jylhät, pohjoisesta
etelään kulkevat vuoristot (tulivuori Apo 3,200 m
yi. merenp.). Useita tulivuoria; tuhoisia
maanjäristyksiä (tällä vuosis. viisi), jotka
todennäköisesti ovat yhteydessä yllämainitun
hautasyvän-teen kanssa. - Joista suurin Pulangui, 9 km
suuremmilla aluksilla kuljettava. Ilmasto kuuma,
lounaismonsuunin aikana rankkasateita ja
hirmumyrskyjä. — Elinkeinoista ks. Filippiinit.
Hallinnollisesti 51. jakaantuu 5 provinssiin.

E. E. K.

Minden. 1. Hallitusalue Preussissa Westfalenin
koillisosassa, 5.262 km2. 736.138 as. (1910), joista
’/., katolisia. — 2. Edellämainitun hallitusalueen
pääkaupunki, kuljettavan Weserin vas. rannalla;
26.455 as. (1910). — Vanhat kaupunginosat
vanhanaikaisia, kadut ahtaat, mutkaiset; uudempi
kaupunki on kasvanut ent. linnoitusten paikalle.
Huomattava on katolilainen tuomiokirkko
1000-luvun jälkipuoliskolta. Lukio, korkeampi
reaali-koulu, opettajatarseminaari, maamieskoulu.
Tupakka-, sementti-, kemiallisia tehtaita,
konepajoja. — 51. oli jo Kaarle Suuren aikana
huomattava kaupunki. Kolmikymmenvuotisessa
sodassa Tilly miehitti sen 1626. Lüneburgin Yrjö
1634. Ruotsalaisille M. joutui 1636; heillä se
oli v:een 1650. M:n pohjoispuolella,
Todenhau-senin kylän luona 1 p. elok. 1759 Braunsehweigin
herttuan Ferdinandin johtama
engl.-braunschwei-gilainen sotajoukko sai loistavan voiton
ranskalaisista (taistelua nimitetään myös Gohfeldin
taisteluksi). — 3. Kaarle Suuren perustama
hiippakunta (n. 1.100 km2), joka maallisennettiin
Westfalenin rauhassa ja annettiin ruhtinaskuntana
Brandenburgille. (E. E. K.)

Mindererin väkineste (S piri tus Mindereri 1 =
IAquor ammonii acetici, kirkas neste, jota
käytetään sisällisesti hiostavana lääkkeenä ja
ulkonaisesti, 5-8 kertaa vedellä laimennettuna,
märkiviin haavoihin, huuhteisiin j. n. e.

Mindoro [-Ö-], Filippiineihin kuuluva saari
Luzonin eteläpuolella; 10,287 km2,
parisataatuhatta as. Sisäosat ovat vielä melkein
tuntemattomat; on luultavasti vulkaaninen. Korkein
kohta Haleön 2.700 m. As. ovat maataviljeleviii
malaijilaisia rannikolla, sisäosissa puolivillejä
manguiaaneja ja negriittoja. — Lähisaarineen 5T.
muodostaa hallinnollisen provinssin, pääkaup.
Kalapan, 51: n pohjoisrannalla. E. E. h".

Mindove ks. Liettua.

Mineraali ks. K i v e n n ä i n e n.

Mineraalihapot, epäorgaaniset hapot. ks.
Ha-p o t.

Mineraalivaha ks. M a a p i h k a.

Mineraalivalkoinen ks. Kivennäisva
1-k o i n e n.

Mineraalivedet ks. Kivennäisvedet.

Mineraalivärit, luonnossa tavattavat
kiven-näisvärit (liitti, sinooperi, okra, bolus, terra di
siena, vaskilasuuri, umbra y. m.) ja keinotekoiset
epäorgaaniset väriaineet (lyijyvalkonen.
sinkki-valkonen. mönjä, kromipuna, kromivihreä,
kad-miumkelta, ultramariini, berliinin-sini, smalte,
schweinfurtin-vihreä y. m.). Niitä käytetään
maaliväreinä. Ovat yleensä hyvin kestäviä.
Värjäämöissäkin käytetään erinäisiä m:ejä, jotka
sopivilla liuoksilla saostetaan kankaan kuiduille.
Esim. berliinin-sini värjätään ferrisuolalla ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0292.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free