Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ministeripresidentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
557
(1904): Clos, „De la responsabilité des ministres"
(1886) ; Teixeira de Matteos, „Accusa
parlamen-tare et responsabilità ministeriale" (1909) ;
Svedelius, ,.0in statsrådets ansvarighet" (1856) ;
Krich, .,Muutamia piirteitä hallituksen asemasta
ja vastuunalaisuudesta nykyajan valtioissa"
(1909).] — ks. Tnterpeliatsioni,
Ministeri, Parlamentaarinen
hallitus-t a p a. I{. E.
Ministeripresidentti 1. p ääminister i.
mi-nisteristön eli ministerineuvoston puheenjohtaja
ja arvoltaan sen ensimäinen jäsen. Useimmiten
m:llä samalla on jokin „salkku", s. o. hän on
jonkun ..departementin" eli hallintohaaran ja
sitä hoitavan ministeriön johtajana.
Englannissa on vakaantunut se käytäntö, että
pääministeri samalla on „Lord of the Treasury", s. o.
„val-tiorahaston hoitaja" (vaikka todellisena
raha-asiainministerinä toimii „Clianceller of the
Ex-chequer"); useimmissa muissa maissa noudatetaan
vain sitä sääntöä, että jokin tärkeimmistä
hal-lintohaaroista uskotaan pääministerille.
Venäjällä m:nä hyvästi voipi olla myöskin ..salkuton"
ministeri. M:n asema vaihtelee eri maissa.
Parlamentaarisesti hallituissa valtioissa hänen
tehtävänsä ja vaikutuksensa ovat erittäin tärkeät.
Niissä miksi tavallisesti nimitetään parlamentin
enemmistöpuolueen johtaja taikka joku sen
johto-miehistä. Kuta eheämpi ministeristö valtiolliseen
kantaansa nähden on, sitil suurempi m:n johto ja
vaikutus. Parlamentaarisesti hallituissa valtioissa
muut ministerit nimitetään hänen
ehdotuksestaan. kun hän eroaa, on hänen virkatoveriensakin
erottava (mikä tietysti ei estä kutsumasta heitä
uuteen ministeristöön). hänen vaatimuksestaan
valtionpäämiehen täytyy erottaa yksityinen
ministeri, jonka kanssa hän ei halua yhdessä
toimia ja yleensä ministerien täytyy alistua hänen
valtiollisia ohjeitansa noudattamaan. Tällaisia
säännöksiä ei ole kirjoitetussa laissa, mutta
käytäntö on ne vakaannuttanut. Valtioissa, joissa
ministerit eivät ole eduskunnalle poliittisesti
vastuunalaiset, m:n asema ei sellaisenaan ole yhtä
vaikutusvaltainen kuin parlamentaarisesti
hallituissa; edellisissä se suureksi osaksi riippuu
hänen persoonallisista ominaisuuksistaan sekä
valtionpäämiehen hänelle osoittamasta
luottamuksesta. U. E.
Ministeripula, olotila, joka syntyy, kun
ministeristö taikka ainakin suuri osa siitä eroaa ja
uusi ministeristö tulee muodostettavaksi. M:sta
puhutaan varsinkin parlamentaarisesti hallituissa
valtioissa silloin, kun eduskunan antama
epäluottamuslause on kukistanut ministeristöu. E. E.
Ministeriresidentit (ransk. ministres
resi-dtitis), kolmanteen arvoluokkaan kuuluvat
diplomaattiset agentit 1. asiamiehet. Tämä ryhmä
lisättiin aikaisempiin vasta 1818 pidetyssä
Aaelie-nin kongressissa, ks. Diplomatia.
Ministerisalkku, kuvann. ministerintoimi,
johon on yhdistettynä määrätyn hallintohaaran
johto. ,.Salkuton" ministeri sitävastoin ei ole
erityisen ministeriön etunenässä, hänellä ei ole
erikoista ..ressortia" 1. hallintohaaraa.
Ministeristö, ministerien yhteisesti
muodostama hallituskunta, jossa tärkeimmät valtioasiat.
varsinaiset hallitusasiat käsitellään, kun taasen
pienemmät asiat, jotka tietysti muodostavat
enemmistön. käsitellään ja ratkaistaan eri ministe-
ninisterivaltiosihteeri 558
riöissä.—M:öä nimitetään toisinaan myöskin
ministerineuvostoksi. Muutamissa pienissä
valtioissa ei ole eri m:itä. vaan yksi ainoa
valtioministeri hallituksen johdossa. Saksan
valtakunnassa on valtakunnankansleri muodollisesti
ainoana ministerinä. — ks. Ministeri, Mi
n i s t e r i li a 11 i t u s. H. E.
Ministerivaltiosihteeri, Pietarissa oleva
Suomen virkamies, joka Keisarille ja Suuriruhti
nnalle esittelee Suomea koskevia asioita. Sen
Suomen perustuslakiin kuuluvan periaatteen
mukaisesti. että maata on hallittava kotimaisten
viranomaisten avulla, ovat sellaiset Suomea kos
kevät asiat, jotka hallitsija itse ratkaisee,
hänelle esiteltävät sellaisen henkilön välityksellä,
joka ou Suomen kansalainen ja suomalainen
virkamies. Marraskuun 6 p:nä 1811 annettu
ohjesääntö jo määräsi, että ,,Suomen asukkaitten
joukosta nimitetyn valtiosihteerin" piti esitellä
,.korkeimman vallan välittömästä ratkaisusta
riippuvat asiat". Valtiosihteerin nimitys muu
lettiin 1834 ni:ksi, virkatehtäviin nähden ei
tapahtunut muutosta. Suurempien vaihtelujen
alaisena on ollut in: n johtaman
valtiosihteerinviras-ton (ks. t.) järjestysmuoto. Tämän viraston
johtosääntö sisältyy 17 p:nä maalisk. 1826 annettuun
julistuskirjaan, joka myöskin määrää Suomen
asiain es i ttely j är j esty ksen.
M:n tulee esitellä hallitsijalle
valtionsihteerin-virastoon saapuneet asiat sekä ilmoittaa
hallitsijan päätökset senaatin puheenjohtajalle, kenia iii
kuvernöörille. Jokaisesta senaatin tai kenraali
kuvernöörin ehdotuksesta laaditaan esittelyä
varten lyhykäinen „nootti"; erinäisissä tapauksissa
on kuitenkin senaatin ehdotus ja
kenraalikuvernöörin siitä poikkeava mielipide täydellisesti
hallitsijalle esitettävä. Muutamissa tapauksissa
hallitsija itse allekirjoittaa ja m. varmentaa sen
asiakirjan, joka sisältää hallitsijan päätöksen;
tämä tapahtuu erittäinkin silloin, kun n. s.
julistuskirja (ks. t.) 1. manifesti tulee annettavaksi.
Vahvistamansa perustuslait Keisari ja
Suuriruhtinas vakaantuneen käytännön mukaan varustaa
omalla allekirjoituksellaan. Muissakin muodoissa
hallitsija voipi tahtonsa ilmaista, erittäinkin
allekirjoittamalla kenraalikuvernöörille lähetettä
\än käskykirjeen taikka tekemällä merkinnän
esityslistan reunaan. Suullisessakin muodossa
Keisari ja Suuriruhtinas voipi päätöksensä
ilmoittaa. Lait ja asetukset, joita Keisari ja
Suuriruhtinas ei itse allekirjoitit, ovat nykyisen
(10 p:nä heinäk. 1902 annettuun asetukseen
perustuvan) käytännön mukaan m:n
allekirjoitettavat: tällä toimituksella on silloin lain
„antami-seu" 1. promulgatsionin merkitys; julkisaattami
neil 1. publikatsioni kuuluu senaatin
talousosastolle. Muunlaiset hallitsi jan päätökset ilmoitetaan
yleensä kenraalikuvernöörille m:n kirjeellä, joka
on ensimäisen toimitussihteerin varmentama. Xl.
vastaa siitä, että asiakirja ou yhtäpitävä Keisarin
j:i Suuriruhtinaan päätöksen kanssa. Päätöksen
lainmukaisuudesta hän ei oikeudellisesti vastaa.
— Elok. 1 p:nä 1891 annetulla asetuksella
määrättiin, että m:n, ennenkuin hän Keisarille ja
Suuriruhtinaalle esittää sellaisen, Suomen
lainsäädäntöön kuuluvan asian, joka samalla
koskettelee keisarikunnan etuja, tulee pyytää
asianomaisen venäläisen ministerin lausuntoa, joki
esittelyssä on hallitsijan tietoon saatettava. Tätä
Ministeripresidentti—Ministerivaltiosihteeri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
