Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ministeripresidentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
55!)
Ministeriö—Minne-runous
määräystä ei voida pitää Suomen perustuslakien
vastaisena; toisin 011 sitä vastoin arvosteltava
Venäjän ministerineuvoston 2 p:nä kesäk. 1908
vahvistettuun pöytäkirjaan sisältyvä päätös
1 ks. Ministerineuvosto). — ks.
Lainsäädäntö. R. E.
Ministeriö, hallintovirasto, joka kuuluu osana
ministeristöön, ja jota johtaa jokin ministeri.
M:jen lukumäärä ja asiain jako niitten kesken
vaihtelee eri maissa. Suurenpuoleisissa valtioissa
on tavallisesti ainakin viisi eri m:öä, ulkoasioita,
sisäasioita, oikeus-, sota- ja raha-asioita varten,
mutta usein niitten lukumäärä on paljoa suurempi,
kun on eri ministeriöt esim. kirkollisia asioita,
opetustointa, maanviljelystä, kauppaa ja
teollisuutta y. m. hallintohaaroja varten. Kukin m.
on n. s. toimistovirasto, s. o. ratkaisuvalta
kuuluu niissä asioissa, joita ei ratkaista koko
minis-teristössä, asianomaiselle ministerille yksin eikä
muille m:n virkamiehille. M:öä sanotaan usein
myöskin departementiksi. R. E.
Ministrales /-«’-/ (kesk. lat., < lat. mini’ster
= palvelija), vanha nimitys, jota käytettiin
aitta ritoimituksessa avustavista laulajista.
Ministrantti (lat. ministrüWe - palvella),
kir-konpalveli ja.
Minium (lat.), mönjä.
Minkiö. rautatieasema Humppilan-Forssan
yksityisellä radalla; 8 km Humppilasta, 15 km
Forssaan.
Minkkilä, Uuraisten pitäjän vanha nimitys.
Minn., lyhennys ks. Minnesota.
Minne (myläsaks. min ja, minna), alkup. =
muisto, muisteleminen. Muinaisgermaaneilla oli
tapana juhlatilaisuuksissa juoda jonkun
poissaolevan, jonkun jumalan tai vainajan malja. Tätä
sanottiin asianomaisen 111:11 (= muistomal jan)
juomiseksi. Sittemmin sai 111. intohimoisen
kiintymyksen merkityksen. Keskiajan lemmenlauluissa
m.-laulajien (vrt. t.) lauluissa esiintyy m.
naisen ihailuna myös personifioituna. Myöhemmin
m.-sana sai pelkän aistillisen nautinnon
sivumerkityksen, niin että sitä n. v:sta 1500
kartettiin. Vasta 18:nnen vuosis. runoilijat palauttivat
sen jälleen jalomerkityksisenä runokieleen.
J. H-l.
Minneapolis [miniä’ palis] (< int. minne =
vesi, ja kreik. polis = kaupunki), kaupunki
Yhdysvalloissa, Minnesotan valtion suurin kaupunki;
301,408 as. (1910); 1900 M:n 202,718 as:sta 61,021
oli syntynyt ulkomailla, näistä yli puolet
Ruotsissa ja Norjassa; suomalaisia ainoastaan 207
(1910). — M. sijaitsee Mississippiä varrella,
St Paulin yläpuolella suurten St
Anthony-putousten kohdalla. M. on kauniisti rakennettu, kadut
hyvin leveät, useat puistokatuja, puistoja (joiden
sisällä monta kaunista järveä) n. 10 km®.
Kaupungintalo punaisesta graniitista (valmis 1902)
on Yhdysvaltain komeimpia kunnallistaloja;
va-paamuurariloosin, kauppakamarin, viljapörssin.
puutavarapörssin, auditoriumin useitten
pankki-ja vakuutuslaitosten palatsit ovat myös
mainittavat. Oppi- ja sivistyslaitoksia: Minnesotan
yliopisto (per. 1864, 239 opettajaa, 3,594
ylioppilasta 1909), M. college of phvsicians and surgeons,
Hamline university’n lääketiet, opisto, norj.
Luther-seminaari ja Augsburg-seminaari, ruots.
Minnesota college, pari musiikkiopistoa, kirjasto
(220,000 nid. 1911), taidekoulu- ja näyttely V. m.
kokoelmia (samassa rakennuksessa kuin kirjasto).
Paljon eteviä hyväntekeväisyyslaitoksia. -— M:ssa
on suurenmoinen vilja- ja puutavarateollisuus ja
se on maailman suurimpia
viljamarkkinapaik-koja. St Anthony-koskista saadaan 45.000 hevosv.
ja St Croix-joen Taylor-koskesta 25,000 hevosv.
Jättiläismäiset myllyt (22 1907) ovat M:n
huomattavimpia nähtävyyksiä; niissä jauhettiin 1905
jauhoja 325,s milj. mk:n arvosta. M:iin tuotiin
1911 yli 50 milj. hl viljaa (vehnää enemmän kuin
mihinkään muuhun Yhdysvaltain
viljakaupun-kiin) ja vietiin 1,4 milj. ton. jauhoja.
Puutavaroita valmistettiin 1905 52 milj. mk:n arvosta,
kaikkien teollisuuslaitosten tuotantoarvo oli 632
milj. mk. -— M. on Yhdysvaltain tärkeimpiä
rau-tatienristeyksiä. Mississippin yli vie 17 siltaa,
joista 8 rautatiesiltaa.
M:n ympäristö on tavattoman
luonnonkaunista. Pieniä järviä 011 taajassa. M:sta länteen
oleva Minnetonka (n. 65 km2) on Yhdysvaltain
sisäosien enimmin käytettyjä
kesänviettopaikkoja; sen laskujoki Minnehaha samannimisine
pu-touksineen on viehkeydestään kuuluisa.
Historia. Ensimäinen tunnettu M:n
paikoilla käynyt eurooppalainen oli
lähetyssaarnaaja Ii. Hennepin 1680. Kokonaisuudessaan M :n
alue joutui Yhdysvalloille 1803. Mississippin
itärannalle per. 1822 sahalaitos, jonka ympärille St
Anthonyn uutisasutus syntyi: vastapäätä sitä
per. 1850 M:n uutisasutus. Edellinen sai 1860.
jälkimäinen 1867 kaupunginoikeudet. Molemmat
yhdistettiin 1872; 1880 M:ssa oli 46.887, 1890
164.738 as. (E. E. K.)
Minne-laulajat (Minnesänger; ks. Minne),
nimi, jolla mainitaan 12:nnen ja 13:nnen vuosis.
saksal. lyyrillisiä runoilijoita, he kun etupäässä
viljelivät 11. s. m i 11 n e-r unoutt a. Muista 111 :n
käyttämistä runolajeista mainittakoon n. s.
,.Kreuzlieder" (ristilaulut), jotka kuvaavat
ristiretkien yhteydessä olevia tunteita.
Kuuluisimmista m:sta ks. Minnerunous. J. n-l.
5I:n sävelmiä on vasta viime aikoina
löydetty ja tutkittu. Mikäli niiden rytmillinen
rakenne 011 selviytynyt, ilmenee niissä erinomaista
melodista kauneutta. M. esittivät laulunsa
kieli-soittimen (harpun tai viulun) säestäminä.
„Tann-häuser"-oopperassaan Wagner on luonut
viehättävän kuvauksen m:sta ja kuuluisasta
Warthur-gin ,.laulutaistelusta". I. K.
Minne-runous, se lyyrillinen runoudenlaji,
jota 11. s. minne-laulajat (ks. t.) etupäässä
viljelivät. M. 011 parhaasta päästä hentomielistä,
naista ihailevaa lemmenlyriikkaa, josta liyvin
usein kajahtaa esiin syvä luonnontuntemus.
Erityinen laji tätä runoutta on n. s. „Tagelied"
(päivälaulu), joka kuvaa rakastavien eroa päivän
koittaessa. Muodollisessa suhteessa voi erottaa
kolmenlajisia minnerunoja: Lied, Leich ja Spruch.
Vanhimmat Lied-runot ovat vielä osaksi
kirjoitetut eepillisen säkeistön muotoon, mutta m:n
kukoistusaikana Lied-runo muodostaa
samanlaatuisista kolmiosaisista säkeistöistä kokoonpannun
kokonaisuuden. Leich-runon muodostaa sarja eri
laisia säkeistöjä, jotka jakautuvat kahteen
samalla sävelellä laulettavaan osaan. Leich-muotoa
käytettiin sekä tanssi-lauluissa että
uskonnollisaiheisissa runoissa. Spruch-runot olivat
sisällykseltään opettavaista tai mietiskelevää laatua,
pitkiisäkeisiä. Minne-laulut olivat likeisessä vh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
