Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Minnesota ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Minn
esota
562
teydessä musiikkiin. Niitä laulettiin
kielisoitti-men säestyksellä, ja kiertelevät laulajat
esittivät kuuluisien mestarien lauluja eri
paikkakunnilla. M: n historiassa saattaa erottaa kolme
kehityskautta.
Ensimäinen alkaa v:n 1150:n vaiheilla; se
tietää saks. lyriikan vapautumista eepillisestä
muodosta ja sen kehittymistä taiteelliseen muotoon;
toinen kehityskausi, noin 1180-1250, käsittää
loistokauden; tätä seuraavalla kolmannella
kehityskaudella taidelyriikka siirtyy hovipiireistä
porvarispiireihin ja vajoo mestarilaulajien
kuivaksi muototaidoksi. — Versova m. kaikui
Itävallasta alkaen Tonavan rannoille; jo v:n 1180
vaiheilla se leviää Ala-ja Keski-Rheinin rannoille.
Pian tämä uusi runotaide levisi Thiiringeniin,
Saksiin ja Svaabiin. Minne-laulajat kuuluvat
vanhempina aikoina kaikki ritarisäätyyn,
ruhtinaatkin harjoittivat m;tta, niiden joukossa kuningas
Henrik VI (k. 1197). On säilynyt n. 300
minne-laulajan nimeä ja noin 160 heidän lauluistaan.
Vanhimmat tunnetut runoili jat ovat Kiirenberg ja
Dietmar von Eist. Taiteellisesti kehittyneenä
esiintyy minne laulu ensin Friedrich von
Hansenilla ja Heinrich von Veldekellä, jotka
molemmat kuuluvat 12;nteen vuosis. Minne-laulun
mestarin. Walter von der Vogehveiden rinnalla ovat
mainittavia m;n loistokauden edustajista:
Heinrich von Morungen, Reinmar (der Alte = vanha),
Hartmann von Aue. Wolfram von Eschenbach.
13;nnen vuosis. alusta sen keskivaiheille
ansaitsevat mainitsemista Otto von Botenlaube. Christian
von Hamle, Gottfried von Neifen, Burkhart von
Hohenfels, Reinmar von Zweter, y. m.
Muotovii-sastelun tunkeutumista minne-lauluun tietää
ilmeisesti Konrad von Wiirzburgin runous. 13:nnen
vuosis. jälkipuoliskolta on mainittava Heinrich
von Meissen (liikanimeltään Frauenlob), jonka
runoissa ilmenee oikeata lyyrillisyyttä
tukahut-tavaa viisastelevaa järkeilyä. Kokonaispainos
minne-runoja on v. d. Hugenin toimittama (1838).
[Wolf, „über die Lais, Sequenzen und Leiche"
(Rheinisches Museum, 1829); Uhland, „Der
Min-nesang" (1870); Scherer, „Die Anfänge des
Minnesangs" (1875); Lyon, „Minne- und
Meister-sang" (1882) ; F. Grimme, „Gescliichte der
Minne-singer" (1897, I.).] J. H-l.
Minnesota [miniso’uta] (int., = »taivaansininen
vesi"; lyhenn. Minn.), Yhdysvaltain pohjoisia
keskivaltioita. Yläjärven ja osaksi Mississippin
länsipuolella, osaksi Mississippin yläjuoksun
ympärillä; lännessä rajana pitkän matkaa on Red
river-joki, pohjoisessa Kanadaa vastaan sarja
reittivesiä; 219,318 km2, 2.075,708 as. (1910), 9
km2:Ilä. — M., alkuaan poimuvuoriston täyttämä,
on erosionin muodostama suhteellisen alava
kumpu-maa (keskim. 380 m yi. merenp.), josta uloinna
koillisessa, Ylä järven pohjoispuolella, nousee
kovemmista aineksista olevia matalia vuoria
(Mis-quali liills 680 m yi. merenp.) ja jonne lounaassa
ulottuu osa Coteau du Prairie’tä (550 m yi.
merenp.). Jääkausi on peittänyt maan
enimmäkseen sangen hedelmällisillä savikerroksilla,
lukemattomilla järvillä (arviolta 10.000; 9,904 km2)
ja soilla (18.000 km2 1908). Järvistä ovat
suurimmat Red lake (886 km2), Mille lacs, Leech lake,
Lake Winnibigashish ja Vermilion lake. Jokien
suunnan määräävät jääkauden muodostumat.
Poli-jois-M;n keskiosassa olevalta vedenjakajalta ve-
det virtaavat kolmelle suunnalle:
Hudsonin-lah-teen, Lawrence-jokeen, Meksikon-lähteen.
Pää-joki on Itasca-järvestä alkava Mississippi. Siihen
vas. laskeva St Croix on osaksi M:n itärajana.
Kaikkiaan on 3.000 km kuljettavia vesiteitä. Suu
ria koskia on paljon; niistä otettiin 1908 152,380
hevosv. -— Ilmasto on mantereinen : v :n
keskilämpötila etelässä on + 7° C, vähän enemmän
kuin lounaisimmassa Suomessa, pohjoisessa
ainoastaan + 3° C. Idässä sataa runsaammin kuin
lännessä. Suuri osa sateesta tulee lumena;
Mississippi on Minneapolis-kaupungin kohdalla 4-5
kk. v:ssa jäässä. — Kasvullisuus etelässä
ja lounaassa on tammimetsikköjen katkaisemaa
heinäaroa. Vähän Keski-M:n pohjoispuolella on
yhtenäinen, laaja tammimetsäseutu ..Big woods".
Sen pohjoispuolella havupuut tulevat
leimakas-veiksi. Metsiä ovat arveluttavasti hävittäneet
metsäpalot ja metsäin liiallinen kävttö. —
Asukkaista 1900 (1,751,394) oli 505:318 ulkomailla
syntynyttä, joista 10,727 (1910 26.637) Suomessa
ja 236,541 Skandinaaviassa. Intiaaneja oli 1910
9.053, neekereitä 7,084. — Suomalaisia,
Yhdysvalloissa syntyneet lukuunotettuina. M:ssa 1910
oli 44.463. Virallisen tilaston mukaau siis
vähemmän kuin Michiganissa, mutta todellisuudessa
luultavasti joku tuhatkunta enemmän. —
Pääelinkeino on M:ssa erinomaisesti menestyvä
maanviljelys. Yli 75 % pinta-alasta on
viljelyskelpoista, mutta 1900 oli vielä ainoastaan 154,659
farmia, joilla oli 760.000 ha peltomaata. Vehnä
on tärkein viljakasveista, sato 33,i milj. hl (1909:
12,7 % koko Yhdysvaltain vehnäsadosta).
Kauran sato oli 31,8 milj. hl, maissin 20,7 milj. hl.
ohran 11,i milj. hl, pellavansiemenen 1,6 milj. hl.
Karjanhoito ja maitotalous on viime aikoina
ripeästi edistynyt; nautakarjaa oli 1910 2,4 milj.
(liki ’/„ lypsylehmiä), hevosia O.77 milj., sikoja
1 milj., lampaita 0.48 milj. — Koillisessa,
Me-sabi- ja Vermilion-vuorissa on
rautamalmi-kerroksia, jotka ovat maailman rikkaimpia.
Rautamalmi on erittäin hyvää, usein aivan maan
pinnalla. M. on Yhdysvaltain rautavaltioista ensi
mainen, vaikka nuorimpia. Kaivostyö alkoi Vei
milion-vuoressa 1884, Mesabi-vuoressa 1892. —
Muita vuorityöntuotteita ovat erinomaiset
ra-kennuskivet. — Teollisuus on muutamilla
maatalouden raaka-ainestuotantoon perustuvilla aloilla
saavuttanut hämmästyttäviä tuloksia.
Minneapolis on maailman etevimpiä mvllykaupunkeja ja
sahateollisuus siellä ja useissa muissa kaupungeissa
on Yhdysvaltain huomattavimpia. V. 1905 M:ssa
oli 4,756 teollisuuslaitosta, joissa työskenteli
15,777 henkeä: valmistusarvo oli 1,595.4 milj. mk.
— Suomalaiset elävät M:ssa etenkin
maanviljelijöinä, varsinkin keskiosissa. Suom.
maan-viljelysseutuja on etupäässä seuraavissa
„kaun-teissa": Otter Tail (New York Mills, Runeberg
y. m.), Wadena (Menahga), Becker, Wright
(Co-kato), Renville (Bandon. Franklin), Carlton
(Moose lake, ..Kattilajoki"), Pine (Nurmijärvi)
ja Crow Wing. Suom. maanviljelijät ovat
enimmäkseen hyvin toimeentulevia ja ovat
paremmin kuin kaupunkien ja kaivosten suomalaiset
säilyttäneet kansalliset tavat ja kielen. —-
Toisaalla suom. työskentelee paljon M:n
rautakai-voksissa, etupäässä Saint Louis-kauntissa (Ely.
Tower, Soudan, Eveleth, Virginia. Hibbing).
Paljon heitä myös 011 satamakaupungeissa (Dulutli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
