- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
563-564

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Minnesota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

563

y. m.) lastaustöissä, metsänhakkuussa, tehtaissa.

— M:n liikennelaitokset ovat erinomaiset; kolme
pncific-rataa kulkee M:n poikki (rautateitä 011
kaikkiaan 13.950 km 1910), ja kuljettavat joet
sekä Yläjärvi (suurin satamakaupunki Duluth)
helpottavat liikennettä tavattomasti. —
Opetus-olot ovat hyvällä kannalla; 1908 M:n
kansakouluissa oli 14.430 opettajaa ja 430.748
oppilasta. Ylempiä kouluja on 199, niissä 23.613
oppilasta. M:n yliopistosta ks. Minneapolis.

— M:n perustuslaki on v:lta 1857. Kuvernööri
valitaan 2 v:ksi. Senaatissa on 63 4 v:ksi,
edus-tajainkamarissa 119 2 v:ksi valittua jäsentä.
Eduskunta kokoontuu joka toinen v.
Yhdysvaltain kongressiin M. lähettää 2 senaattoria ia
10 edustajaa.

Historia. Ensimäiset eurooppalaiset
kävivät M:ssa 1600-luvulla. Vielä pari vuosisataa
M:n pohjoiset metsät säilyivät
cliippeway-intiaa-nien ja eteläiset preeriat sioux-heimojen
metsästysmaina. Uutisasutus edistyi hitaasti
Mississippiä ja Red riverin laaksoja. M :n valtiollinen
asema oli häilyvä (Ranska oli aluksi ottanut
sen haltuunsa), kunnes se, oltuaan jonkun aikaa
osaksi Espanjan, osaksi Englannin hallussa. 1803
lopullisesti joutui Yhdysvalloille. V. 1849
muodostettiin M:n territori, joka ulettui kauas Red
riverin toiselle puolelle: 1851 siouxeilta
lunastettiin suuret alueet Mississippin länsipuolella,
jolloin siirtolaisia alkoi tulvia M:aan (as. oli 1850
6,077, 1860 172,023). V. 1858 M:sta tehtiin
valtio; 1862-64 siouxit tekivät sotaretkiä
uutisasu-tuksille tappaen pari tuhatta valkoihoista. —
Ensimäiset suomalaiset tulivat Kuparisaarelta ja
Pohjois-Norjasta. E. E. K.

Mino ks. M i 11 h o.

Minor (lat.), pienempi, nuorempi: mon.
mi-vö’res. — Fratres minores. fransiskaanit.

Minor [mi-], Jakob (s. 1855),
kirjallisuus-historioitsija, syntynyt Wienissä, v:sta 1888
Wienin yliopiston professori. Pääteokset: »Die
Sehicksalstragödie in ihrén Hauptvertretern"
(1883), ,.Die deutsche Literatur in Wien und
Niederösterreich" (1886). »Schiller, sein Leben
und seine Werke" (1890), »Neuhoclideutsche
Metrik" (1893), »Goethes Faust.
Entstehungs-gesehichte und Erklärung" (1901). J. H-l.

Minore [-0’-]. mus. (it., = pienempi),
mollisointu. mollisävellaji. Kun tämä nimitys
tavataan jonkun sävellysosan erikoisena otsikkona,
tarkoittaa se sävellajin vaihtumista duurista
rinnakkaiseen tahi saman perussävelen molliin
(esim. C-duurista a-molliin tahi c-molliiu).
Nimitys johtuu siitä, että mollisoinnussa on »pieni"
terssi. I. K.

Minores ks. Minor.

Minoriitit ks. Fransiskaanit.

Minoriteetti (lat. minor = pienempi).
vähemmistö.

Minos [minös], kreik. tarustossa Zeuksen ja
Europen poika, Rhadamanthyksen veli, Pasipliaen
puoliso, Androgeoksen, Ariadnen ja Phaidran isä.
Kreetan mahtava kuningas. Hänen
hallituspaikkansa oli Knosos. Hän sääti kreettalaisille
viisaita lakeja, jotka perustuivat neuvotteluihin,
joita hän piti Zeuksen kanssa hänen pyhässä
luolassaan; tulipa hänestä sittemmin, Aiakoksen
ja Rhadamanthyksen rinnalla, vainajaiu tuomari.

— M. perusti laaian merivallan: kaarialaisten

564

palkkasoturien avulla hän teki lopun
meriros-vouksesta, laski allensa Kvkladisaaret ja perusti
useita kaupunkeja. Kun ateenalaiset olivat
surmanneet hänen poikansa Androgeoksen. kukisti hän
heidät ja pakotti heidät lähettämään vuosittain (tai
joka 7:s tai 9:s vuosi) Kreettaan 7 nuorukaista
ja 7 neitosta Minotauros-hirviön syötäviksi (ks.
Theseus). M:11a oli palveluksessaan Attikasta
paennut ihmetaituri Daidalos, joka m. m. rakensi
hänelle n. s. labyrintin (ks. t.). Kun Daidalos sitten
valmistamillaan siivillä pakeni Kreetasta, ajoi
M. häntä takaa Sisiliaan, mutta sai siellä
Ka-mikos-kaupungissa surmansa. — M:n tarustosta
häämöittää hämärä Kreetan historiantakaisen
suuruudenajan muisto, ks. K r e e 11 a 1 a i n e n
kulttuuri, Knosos. O. E. T.

Minotauros [minä’-] (lat. Minöttfnrus), kreik.
tarustossa sekaolento, mies. jolla oli härän pää.
Hänet synnytti Minoksen
puoliso Pasiphae
lemmen-liitossaan Poseidonin tai
Zeuksen lähettämän
muhkean sonnin kanssa.
Sekasikiö suljettiin sitä
varten rakennettuun
sokkelo-rakennukseen, labyrinttiin. Sinne työnnettiin
M:n ravinnoksi ne 7
nuorukaista ja 7 neitosta,
jotka ateenalaisten oli
pakko vuosittain (tai joka
7:s tai 9:s vuosi) lähettää
Kreettaan. kunnes yksi
nuorukaisista, Theseus, surmasi hirviön ja
Minoksen tyttären Ariadnen avulla pelasti toverinsa
sokkelosta. — M., joka myös esiintyy Asterios
nimisenä, on epäilemättä alkuaan tarkoittanut
yhtä niitä sekamuotoisia haltija-kummituksia,
jotka usein esiintyvät muinaiskreettalaisissa
kuvissa, varsinkin sinetintapaisissa kivihelmissä.
ks. K r e e 11 a 1 a i 11 e n kulttuuri,
Theseus. O. E. T.

Minsk. 1. Kuvern. (ven. Minskaja gubernija)
Länsi-Venäjällä, Dneprin länsipuolella, Pripetin
ja Berezinan ympärillä; 91.408 knr, 2,868.900 as.
(arv. 1911). — M:n luoteinen osa on
suhteelli-■sen korkeaa mäkimaata (270-330 m yi. merenp.),
etelämpänä maa alenee jääkauden hiekka- ja
sorakerrosten peittämäksi räme- ja suoseuduksi
(150-210 m yi. merenp.), Pripetin ja Berezin-.vn
suot. Soita 011 ruvettu kuivaamaan, mutta ne
peittävät vielä n. 12% alueesta. Suuret osat ovat
synkkien, vaikka yhä harvenevien havumetsien
peitossa, joissa elelee isoja metsäeliiimiä; viime
vuosis. lopulla M:sta 42% oli metsämaata.
Metsää on etenkin lounais- ja eteläosassa, joka
kuuluu Polesjeen. — Ilmasto on jyrkkä mantereinen,
soiden vaikutuksesta hyvin epäterveellinen.
Pää-joet ovat Dnepr, sen lisäjoet Pripet ja Berezina
sekä Niemen. — Asukkaista 1897 oli venäläisiä
SO.4 % (etupäässä valkovenäläisiä), juutalaisia
16%, puolalaisia 3%, loput saksalaisia, tataareja
ja liettualaisia. Kreikanuskoisia oli 73,; %,
juutalaisia 15,8 %, room.-katolisia 10,s %.
Kansansivistys on hyvin takapajulla, ainoastaan 17,8%
koko M:n väestöstä osaa lukea. Samaa on
sanottava taloudellisesta elämästä. Maanviljelys on
pääelinkeino. Ruista korjattiin 513,320 ton»
kauraa 218.120 ton.. perunoita 1.551.440 ton. (eneni-

Mino—Minsk

Theseus surmaa
Mino-tauroksen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0300.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free