- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
565-566

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Minstrelit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Minstrelit—Minä

566

män kuin missään muussa Venäjän kuvern.);
myös viljellään ohraa, vehnää, pellavia.
Nautakarjaa on 1.08 milj., hevosia O.42 milj.. lampaita
ja vuohia 0.«» milj., sikoja O.ss milj. (kaikki
luvut v. 1911). Teollisuus mitätön;
aksiisitto-massa teollisuudessa työskenteli 1910 7,750
työmiestä, aksiisiu alaisessa 1908 3,571.
Liikenneyhteys huono, rautateitä 011 vain pari päälinjaa,
yhteensä 1,220 km (1911). Aluksilla kuljettavia
vesiteitä (luonnollisia ja keinotekoisia) 011 2,472
km, uittoväyliä 1,744 km. — Hallinnollisesti M.
jaetaan 9 piirikuntaan. Pääkaupunki M. 2. —
M:n kuvern. muodostettiin 1794. — 2.
Edellämainitun kuvernementin pääkaupunki,
kuver-nementin pohjoisosassa, Berezinaan laskevan
Svislotsiu varrella, kahden rautatielinjan
risteyksessä; 109.300 as. (1910; 1896 83,880, joista
43.658 juut.). — Kreik.-katol. piispan istuin,
muutamia oppilaitoksia. Teollisuus vähäpätöinen,
maataloustuotteiden kauppaa. —- M. mainitaan
ensi kerran 1066. Sitä hätyyttivät ja hävittivät
naapuriruhtinaat, liettualaiset, venäläiset ja
tataarit. V. 1793 se joutui Venäjälle ja tuli 1796
kuvernementin pääkaupungiksi. E. E. K.

Minstrelit (mransk. ménestrels < kesk.
lat. ministrellus < lat. ministrrialis = palvelijat),
keski-englantilaiseen aikaan kaikki
ammatti-soittotaiteilijat, vars. matkustelevat laulajat, he
kun säännöllisesti olivat jonkun aatelisen
palveluksessa ja ajoivat hänen asiaansa. Tie
vastasivat siis ransk. ménétrierejä tai jonglöörejä
(ks. Jongleur). M:n laulut olivat
Englannissa etupäässä eepillisiä, harvat lyyrillisiä
luonteeltaan. [vrt. Percyn esseetä teoksessa
„Beli-ques of ancient English poetry" (1765).] J. Tl-l.

Minttu (lientä), 11. 20 lajia käsittävä
kasvisuku huulikukkaisten heimossa. Etupäässä pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä kasvavia aromaattisia,
monivuotisia, juurakollisia yrttejä;
maanpäälliset varret usein

runsashaaraiset,
leveähköt lehdet
vastakkaiset,
sahalaitaiset, kukat
leh-tihankaisina vale-

kiehkuroina tai
tähkämäisenä
ryhmänä varren
latvassa, teriö
punertava t.
sinipunainen, 4-liuskaineu,
melkein
säteettäi-nen. Meillä yleisin
laji
monimuotoisena esiintyvä p e
1-to-111. (II.
arven-sis) kasvaa
kosteilla paikoin,
pellon ojissa y. 111.
melkein koko
luonnontieteellisellä
alueellamme. Useita
lajeja viljellään
tuoksu-, koriste- tai maustekasveina,
viimemainituista 011 tärkein p i p a r-m. (M.
pipe-ritaj, josta saadaan suurin osa mausteisiin,
erinäisiin lääkeaineisiin y. 111. käytettyä p i p a
r-minttuöljyä (ks. t.). Pipar-m. kasvaa
villinä Englannissa ja Etelä-Euroopassa, viljelys 011

Peltominttu.

laajin Pohjois-Ameriikassa ja Englannissa. —
M. nimitys esiintyy useilla muillakin
huulikukkaisilla (esim. M ä k i m i n 11 u.
Kissan-minttu, Käenminttu). /. V-s.

Minucius Felix, roomal. asianajaja,
ensimäi-nen latinankielinen apologeetti, kirjoitti 11. v.
180 j. Kr. Octavius nimisen kristinuskoa
puolustavan teoksen vuoropuhelun muodossa (julk.
Halm, 1867; Boenig, 1903; Ualtzing, 1909).
[K ii Iin, „T)er Octavius des M. F." (1882); Synner
berg, ..Observationes criticae in Minucii Felieis
Octavium" (1889); Seiller, ,.De sernaone
Minu-ciano" (1893); Vallien, „Quæstiones Minucianae"
(1S94); Norden. ,,De Minucii Felieis ætate et
genere dicendi" |1897); Synnerberg.
,,Randbemer-kungen zu .M. F." (1903); Elter, ..Prolegomena
zii .M. F. Octavius" (1911).] E. H-l.

Minuetto [e’-] it., ks. Menuetti.

Minus (lat. vähemmän) 1. minusmerkki,
vähennyslaskun merkki. Tulosta, joka saadaan,
kun luku b vähennetään rc:sta merkitään a—i>.
M. 011 myös negatiivisten lukujen merkki.

U. 8:v.

Minusinsk [-i’nsk], piirikaupunki Siperiassa,
Jeniseiskin kuvernementin eteläosassa, Jenisein
varrella; 16,100 as. (1911). Kaupungissa on
museo, jonka muinaistieteelliset kokoelmat ovat Sipe
rian suurimmat. M:n piiri 90,555 km, 255,600
as. (1911). 65 km M:sta kaakkoon, Sajanin
vuorten lähistössä, on suom. siirtola V e r h n e-S u
e-t u k. perustettu 1857 Suomesta lähetettyjä,
Siperiassa pakkotyönsä suorittaneita pahantekijöitä
varten. Siirtolassa on kirkko ja koulu.

J. G. G-ö.

Minuskelit (lat. minu’sculus = pienempi) ks.
Majuskelit.

Minuutti (lat. minll.’ta = vähennetty, pieni s. o.
pars = osa), kulmaa mitattaessa ’/«o
kulma-asteesta (vrt. Aste); kaaren mittana 111. on
’/„„ kaari-asteesta (kaariaste =’/mo ympyrän
kehästä) ; ajan mittana 111. on ’/„„ tuntia.
Toisinaan ilmoitetaan kulman tai kaaren suuruutta
tunneissa, aikaminuteissa ja aikasekunneissa,
jolloin 24 tuntia vastaa 360 astetta. Tunti on
siis 15 astetta, aika-m. 15 kertaa kulma- tai
kaari-m:ia ja aikasekunti samoin 15 kertaa
kulma- tai kaarisekuntia suurempi. Tuntia
merkitään silloin ’’ (lat. hora = tunti; ransk. heure),
aika-m:ia 111 ja aikasekuntia * erotukseksi
kulman (tai kaaren) tavallisten mittojen merkeistä:

0 (aste), ’ (minuutti), " (sekunti). Esim. 15*6’"7*
(ajanmittaa), mutta 15° 6’7" (kulman tai kaaren
mittaa). Pituusmittana 111. on = 1
meripeninkulma = 1,852 111. U. S:n.

Minuuttilasi, lokilasi, ks. Loki.

Minyit (kreik. Mhiy’ai). kansanheimo, jonka
tarina sijoittaa moniin eri osiin Kreikkaa (111. 111.
Thessalian Iolkokseen), mutta jonka pääpaikkana
oli Boiotian Orkhomenos. Historiallisella ajalla
111:11 nimi on hävinnyt, ja on luultavaa, että Theba
teki lopun heidän vallastaan Orkhomenoksessa.
M. olivat todennäköisesti kreik. heimo. E. A’-».

Minä (saks. das Ich. ruots. jag’ct) sanaa
käytetään filosofiassa, varsinkin sielutieteessä ja
tieto-opissa käsitesanana nimisanan muodossa
(taivutetaan: minä, minän, minällä, minät j. n. e.).
Sielutiede koettaa tutkia miten yksilö kehittyy
erottajnaaii oman itsensä 1. minänsä kaikesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0301.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free