- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
571-572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Minä-romaani ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

571

Miraakkeli-

i—Miramar

572

tyisomaisuudeksi. Laki 14 p:ltä kesäk. 1910
säilytti tämän oikeuden ja määräsi lisäksi, että ne
kunnat, joissa ei orjien vapauttamisesta lähtien
ollut tapahtunut uutta yleistä maanjakoa, oii
katsottava siirtyneiksi yksityisomaisuuden
kannalle. Näiden lakien perusteella on varsinkin
viime vuosien kuluessa suuret maa-alat muutettu
yksityisomaisuudeksi, ja m.-laitoksen täydellinen
häviäminen on vain ajankysymys. [Keussler,
„Zur Geschichte und Kritik des bäuerlichen
Ge-meindebesitzes in Russland"; Sering, ..Russlands
Kultur und Volkswirtschaft".] J. F.

Miraakkeli (ransk. miraole, < lat.
mwä’cu-liim), ihme; ihmetapahtuma. —
Miraakkeli-näytännöt, eräs laji keskiaikaisia näytelmiä,
ks. M y s t e r i o n ä y t e I m ä t.

Mirabeau [-bö’]. l.Vietor de Riquetti de
M. (1715-89), markiisi, ransk.
kansantaloudellinen kirjailija, kuului alkujaan provencelaiseen
porvarissukuun, joka 1570 oli oston kautta
hankkinut itselleen Mirabeau’n sukutilan Provencessa
ja samalla saavuttanut aatelisarvon. Kun suku
myöhemmin, kohottuaan Ranskan
ylhäisaatelis-toon. oli saanut huomattavamman aseman, tulevat
useat sen jäsenistä tunnetuiksi lahjakkuudestaan
mutta samalla voimakkaista intohimoistansa.
Oltuaan nuoruudessaan upseerina antautui .M.
kirjailemiseen ja maatilojensa hoitoon. V. 1756
hän julkaisi kuuluisimman teoksensa ,.L’ami des
hommes ou traité de la population", joka teki
hänet kuuluisaksi ja jonka mukaan häntä itseään
on nimitetty „L’ami des hommes". Hän esittää
samoja kansantaloudellisia aatteita kuin samaan
aikaan fysiokraattisen koulukunnan perustaja
Quesnay. [L. ja Cli. de Lomenie. ,.Les Mirabeau".]
2. H o n o r é Gabriel de Riquetti de M.
(1749-91). kreivi, sittemmin markiisi, edellisen
poika, valtiomies ja
kirjailija. Ranskan
vallankumouksen huomattavimpia
henkilöitä. Jo poikana M.
osoitti suurta lahjakkuutta,
mutta samalla rajua ja
intohimoista luonnetta.
Hänen nuoruutensa kului
kaikenlaisissa kevytmielisissä
seikkailuissa. Hänen isänsä
sulki hänet eri kertoja
kuninkaallisella vangjtsemis-kirjalla (lettre de cacliet)
vankeuteen. Ollessaan
Vin-cennes’in linnassa vankina
hän kirjoitti kirjansa ,.l)es
lettres de cacliet et des
pri-sons d’état", joka herätti
suuttumuksen myrskyn
mielivaltaa vastaan. Päästyänsä vapaaksi hän
vietti useita vuosia seikkailevaa elämää, milloin
Ranskassa, milloin ulkomailla, ollen jonkun
aikaa hallituksen salaisena asiamiehenä Berliinissä.

Kun säädyt 1789 kutsuttiin kokoon koetti M.
päästä Provencen aateliston edustajaksi. Kun
Uima ei onnistunut, asettui hän kolmannen
säädyn ehdokkaaksi: liänet valittiin sekä
Marseillessa että Aix’issä. ja hän vastaanotti
jälkimäisen kaupungin vaalin. Nyt hänestä tuli yksi
Ranskan historian merkittävimpiä henkilöitä. \e
katkerat kokemukset, jotka hänellä oli
hallituksen mielivallasta, olivat avanneet hiilien silmänsä

selvästi näkemään Ranskan silloisen
hallitusmuodon heikkoudet. Sen hän tahtoi kumota. Hänen
valtioihanteensa oli kansanvaltainen
kuningaskunta, jossa eduskunnalle vastuunalaiset
ministerit johtavat hallitusta. Hänen voimakas
persoonallisuutensa, hänen väittelykykynsä, hänen
laajat tietonsa, kaikki teki hänet ikäänkuin
luoduksi esittämään loistavaa osaa neuvottelevassa
kokouksessa, ja huolimatta huonon maineensa
herättämästä epäluulosta hän oli kohta
valtiopäivien huomattavimpia jäseniä. Hän edisti
voimakkaasti vallankumouksen vapautustyötä, mutta
yhtä voimakkaasti hän koetti estää sen
muuttumista anarkiaksi. Taistelun aikana, jota käytiin
valtiopäivien säätyjaon säilyttämisestä tahi
poistamisesta, M. tahtoi saada kuninkaan asettumaan
kolmannen säädyn kannalle, voidakseen siten
säilyttää kokouksen johdon käsissään. Yritys ei
onnistunut. Kun kolmas sääty vastoin M:n
mielipidettä oli julistautunut kansalliskokoukseksi,
torjui M. kokouksen nimessä kuninkaan
yrityksen ylläpitää säätyjakoa lausuen nuo kuuluisat
sanat: ,,me poistumme ainoastaan pistinten tieltä".
Kun M. näki. että anarkia voitti yhä enemmän
alaa, esitti hän ystävänsä kreivi de La Marckin
välityksellä kuninkaalle lokakuun metelin jälkeen,
että kuningas vetäytyisi Pariisista Rotien’iin
vedotakseen siellä kansaan kuitenkin turvautumatta
ulkovaltoihin. Samalla hän tahtoi toteuttaa
suunnitelmansa lujasta parlamentaarisesta
hallituksesta pyrkien itse hallitukseen. Mutta kuningas,
epäillen häntä lokakuun metelin alkuunpanijaksi,
ei luottanut häneen, ja kansalliskokous teki
aikeen tyhjäksi päättämällä, ettei sen jäsen voinut
toimia ministerinä. Keväällä 1790 M. tuli
lähempään suhteeseen hoviin, antaen kuninkaalle
neuvoja ja aikaansaaden kansalliskokouksessa
muutamia kuninkaalle edullisia päätöksiä. Tammik.
1791 valittuna kansalliskokouksen presidentiksi
J[, koetti yhdistää kaikki sen maltilliset
vapauden-ystävät lujaksi puolueeksi, joka toimisi
lainalai-sen vapauden voittoonsaattamiseksi. Mutta hän
kuoli kohta ainoastaan 42 vuoden ikäisenä. Koko
kansakunta osoitti suruansa, ja St Genevièven
kirkko muutettiin suurten miesten panteoniksi
vastaanottaakseen hänen ruumiinsa. [L. et. Ch.
de Lomenie: .,Les Mirabeaus"; A. Stern, ,,Das
Le-ben Mirabeaus" (1889); B. Erdmannsdörfer,
„Mi-rabeau" (1900) : Barthou, „M." (1913).] .’1. II. Ii.

Mirabile dictu [-Ci’- -ii] (lat.), „ilimeellistä
sanoa". — Mirabile visu, „ihmeellistä
nähdä".

Mirabilis, ihmekukka, ameriikkalainen,
X ycta gininceae-heimoon kuuluva kasvisuku, jonka
lajeja viljellään isojen, loistavanväristen, yöllä
avautuvien kukkien vuoksi koristuskasveina.
Tunnetuin on Suomessakin joskus viljeltv M. Jalapn.

I. V-s.

Mira Ceti [-1- -F,-] („Valaskalan ihmeellinen"),
tähti Valaskalan tähtikuviossa (o Ceti),
muuttuvaisista tähdistä ensimäiseksi, jo 1596 keksitty.
Valo vaihtelee epäsäännöllisesti, tavallisesti 2:sen
ja 9:nnen suuruusluokan välillä, ja periodi on
milloin pitempi, milloin lyhempi, keskimäärin
332 p. Spektroskooppiset tutkimukset ovat osoit
taneet, että tähti ei ole kaksoistähti; vaihtelujen
syystä ei vielä olla lopullisesti selvillä. II. R.

Miramar /-»’’"/. 1. Itävallan keisarin
omistama ihana huvilinna S km Triestistä luoteeseen;

Mirabeau.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0304.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free