- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
573-574

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Miramon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

573

Miramon—Misiones

574

rak. 1854-56. Kuului ennen arkkiherttua
Maksi-milianille. — 2. Tila ja linna Mallorcan
saarella, omist. arkkiherttua Ludvik Salvator: suuri
mallorcalaisten esineitten kokoelma.

Miramon [-o’-], Miguel (1832-67), Meksikon
presidentti. 1858 kenraali, 1859-60 klerikaalien
valitsema presidentti; pakotettiin pakenemaan
maasta. Eleli Euroopassa 1866 :een, jolloin palasi
Meksikkoon; taisteli keisari Maksimilianin
puolella, vangittiin ja ammuttiin samalla kertaa kuin
tämäkin. E. M-a.

Miranda /-ra’-/, Francesco de
(1750-luvulla-1816), eteläamer. isänmaanystävä,
syntyisin Venezuelan Caräcasista; otti 1779-81 osaa
Pohjois-Ameriikan vapautussotaan; tämän
jälkeen hän suunnitteli Espanjan
etelä-ameriikka-laisten siirtomaiden vapauttamista, mutta oli
pakotettu pakenemaan Eurooppaan. Pariisissa M.
joutui läheisiin suhteisiin girondisteihin ja otti
kenraaliksi nimitettynä 1792-93 osaa Dumouriez’n
sotaretkeen Belgiassa, mutta vangittiin
Neerwin-denin tappion jälkeen ja pääsi vapaaksi vasta
heinäk. 1794. Koetettuaan sitten Englannissa ja
Yhdysvalloissa turhaan saada kannatusta
vapau-tussuunnitelmilleen M. pienen retkikunnan
johtajana 1806 nousi maihin Caracasissa ja julisti
„Columbian tasavallan", mutta yritys raukesi
alkuunsa. V. 1810 hän teki uuden yrityksen,
joka näytti aluksi menestyvän, mutta 1812
hänen täytyi antautua espanjalaisille, jotka pitivät
häntä kovassa vankeudessa hänen kuolemaansa
saakka. M. oli etelä-amer. vapausliikkeen
huomattavimpia sankareita ja Bolivarin edelläkävijä;
hänen muistoansa pidetään pyhänä varsinkin
Venezuelassa, missä Mirandan valtio on saanut
hänestä nimensä. [Robertson, ,.F. de M. and the
revolutionizing of Spanish America".] ./. F.

Mirbanessenssi, nitrobentsoli. käytetään
hajuvesiteollisuudessa.

Mirbeau [bö’], Octave (s. 1848), ransk.
romaaninkirjoittaja ja taidearvostelija. M:n
en-simäinen romaani „Jean Marceliin" (1885) ei
herättänyt huomiota; tunnetuksi teki hänet
novellikokoelma „Lettres de ma chaumière" (1886),
jonka aiheet olivat tekijän kotiseudulta
Normandiasta. M:n mainittavimmat romaanit ovat ..Le
Calvaire" (1887), „L’Abbé Jules" (1888),
„Sébas-tien Roche" (1890), ,,Les mémoires d’une femme
de cliambre" (1901). M:n huomattavimmat
näytelmät ovat. ..Les mauvais bergers" (1897) ja
varsinkin .,Les affaires sont les affaires" (1903).
[R. de Machiels, ,,0. Mirbeau" (La Grande Revue,
IV, ss. 550-73).] J. H-l.

Mirbt, Karl Teodor (s. 1860),
protestanttinen jumaluusoppinut, tuli 1889 professoriksi
Marburgiin. Teoksia: ..Die Entstehung des
Papsttums" (1890), ..Die 1’ublizistik im Zeitalter
Gregors VII" (1894), ..Quellen zur Geschiehte
des Papsttums und des römischen Katholizismus"
(3:s pain. 1910), ..Der Ultramontanismus im
19. Jahrhundert" (3:s pain. 1903). A. .1. P-ä.

Mirdiitit, albanialaisheimo Länsi-Albaniassa,
Drillin eteläpuolella. Heitä on n. 30.000. melkein
kaikki room.-katolisia, heidän maansa on
luokse-pääsemätöntä vuoristoa, n. 1,000 km3. M. ovat
vapauttarakastavimmat kaikista Albanian
heimoista ja ovat ainoastaan nimellisesti
tunnustaneet Turkin yliherruuden. Aseihin he voivat
asettaa 6,000 miestä. Verikostoa noudatetaan

ankarasti, samoin muita vanhoja perinnäistapoja.
M. jakaantuvat 5 alaheimoon, kullakin omat
johtajansa. Kaikkien yhteinen päällikkö on
nimeltään vojvoda. — M:n nimissä annettiin
Albanian itsenjiisyysjulistus 1911. E. E. K.

Mirediitit ks. Mirdiitit.

Mirhami ks. M y r h a.

Mirjam (hepr., Septuagintassa ifiria’m,
Vulga-tassa Maria), Mooseksen ja Aaronin vanhempi
sisar, Amramin ja Jokebedin tytär (2 Moos. 2(,,;
4 Moos. 2659; vrt. myös 2 Moos. 15M; 4 Moos. 12;
4 Moos. 20,).

Mirkhond Muhammed ib n K h a v e n
d-s a b i b n Ma h m u d (1433-98), pers.
historiankirjoittaja. Hänen suurenmoinen
yleishisto-riansa „Rauzat-ussafa" (Puhtauden puutarha)
on kritiikitön ja mahtipontinen, mutta se on
kuitenkin tutkimukselle arvokas. Se ulottuu v:een
1523. Sen on lopettanut toinen henkilö,
luultavasti M:n pojanpoika Khondemir.

Mirza 1. mirsa (pers. mir-säde = „em iirin
poika"), persialaisilla prinssien arvonimitys, jota
käytetään nimen perässä; nimen edellä
käytettynä = „herra". K. T-t.

Mirza Schaffy, arabialainen, jolta runoilija
F. Bodenstedt (ks. t.) Tiflisissä oppi arabian kieltä
ja jonka nimen hän antoi eräälle
runokokoelmallensa. (K. T-t.)

Misantrooppi (kreik. misa’nthröpos, < mise’in
= vihata, ja anthröpos = ihminen), ihmisvihaaja.

Miscellanea [-lä’-J (lat., < miscere = sekoit
taa), sekalaista, sekalaisia aiheita käsittelevä
teos.

Mise-en-scène [mizüsë’n] (ransk.),
näytelmä-kappaleen näyttämöllepano.

Miseno /-ë’-/. Capo, korkea, jyrkkäreunainen
kallioniemeke Italiassa, Napolin-lahden suussa,
sen pohjoispuolella. Mantereeseen M:n yhdistää
kapea matala kannas. Lahdekkeessa M:n
itäpuolella oli Augustuksen perustama sotalaivaston
asemapaikka ja sen rannalla Misenum niminen
kaupunki, jonka saraseenit 890 hävittivät.

Miserabeli (lat. miserä’bilis), surkuteltava,
säälittävä.

Misère [-za’r] (ransk., < lat. mise’ria <
mi-ser = kurja), kurjuus, surkeus; eräissä
korttipeleissä (esim. bostonissa, virassa) peli. jonka
pelaaja voittaa, kun välttää tekemästä yhtään
tikkiä.

Miserere [rü’re] (lat., = armahda!), 51:sen
psalmin nimitys (ja alkusana). M. kuuluu room.
katoliseen kärsimysviikon liturgiaan; useat
mestarit ovat sitä säveltäneet. Eriltäin kuuluisaksi
tuli aikoinaan Allegri’n säveltämä M. /. K.

Misericordia /-o’-/ (lat.), armahtavaisuus.

Misericordias Doniini /-o’-/ (lat.: .,Herran
laupeudentöitä"), toinen sunnuntai pääsiäisestä.
Nimi johtuu alkumessun (introitus) ensi sanoista
(Ps. 89,.). V. P.

Misiones /-o’-/ (nimi johtuu jesuiittain
1600-iuvulla perustamista kukoistavista
lähetysasemista misiones), territori Argentiinan tasavallan
koillisosassa, Paranä-, Iguassfi- ja Uruguay-jokien
välissä; 29,229 km=, 44,745 as. (1910)’, joista
tuhatkunta euroop. ja sama määrä intiaaneja. —
M. on epätasaista, pituussuuntaan kulkee
selänteitä, jotka ovat vedenjakajina Paranä- ja
Uruguay-jokien välillä. Ilmasto troopillinen,
suurin osa (n. 90%) maata metsäin ja viidakkojen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0305.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free