Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mississippi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
577
Mississippi
578
suutta n. 150 milj. mk:n arvosta. 1897 :n tulva
tuotti 250 milj. mk:n sekä 1912:n tulva 200 milj.
mk:n vahingon. Patorakennus-, mutaus- y. m. s.
töitä valvoo v:sta 1879 kongressin asettama
7-miehinen komitea. Red Kiverin suun (2 m yi.
merenp., 508 km merestä) alapuolella alkaa M:n
suisto. Sen kautta M. lähettää 4 sivuhaaraa:
rberville, Atchafalaya, Plaquemine. Bayou la
Fourche, joista muutamat virtaavat suistojärvien
(Maurepas, Pontchartrain. Borgne, Grande) läpi.
Meksikon-laliteen M. laskee kolmen suuhaaran
kautta: Southwest pass, South pass ja Northeast
pass (joka jakaantuu kahteen: Pass à l’Outre ja
East pass) ; South passin kautta laskee
ainoastaan 7 % vesimäärästä. M. kulettaa mukanaan
mereen vuosittain n. 211 milj. m3 kiinteitä
aineksia, jotka kerrostuvat osaksi suuhaarojen
sivuille, osaksi niiden suille valtaviksi särkiksi.
Nämä estivät 3,5-4 m syvemmällä uivien
alusten pääsyn merestä M:iin: 1837-56 kaivettiin
5,5 m syvä väylä ja sittemmin insinööri Eads
patolaitteilla (Eads’ jelties) syvensi väylän
9 m:iin; nyk. pääsevät 9,a m syvällä uivat
alukset Southwest passia myöten ylös.
M:n lasku on, paitsi yläjuoksussa, liyviu pieni,
viimeisellä 500 km:n matkalla ainoastaan
30-20 mm km:llä. Mutta virran nopeus on
kuitenkin melkoinen, viimemainitulla matkalla
1.1-1.87 m sek:ssa. Se johtuu uoman verrattain
pienestä leveydestä ja suuresta syvyydestä. Ohion
suusta Arkansas-joen suulle asti leveys on keskim.
1,370 m keskivedellä. suistossa, New Orleansin
kohdalla ainoastaan 920 m, aivan suussa
2,100-2,400 m. Syvyys Ohion kohdalla on 27 m
(korkean veden aikana), New Orleansin luona 36-45 m.
M:n vesimäärä New Orleansin kohdalla on
keskim. 18.800 m3 sek. (korkealla vedellä 34.000 m3).
Siitä tulee Ylä-M:n osalle ainoastaan 17.8%, sen
kolmen suuren oik. tulevan lisäjoen osalle 28,7
Missourin 14,2 Arkansasin 7 Red Riverin
7,5 %, ja vas. tulevan Ohion osalle yksistään
30,7 %. Muita lisäjokia on: St Croix, Wisconsin,
Tllinois vas., Minnesota, Iowa, Des Moines ja
White River oik. Ohion eteläpuolella M. ei saa
mitään huomattavampaa lisäjokea vas.
M:u vesistön liikennemerkitys on arvaamaton,
vaikka varsinkin M:n yläjuoksulla rautatiet ovat
sen arvoa vähentäneet. Kuljettavia vesiteitä on
kaikkiaan 22.384 km. Vaikka M:n keskisyvyys
onkin hyvin suuri, muodostuu suvantopaikoille
särkkiä, jotka matalanveden aikana estävät
kulun syvemmillä aluksilla. Sitä varten liikennettä
Millä välittävät erityisesti tarkoitukseen sopivat
matalapohjaiset, vedenpinnan yläpuolella
monikerroksiset höyryalukset; purjealuksia käytetään
nyk. aivan vähän. Liikenne-esteistä mainittakoon
vielä tulvaveden irtirepimät ja sitten joen
pohjaan kiinnitarttuneet puunrungot (snagsj. —
M:stä Micliigan-järvelle suunnitellaan kanavaa
iSt Louis-Chicago; 2,75 m syvä). -— M:n
yläjuoksun ja lisäjokien koskista saatiin 1908
teollisuus-y. m. tarkoituksiin 868,819 hevosv. Keokukin
koskiin on rakennettu (valmis 1913) 1.470 m
pitkä pato, josta 10 m:n putouskorkeudella
voidaan saada aina 300,000 hevosv.
M:n alajuoksun löysi esp. de Soto 1541 (tai
mahdollisesti de Peneda 1519), mutta vasta ransk.
-Joliet ja Marquette tekivät M:n tunnetuksi
(1673); 1680 Hennepin La Salien lähettämänä
19. VI. Paineltu »/, 14.
Mississippi-joen tulvaseudulta.
tutki M: n yläjuoksua Anthony-putoukselle asti
ja kaksi v. myöhemmin La Salle otti M:n alueen
Ranskan haltuun (Louisiana nimisenä Ludvik
XIV:n mukaan). V. 1763 Englanti anasti
Ranskalta melkein kaiken M:n itäpuolella olevan
maan, ja 1803 melkein koko jokialue joutui
Yhdysvalloille. M:n latvaseutuja tutkivat
yhdysvaltalaiset; Schoolcraft löysi Itasca-järven 1832 ja
Nicollet yhden siihen laskevista lähdejoista 1836.
[A. P. C. Griffin, „The discovery of the M."; J. L.
Greenleaf, „The hydrology of the M." (American
journal of science 1896); J. W. Monette, „The
progress of navigation and commerce on the
wa-ters of M. river and the great lakes" (M.
histo-rical soc. 1903) ; L. M. Haupt, „The M. river
prob-lem" (Proceedings of the American philosoph,
soc. 1904).]
2. Yhdysvaltain etelävaltioita (lyhenn. Miss.),
rajoittuu lännessä M.-jokeen, etelässä
Meksikon-lähteen; 121,376 km2, 1,797,114 as. (1910; 1900
1,551,270 as., joista 58.5% neekereitä, 2,203
choc-taw-intiaaneja, ainoastaan 7,981 ulkomailla
syntyneitä). -— M. on melkein kokonaan
kvartääri-kauden kerrosten peittämää tasaista, alavaa
maata, josta paikoitellen vanhempia aineksia
pistää esiin. M.-joen ja siihen laskevan Yazoo-joen
välillä on alluviaalimaata (botiom; alapuolella
M.-joen korkeanvedenpinnan ja suojattu tulvilta
padoilla), sisempänä M. nousee 45-180 m
korkeaksi kumpumaaksi (the upland), josta Pontotoc
Ridge koillisessa kohoaa 240-300 m yi. merenp.;
24,980 km2 on tulva- ja suomaata. Rannikko
(rantaviiva 135 km) hiekkainen, edustalla
muutamia pitkiä hiekkasaaria (Cat, Sliip, Petit Bois,
joka puoleksi kuuluu Alabamaan). Saaria
mantereesta erottava matala selkä on M. Sound. -—
Paitsi yllämainittuja jokia on kuljettava
Tennessee, joka sivuaa M:n koilliskulmassa.
Kevättulvalla kuljetaan myös Meksikon-lähteen
laskevia Pearl- (rajajoki Louisianaa vastaan lännessä)
ja Pascagoula-jokia; muilla on merkitystä
uittoväylinä. Ilmasto lauhkea, v:n keskilämpötila
etelässä + 19,5°C, pohjoisessa -fl6°C. Pohjoisosissa
sataa lunta. Sademäärä v:ssa 1,200-1.300 mm. —
M. oli alkuaan melkein yltyleensä metsien
peitossa ja vielä 1900 oli n. 70 % metsämaata, mutta
eteläisimmissä osissa sahat jo ovat suuresti
metsiä harvennelleet. Lehtipuut vallitsevat (m. m.
15 tammilajia). mutta männyt ovat teollisuudelle
tärkeämpiä. Metsänkäyttö on M:n pääelinkeinoja,
ja M. on etelävaltioiden tärkeimpiä
sahateollisuus-valtioita. M:n elinkeinoista kuitenkin
maanviljelys on tärkein; n. ’/a M:n alasta on erittäin vilja-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
