Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mississippi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
579
Missolongh
i—Missouri
580
vaa maata, mutta vain ’/8 011 viljeltyä.
Huomattavin viljelyskasvi on puuvilla. M. on
Yhdysvaltain puuvillavaltioista sadon arvon puolesta
kolmas. Se oli 1910 514.s milj. mk. (10,s%
Yhdysvaltain puuvillasadosta; puuvillaa l’|, milj.
paalia, puuvillansiemeniä 570,000 ton.).
Viljakasveista mainittavin on maissi; sato 19 milj. hl.
1910. Puutarhanhoito on edistymässä. Karjaa
pidettiin 1910: nautakarjaa 0,9i milj., hevosia
0,i7 milj., muuleja 0.s9 milj., sikoja 1,2» milj.,
lampaita 0,i8 milj. M. Soundissa pyydystetään
ostereita. Mineraaliaineista käytetään vain savea ja
kipsiä. Teollisuus kehittymätön; koko
tuotantoarvo 1905 297,8 milj. mk., josta metsäntuotteiden
124,s milj. mk., työmiesten lukumäärä 38,690. —
Rautateitä 1910 7,250 km. Satamat huonot;
mu-taamalla on kaivettu 6 m syvä uoma Ship-saaren
luota Gulfportin kaupunkiin.
Kansanvalistus alhaisella kannalla; 1909
kansakouluissa oli 9,651 opettajaa, 459,981 oppilasta.
Valkoisia ja neekereitä varten on eri koulut.
Korkeinta opetusta varten on M:n yliopisto
Oxfordissa (46 opettajaa, 490 ylioppilasta) ja 5 collegea.
— M:n perustuslaki on v:lta 1890. Säädöksillä
äänioikeutetun alhaisimmasta sivistystasosta on
määräämisvalta säilytetty valkoisille, sillä
neekereistä on 49,i %, valkoisista 8 % lukutaidottomia.
Kuvernööri valitaan 4 v:ksi; senaatissa on 45,
edustajainkamarissa 133 4 v:ksi valittua jäsentä.
Yhdysvaltain kongressiin M. lähettää 2
senaattoria ja 8 edustajaa. — Pääkaupunki Jackson
(7,816 as. 1900).
Historia. M. oli osana ransk. Louisianasta
v:een 1763. jolloin se luovutettiin Englannille;
1779 Espanja anasti eteläisimmän osan. Lopun
Englanti 1783 luovutti Yhdysvalloille, jotka 1798
siitä muodostivat territorin. Sitä laajennettiin
1804 ja (esp. alueella) 1812. V. 1817 Alabama
erotettiin M:stä, josta sara. v. tuli valtio. M:n
siihenastiset pääasukkaat, intiaanit, siirrettiin pois
1816 ja 1830-32. M. oli innokkaimpia
orjaval-tioita ja ensimäisiä, jotka yhtyivät etelävaltioiden
konfederatsioniin (tammik. 1861). E. E. K.
Missolonghi (M i s s o 1 u n g h i; uuskreik.
Me-solovgliion), kreik. nomoksen linnoitettu
pääkaupunki Patras-lahden suun pohjoispuolella; 8,394
as. (1896). Arkkipiispan istuin, lukio. Kauppa ja
merenkulku kehittymässä, huolimatta M:n
epäterveellisestä asemasta; satama syvänlainen. M.
on uudempina aikoina perustettu; kuuluisa on
se urhoollisuus, jolla kreikkalaiset sitä
puolustivat vapaussodan aikana. V. 1822 puolustusta
johtivat Maurokordatos ja Markos Botzaris. M.
varustettiin senjälkeen lujemmin, ja turkkilaiset
piirittivät sitä jälleen ankarasti 1823 sekä 1825,
jolloin M:ia puolusti Notlii Botzaris. Vaikka
Ibrahim pasa yhtyi piiritysarmeiaan seur. v., eivät
turkkilaiset voineet valloittaa linnoitusta. Vasta
äärimäinen puute pakotti puolustajat yrittämään
tunkeutua piiritysarmeian läpi, muutamat
onnistuivat, toisista suuri osa räjähytti itsensä,
linnoituksen ja sisääntunkevat viholliset ilmaan
(1826). V. 1828 turkkilaiset luovuttivat M:n
kreikkalaisille. Lordi Bvronille, joka kuoli M:ssa
1824. on siellä pystytetty muistopatsas. G. R.
Missouri [miziVoriJ (int., = „Mutavirta"). 1.
Virta Pohjois-Ameriikassa, Mississippin pisin
lisäjoki (oik.). M. alkaa Kalliovuorilla kolmesta
lähdejoesta (Jefferson, joka on isoin, Madison,
Gallatin), jotka yhtyvät Three forksin luona
1,220 m yi. merenp. M. murtautuu Big belt
vuoriston poikki 130 m leveänä 300 m syvissä
kuiluissa (gates), ja alempana se muodostaa sarjan
mahtavia koskia ja putouksia (Great falls 27 m)
laskeutuessaan 156 m 20 km:llä. Pääkulkusuunta
on koillinen, sitten itäinen, jolla matkalla M. saa
Milk riverin vas. ja Yellowstone riverin oik.. ja
lopulta preerioiden halki kaakkoinen
Ozark-vuo-ristoon asti, jossa M. Kansas cityn luona
kääntyy itään. Mississippiin M. laskee St Charlesin
luona. 122 m yi. merenp. M:n pituus on 3,765 km.
vesialue 1,320,000 km1, suuremmat kuin
Mississippin. mutta vesimäärä, 2.600 m3 sek:ssa
keski-vedellä, on pienempi kuin Mississippin. Preeriain
läpi virratessaan M. saa useita lisäjokia: Cheyenne.
White, Niobrara, Platte 1. Nebraska,
Kansas ja Osage oik., James 1. Dakota vas.
Vesimäärä on hyvin vaihteleva (suussa 8 m);
korkeimmillaan M:n vesi on maalis- ja kesäkuussa.
Tulvat ovat tavattoman rajuja, rantoja
hävittäviä, samoin jäänlähdöt. Lisäjoet ovat
samanluon-toisia, useat kesällä melkein vedettömiä.
Vuolau-tensa takia (lasku matkalla preerioiden läpi 180
mm km:llä) M. ei ole sovelias kulkuväyläksi.
Höyrylaivaliikenne aloitettiin tosin jo 1819, mutta
se lakkasi melkein kokonaan rautateiden
rakentamisen jälkeen eikä viime aikoina uudelleen
alotet-tuna ole kohonnut suurempaan merkitykseen. M:n
tulvia järjestämään kongressi 1884 asetti
samanlaisen komitean kuin Mississippi-jokea varten,
mutta se täytyi 1902 tuloksettomana lakkauttaa.
2. Yhdysvaltain pohjoisia keskivaltioita
(ly-henn. Mo.), M.-joen alajuoksun kummallakin
puolen, rajoittuu idässä Mississippiin; 179,791 km’,
3,293,335 as. (1910; 1900 3,106.665 as., joista 5.»
% neekereitä ja 7% ulkomailla syntyneitä,
Suomessa ainoastaan satakunta). — M.-joen
pohjoispuolella oleva M:n osa (n. >/3 M:sta) on
jääkautisten kerrosten, lössin y. m. peittämää, erittäin
hedelmällistä preeria-tasankoa (n. 360 m yi.
merenp.), johon joet ovat kaivaneet syviä laaksoja.
Etelä-osa (vajaa M :sta) on Ozark-vuoriston
hedelmätöntä. metsäistä kumpu-ylätasankoa (Tom
Sauk- ja Cedar Gap-selänteissä 520-550 m yi.
merenp., joissa on maanalaisia jokia ja paljon
suurenmoisia luolia. Kaakkoisin kulmaus on
allu-viaalimaata. jonka monet järvet ja suot
syntyivät 1812-13 voimakkaitten maanjäristysten
aiheuttamina. Ilmasto mantereinen, vuodenaikaiset
lämpövaihtelut suuret (kesällä lämpö nousee
-f38°-+40°C, talvella on —30°C pakkasia). Joet
jäätyvät, Mississippi on St Louisin kohdalla usein
viikkomääriä hevosella ajettava. Sademäärä n.
1,000 mm v:ssa. V. 1900 oli n. 60% M:sta
metsän peitossa; ominaista metsille on
pensaskasvul-lisuuden puute.
Elinkeinot ovat monipuoliset.
Pääelinkeinona on pidettävä maanviljelystä, jossa 1900
työskenteli 41,s % työväestöstä. Maasta on 77,»%
farmien hallussa, siitä 67,< % viljeltyä; 70%
farmeista oli itsenäisten viljelijäin hallussa. Maissin
suto on suurin, 87,2 milj. hl. (M. on kolmas
Yhdysvaltain maissivaltioista); vehnän sato 10 milj.
hi (1910). Puuvillaa viljellään vähän
kaakkoisosassa; tupakan viljelys vähenee. Hedelmäpuiden
viljelys tärkeä. Karjanhoito hyvin kehittynyt:
1910 oli nautakarjaa 3.i milj., hevosia 1 milj.,
sikoja 2,7 milj., lampaita 0,9 milj.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
