- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
581-582

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Missouri-synodi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

581

Missouri-synodi—Misteli

582

Vuorityö. Kivihiilikenttiä on 36,000 km2, M:n
länsi ja luoteisosassa; kivihiiltä kaivettiin 1910
2,7 milj. ton., arvoltaan 27,i milj. mk.
Rautamalmin tuotanto on vähentynyt 98,400 tonniin
(1910), mutta on kuitenkin tärkeä teollisuudelle.
Sinkkimalmia saatiin 127,900 ton. (52%
Yhdysvaltain sinkkimalmin tuotannosta; arvoltaan 7S,7
milj. mk.), lyijvmalmia 146,900 ton. (34%
Yhdysvaltain lyijymalmin saannista; arvoltaan 73.6
milj. mk. 1910). M. on ainoa Yhdysvaltain
valtioista, jossa on kobolttia ja nikkeliä.
Rakennus-kiven, saven ja kalkin tuotanto suuriarvoinen
(savi- ja sementtiteollisuuden tuotantoarvo 56
milj. mk.). Kaikkien vuorityön tuotteiden
(raaka-naita lukuunotettuna, mutta ei rautamalmi) arvo
1910 oli 272.5 milj. mk. — Teollisuudessa
työskenteli 1905 156,000 henkeä, valmisteiden arvo oli
2,279,s milj. mk. (siitä tuli teurastamoiden osalle
310 milj. mk). Suurimmat teollisuuskeskustat St
Louis ja Kansas city. — Rautateitä oli 1910
13,000 km; joista vain Mississippi ja M. ovat
kuljettavia, viimemainittukin hankalasti ja
Mississippi St Louisin yläpuolella vain 1,4 m syvässä
kulkevilla aluksilla.

Sivistysolot yleensä paremmat kuin muissa
entisissä orjavaltioissa, koulupakko. V. 1908
kansakouluissa oli 17,998 opettajaa, 701,820 oppilasta.
Korkeinta opetusta varten on M:n yliopisto
Co-lumbiassa (162 opettajaa, 2,854 ylioppilasta) ja
monta collegea. —- Perustuslait v:lta 1875,
sen-jälkeen useasti uusitut. Kuvernööri valitaan
4 v:ksi. Senaatissa on 34 4 vtksi,
edustajain-kamarissa 142 2 v:ksi valittua jäsentä. Kansa
valitsee tuomarit ja korkeammat virkamiehet.
Yhdysvaltain kongressiin M. lähettää 2
senaat-tcria ja 16 edustajaa. Pääkaupunki Jefferson
city (11,416 as. 1910).

Historia. M. kuului ennen Ranskan
Louisianaan; ensimäiset siirtolaiset olivat Ranskasta
(M:n kirkkokunnista katolilainen yhä vielä on
suurin). Yhdysvallat ostivat M:n 1803; 1804 se
jaettiin kahteen osaan. Upper Louisiana
nimisestä muodostettiin 1812 territori. M:ia valtioksi
muodostettaessa syttyi ankaria, valtakunnan
yhtenäisyyttä uhkaavia riitaisuuksia
orjakysymyk-sen takia. M.-k o m p r o m i s s i 11 a 1820 asia
sovittiin siten, että orjuus M:ssa tuli sallituksi,
mutta muissa, 36° 30": n pohjoispuolella olevissa
entisen Louisianan maissa (ja yksin ajoin [1821]
M:n kanssa valtioksi korotetussa Mainessa) se
kiellettiin. Orjasodassa suuri osa M:ia asettui
etelävaltioiden puolelle. E. E. K.

Missouri-synodi [mizü-ari-], luterilainen
kirkkokunta Pohjois-Ameriikassa. Sen perustaja on
pastori C. F. Walther, joka kokosi erään
Saksista 1838 ratsionalismia pakoon muuttaneiden
kansalaistensa muodostaman seurakunnan. M.
kokoontui ensi kerran Chicagossa 1847 ja asettui
jyrkästi luterilaisen puhdasoppisuuden pohjalle.
M:iin kuuluu nykyisin n. ]/2 milj. ripillelaskettua
jäsentä. Korkeakoulu S:t Louisissa. M. ei kuulu
luterilaiseen „yleissynodiin" eikä luterilaiseen
„yleiskonsiliin", vaan on aivan itsenäinen.

Misteli (Viscurn album), Lorantliaceae-heimoon
kuuluva n. 0,«-l m:u korkuinen runsashaarainen
pensas, joka elää puoliloisena useiden lehtipuiden
kuten lehmuksen, tammen, omenapuun y. m.
oksilla. Ainavihannat nahkeat lehdet ovat kapeat,
ehytlaitaiset, vastakkaisessa asennossa. Kukat

Misteli.

pienet, kellanvihreät, ryhmissä varren nivelissä.
Hedelmä vihreän valkea marja; sitkeälimaisen
liedelmämallon vuoksi marjoista valmistetaan
linnunliimaa. Siementen leviäminen tapahtuu
lintujen välityksellä: sitkeän liman ympäröiminä
siemenet tarttuvat marjoja syödessä linnun
nokkaan ja siitä nokkaa pyyhkiessä oksiin, tai ne
joutuvat puun oksille ruoansulatuskanavan läpi
kuljettuaan. Siemenen itäessä siitä kasvaa
imu-juuri (haustorio) isäntäkasvin kuoren lävitse
jiilteen ravintoa imemään. — M:n omituinen
muoto ja esiintymistapa ovat ikivanhoista ajoista
antaneet aihetta taikauskoon ja kaikenlaisiin
taruihin. Vielä nytkin pidetään m:iä useissa
maissa suuressa arvossa, Englannissa esim.
ripustetaan m.-pensas jouluna kattoon ja
Saksassakin on säilynyt muistoja ajoilta, jolloin m:n
arveltiin suojelevan taloa. — M. kasvaa
harvinaisena vielä Ruotsin ja Norjan eteläosissa, yleinen
se on monin paikoin Englannissa ja
Keski-Euroopassa. I. V-s.

Misteli, Franz (1841-1903), sveitsiläinen
kielentutkija, latinan kielen opettajana v :sta 1865
St. Gallenin ja v:sta 1872 Solotliurnin lukiossa.
v:sta 1874 filologian ja vertailevan kielitieteen
professorina Baselin yliopistossa. Sortui 1896
saamansa halvauskohtauksen johdosta
loppuiäkseen työkyvyttömäksi. Julkaistuaan 1870-luvulla
pari kielihistoriallista tutkimusta kreikan kielen
korosta („über griechische Betonung", 1875, ja
„Erläuterungen zur allgem. Theorie der griech.
Betonung", 1877) M. antautui yleisen kielii: ■
teen alalle tutkien kielenelämän yleisiä lakeja,
kielen „sisäistä rakennetta" ja sen henkistä
sisällystä. Näissä tutkimuksissaan, joissa M.
esiintyy W. v. Humboldtin ja Steinthalin oppilaana,
hän myöskin tutustui n. s. „urali-altailaisiin"
kieliin, m. m. erikoisesti unkariin ja suomeen.
„Urali-altailaisten" kielten kulttuuriarvoa hän
pitää vähäisempänä kuin indoeurooppalaisten,
koska nämä muka rakenteeltaan olivat edellisiä
paljoa täydellisemmät. Jotenkin jyrkästi tämä
kanta vielä ilmenee M:n kirjoituksissa
„Sprach-gc-setz und Analogie" (1879) ja „über
Analogie-wirkungen, insbesondere im Ugrischen" (1882),
lievemmässä muodossa hänen pääteoksessaan
„Cliarakteristik der hauptsächlichsten Typen des
Sprachbaues" (1893), joka — vaikka hän sitä
nimittää Steinthalin samannimisen teoksen
,,uudeksi laitokseksi" — oikeastaan oli
itsenäinen, uusi teos, jos kohta se pääperiaatteiltaan
ja aineen jaoitukselta on vanhan laitoksen
kannalla. M. jakaa tässä teoksessaan maailman kie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0309.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free