Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mitchel-Playfairin hoito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
585
Palveli Wellingtonin armeiassa Pyreneitten
niemimaalla (v:sta 1808), kartoitti taistelupaikkoja
y. m. Nimitettiin 1827 maanmittariksi Uuteen
Etelä-Walesiin, teki 1S31-4G neljä tutkimusretkeä,
jotka valaisivat etupäässä Kaakkois-Austraalian
vesistö-suhteita. Julkaissut ..Three expeditions
in the interior of East Australia" (1838),
„Jour-nal of an expeditiou into the interior of tropical
Australia" (1848). Ë. E. K.
Mitchel-Playfairin hoito ks.
Lihoitta-m i s-h o i t o.
Mitford [-fad], Miss Mary Russell
(1787-1855), engl. kirjailijatar, saavutti 1820-luvulla
arvossapidetyn nimen historiallisilla
näytelmillään (huomattavin ,,Rienzi", 1828). M:n
huumo-rilliset ja viehättävät maalaiselämän-kuvaukset
„Our village" (1824-32, 5 nid.) ovat melkoisesti
vaikuttaneet Ch. Dickensin nuoruuden skitseihin.
|L’Estrange, „Life of Miss Mary Russell M."
(1869).] ’ J. H-l.
Mithra ks. Mitra.
Mithridates [-d<V-], useiden Pontoksen
kuninkaiden nimi. M. VI Eupator eli Suur i,
s. 131 e. Kr., astui valtaistuimelle isänsä M. V
Euergeteen jälkeen 120 ja oli päähenkilönä
niissä sodissa, jotka Rooman historiassa
tunnetaan kolmen Mithridateen sodan
nimillä. Jo M:n alaikäisyyden aikana katkeroittui
hänen mielensä siitä, että roomalaiset ottivat
häneltä pois Suurfryygian maakunnan, jonka olivat
antaneet hänen isälleen palkinnoksi hänen
tekemistään palveluksista. Tultuaan täysi-ikäiseksi
113 M. ryhtyi heti sotavarustuksiin Roomaa
vastaan. Aluksi hän laajensi valtakuntaansa
liittämällä siihen Kolkhis-maakunnan sekä useiden
skyyttiläisheimojen alueet ja teki liiton
Armenian kuninkaan Tigraneen kanssa. Yrittäessään
vielä valtaamaan Kappadokiaa ja Bithyniaa
joutui M. ilmisotaan Roomaa vastaan (e n s i m ä
i-nen Mithridateen sota 8 8-8 4). M:n
oivallisesti järjestetyt ja suuret sotajoukot
voittivat roomalaisten legioonat, ja melkein koko
Vähä-Aasia joutui hänen valtaansa. Tyydyttääkseen
roomalaisvihaansa hän antoi surmata n. 100,000
Vähässä-Aasiassa asuvaa roomalaista. Sitten hän
lähetti sotapäällikkönsä Arkelaoksen Kreikkaa
valloittamaan. Häntä vastaan lähetettiin Sulia
(v. 87). Tämä valloitti Arkelaoksen hallussa
olevan Ateenan ja voitti hänet senjälkeen
perinpohjin 85. Samaan aikaan M. vieroitti
Vähän-Aasian kansat itsestään mielivaltaisella
hallituksellansa. Sen kautta saivat roomalaiset
sotapäälliköt hänen voimansa helposti murretuksi ja
vihdoin pakotti Sulia, joka 84 hyökkäsi Aasiaan,
M:n rauhantekoon. M:u täytyi luopua
valloituksistaan, antaa roomalaisille 70 sotalaivaa ja
maksaa suuret kulut. Toisen M:n sodan (83-81)
nimen on saanut Sullan Aasiaan jättämän
ala-päällikön, Murenan, epäonnistunut hyökkäys M:n
maahan. Kun M. taas oli kaikin puolin
varustautunut, aloitti hän 73 n. s. kolmannen M:n
sodan Roomaa vastaan. M:11a oli
käytettävänään valtavat sotavoimat, 150,000 soturia ja 400
laivaa. Hän joutui kuitenkin useita kertoja
tappiolle taistelussa konsuleja M. Aurelius Cottaa ja
L. Licinius Lucullusta vastaan. Tigranes otti
hänet suojiinsa, mutta Lucullus voitti hänetkin.
Roomalaisten legioonain niskoittelu esti Lucullusta
täydentämästä voittoaan, ja M. sai tilaisuuden
586
valloittaa takaisin maansa. Silloin, v. G6,
roomalaiset antoivat ylipäällikkyyden Pompeiukselle.
Tämä voitti M:n Zelan luona Eufratin varrella
(tämän voiton muistoksi perustettiin myöhemmin
Nikopoliin kaupunki). M:n viimeiset
taisteluyri-tykset Bosporin tienoilla ja hänen
suunnitelmansa hyökätä maitse Italiaan raukesivat tyhjiin
kapinan tähden, jonka johtajana oli hänen oma
poikansa Pharnakes. Masentuneena ja hyljättynä
M. surmasi itsensä 63. M :11a kerrotaan olleen
sivistyksellisiä harrastuksia ja hänen Talauraan
kokoamiansa taideaarteita kiitettiin
kallisarvoisiksi. [Th. Reinach, „Mithridate Eupator, roi de
Pont" (1890) : Bernhardt, „Chronologie der
Mitli-ridatischen Kriege" (1896).] E. Z7-l.
Mitigantia [-a’n ] (lat. mitis = lempeä, vieno),
lievittävät lääkkeet; lieventävät asianhaarat.
Mitoosi ks. Tuman jakautuminen.
Mitra (kreik. ja lat.). 1. Antiikin
kreikkalaisten naisten käyttämä päähine (myssy).
Aasialaisilla kansoilla m. oli myös miesten päähi
neenä. — 2. Piispan päähine (infula) katolisissa
kirkoissa.
Mitra. 1. Muinaisintialainen jumaluus, joka
useimmiten esiintyy yhdessä Varunan (ks. t.)
kanssa. Varuna ja M. ovat lain-(rta) laatijoita
ja ylläpitäjiä ja omaavat sellaisina jossain
määrin eetillistä luonnetta. Kummallakin on
kuitenkin alkuaan luontoperäinen merkitys, jolloin M.
ilmeisesti on edustanut aurinkoa. Varuna taas
yöllistä tähtitaivasta tai kuuta. Päivän ja yön
säännöllinen vaihtelu on sitten yhdistänyt nämä
jumalat toisiinsa ja kenties myöskin johtanut
alkeellista uskonnollista ajattelua eetillisille aloille.
2. Muinaispersialainen jumaluus. Ollen alkuaan
sama kuin int. M. on pers. M. myöhemmin
saavuttanut paljon suuremman merkityksen.
Nuoremmassa Avestassa käsitetään M. korkeimmaksi
jazataksi (ylienkeliksi), jonka Ahuramazda on
luonut pahan voittamista varten. Samalla hän on
auringonjumala, liittojen, sopimusten ja valojen
vartija. Hän vallitsee valon maailmassa, on
kasvikunnan jumala, tuottaa onnea hyville, mutta
turmiota pahoille. Edelleen M. käsitettiin sodan
jumalaksi ja hänelle oli 7 :s kuukausi vuodessa
pyhitetty.
Artakserkses Mnemonin (404-358 e. Kr.) ajoilta
alkaa M:n palvelus saavuttaa yhä kasvavaa
jalansijaa Persian uskonnossa. Jo ennen meidän
ajanlukuamme se rupesi leviämään Rooman
valtakunnan alueelle. Kansainväliseksi muuttuessaan
se järjestyi vähitellen salaseuraksi, johon saattoi
päästä vihkimyksien ja mystillisten menojen
kautta ja jossa saattoi kohota asteesta toiseen.
Toisella vuosis. j. Kr. tavataan M.-uskonto jo
kaikkialla Rooman valtakunnassa varsinkin
sotilaspiirien kannattamana. Tonavan ja Reinin
varsilta, vieläpä Skotlannista asti on löydetty
vanhoja kirjoituksia ja piirroksia, jotka todistavat
M.-palveluksen laajaa levenemistä. Useat Rooman
keisarit sitä suosivat ja Diokletianus rakensi
Tonavan varrelle (lähelle nyk. Pozsonyia 1.
Press-burgia) temppelin M:lle, ,,valtion
suojelusjuma-lalle". — Löydetyt piirrokset sisältävät
kuvauksia M.-tarustosta. Tavallisin on kuva, jossa
nähdään M. nuorukaisen muodossa miekalla
teurastamassa härkää. Ympäristössä on käärme, koira
ja skorpioni. Teko suoritetaan maanalaisessa
luolassa. Tällöin on M :n nimenä ,.sol invictus" =
Mitchel-Playfairin hoito—Mitra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
