- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
591-592

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mittag-Leffler ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

591

Mittaoppi—Mittaustyökalut

592

tarkkuutta kysyvien asema-(baasi-)linjojen
mittauksissa käytetään erikoisen tarkasti vaa’attuja
teräksisiä normaalinauhoja tahi teräs- ynnä
mes-sinkilankoja tai aivan uusimpia
invarimetalli-seoksesta (36% nikkeliä ja 64% terästä)
vedettyjä invarilankoja, joiden viimemainittujen
lämmönlaajenemiskoeffisientti on miltei 0.

E. A. P.

Mittaoppi ks. Metrologia.

Mittapuikko, teräslangasta (metallilevystä t.
puusta) tehty n. 3 dm pitkä, toisessa päässään
silmukalla varustettu puikko, joka
pistetään maahan pystyyn mittanauhan
päähän merkiksi, kun mittanauha
siirretään sijaansa edemmäksi. Mittanauhan
jälkipäässä kulkeva apuri kokoo puikot
pois, joiden luku osoittaa montako täyttä
nauhaväliä matka oli. 200 metrin 1.
paaluvälin päähän pannaan pysyväisesti
paalu merkiksi. E. A. P.

Mittapuu 1. mittasauva on
viivoittimen mukainen sauva, johon
mittayksikkö, metri ja sen alaosat: desi-,
centi-ja väliin millimetrikin on merkittynä
luonnollisessa pituudessaan tai toisinaan määrätyssä
suhteessa siihen (ks. Mittakaava) joko
poikittaisilla piirroksilla tai muodostaa m:n päätyjen
väli mitta-arvon. Tarkkuuteen nähden erotetaan
tav. metallista valmistetut ja hyvin vaa’atut
n o r m a a 1 i-m:t, joihin sitten muita t y ö-m :i t a
verrataan. Työ-m :t valmistetaan metallista,
puusta tai paperista joko yhtenä sauvana tai
kokoontaitettavina. E. A. P.

Mittapyörä on pituusmittauskone, jonka
pyörän ympärys on tarkoin määrätty ja tav. 0,5-2
metriä. Pyörä on kiinnitetty tankoon, jolla sitä
lykätään pitkin mitattavaa linjaa tai tietä, ja
johon on yhdistetty rataslukemalaitos, joka osoittaa
pyörän pyörähdysten luvun. Maan epätasaisuudet
aiheuttavat virheellisiä pituuksia, jonka tähden
konetta ei yleensä käytetä. E. A. P.

Mittariperhoset (Geometridce), suurperhosiin
kuuluva heimo. Ruumis hoikka, siivet ohuet ja
leveät, tavallisesti lepoasennossa levällään;
tuntosarvet kärkeen asti jotenkin tasapaksut,
rihma-maiset, joskus koiraksilla kampamaiset.
Useimmat ovat liikkeellä hämärässä, jotkut päivällä tai
sydänyöllä. Toukilla on, paitsi kolmea paria
rin-tajalkoja, vain 2 paria nystyräjaikoja
takaruumiin viimeisissä nivelissä. Ne liikkuvat eteenpäin
ikäänkuin „mittaamalla" maata : oltuaan
ojennettuna ne siirtävät takajalkansa välittömästi
rinta-jalkojensa taakse, jolloin ruumis kohoaa luokin
tavoin, sitten ne taas oikaisevat ruumistaan
siirtämällä rintajalat eteenpäin j. n. e. Monilla
toukilla esiintyy suojeleva yhdennäköisyys. Toiset
ovat väriltään harmaita tai ruskeita, muistuttaen
suuresti hienoja oksia, toiset ovat ruohonvihreitä.
Kotelot ovat useimmiten maassa kotelokoppaan
suljettuina.

Suomesta tunnetaan 223 lajia, joista
mainittakoon lumiinittari (Clieimatobia brumata),
kenttä-mittari (ks. t.) (Cidaria) ja karviaismarjamittari
(Abraxas grossulariata, ks. t.). U. 8-s.

Mittasakset, työase, joll.i mitataan puun
paksuus, läpimitta 1. diametri.

Mittasuunta 1. dimensioni ks.
Ulottuvaisuus.

Mittatanko on tav. hyvin kuivuneesta kuusi-



[-Mina-puikku-kimppu-]

{+Mina-
puikku-
kimppu+}

puusta tehty, päittensä välistä tav. 5 m pitkä,
Lituskainen, keskeltä poikkileikkaukseltaan soikea
3x6 cm ja päihin päin hoikkeneva. päissään
te-räskiilakengillä varustettu, öljyvärillä hyvin
maalattu, joka toinen metrin-väli punaisella tai
mustalla ja joka toinen valkealla, metreihin ja
desi-metreihin jaettu pituusmitta. Myöskin 2 m:n
pituisia puisia tankoja valmistetaan. Jo vanhalta
ajalta saakka maanmittarit ovat käyttäneet m :oa.
joka oli 9-18 jalan pituinen, maita mitatessaan
ja jakaessaan. M :11a saadaan pituudet tarkeni
min mitatuiksi kuin esim. mittanauhalla (ks. t.),
sentähden käytetäänkin m:oa nykyäänkin vielä
tarkoissa kaupunginmittauksissa. Erikoisen suurta
tarkkuutta vaativissa asema-(baasi-)linjojen
mittauksissa käytetään tieteellisellä tarkkuudella
vaa’attuja kiilapäisiä teräksisiä tai muita mn
tallitankoja. E. A. P.

Mittatynnyrinala ks. Tynnyrinala.

Mittaus 1. mittaaminen, kahden jatku
van suureen suuruuksien vertaaminen toisiinsa,
joista toinen on mitattava ja toinen sen
mitta. Menettelyn tulokseksi saadaan luku —
mittaluku 1. lukuarvo —, joka
ilmoittaa, montako kertaa mitattava suure sisältää
mittansa. Mitta on aina oleva samaa lajia
kuin mitattava. Esim. rajoitetun suoran viivan
1. janan m:een kelpaa siten vain toinen jana,
kulmaa mitataan kulmalla, pintaa pinnalla j. n. e.
Jonoja mitattaessa tutkitaan ensin, sisältyykö
mitta kokonansa mitattavaan ja montako kertaa.
Jos mitta ei sisälly mitattavaan tai jos
mitattavasta jää jäännös, mitataan jana tai sen
jäännös jollakin mitan yhtä suurista osista.
Mahdollisesti syntyvä uusi jäännös mitataan jollakin
äskeisen osamitan yhtä suurista osista j. n. e. Jotta
mittaa ei tarvitsisi yhä uudestaan jakaa yhtä
suuriin osiin, käytetään osamittoihin kerta kaik
kiaan jaettua pituusyksikköä. Useat perätysten
liitetyt, yhtä suuriin osiin jaetut pituusyksiköt
muodostavat mittapuun (ks. t.). Kulmia
mitataan astelastalla (ks. Aste ja
Aste-lasta). Pintojen m :een käytetään neliötä,
jonka sivu, ja tilavuuksien m:een kuutiota, jonka
särmä on pituusyksikön tai sen osamittojen
suuruinen. — M. on aina monestakin syystä
jossakin määrin virheellinen. Ensinnäkään mitta ei
ole koskaan aivan tarkka jäljennös mallimitasta,
eikä sitä voida jakaa rajattomasti osamittoihin.
Tämä jako on sitäpaitsi enemmän tai vähemmän
virheellinen. Sen ohessa vaikuttavat lämpötilan
vaihdokset pieniä muutoksia mitassa. Lopuksi m.
tuottaa itse havaintojen tekijästä riippuvia
virheitä n. s. havaintovirheitä. Erittäin
hienoja m:ia voidaan toimittaa valokuvauksen avulla
(esim. tähtitieteessä). — Jos mitattava suure on
mittaan verraten kommensurabeli 1.
yliteismittai-nen (ks. t.), niin saatu lukuarvo on
ratsionaa-lirien luku. Mittaan nähden inkommensurabelin
(ks. t.) suureen lukuarvo on irratsionaaliuen. vrt.
Mitta ja Metrijärjestelmä. U. S :n.

Mittausoppi ks. Geometria.

Mittaustyökalut ovat etäisyyden, pituuden,
paksuuden, syvyyden, kulmain y. m.
mittaamiseen tarkoitettuja työkaluja. M:n tarkkuus
riippuu niiden rakenteesta ja käyttötavasta sekä
mitattavan kappaleen muodosta ja laadusta.
Mittavirheitä voi myös syntyä m:n kulumisen ja
lämmön vaikutuksesta tapahtuvan laajenemisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0314.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free