- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
595-596

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mittaustyökalut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

595

pyöreä teräslevy, jonka laidassa on mittalovia,
joihin lanka tai levy pistetään. Lankain
paksuutta ilmaistaan ylänumerolla; englantilaisissa
ja saksalaisissa numero-tulkeissa
merkitsee alin numero paksuinta lankaa, esim.
Birmingham wire gauge (B. W. G.) n:o 000
merkitsee 11,531 mm paksuutta;
millimetrilanka-tulkeissa loven viereinen numero ilmaisee
joko paksuusmittaa ’/,„ mm:ssä (saksalaisissa)
taikka mm :ssä (ranskalaisissa). -—
Reikä-tulkki (kaliberimitta) on kiilamainen
asteikolla varustettu teräskaistale, jolla mitataan
torvien ja erittäinkin pyssynpiippujen läpimittaa
rihlan harjasta toiseen työntämällä se reikään ja
lukemalla asteikko reiän terävän laidan kohdalta
(kuva 12). — Ruuvitulkki (kuva 13), jonka
lovilla mitataan ruuvien ulkoläpimittaa ja rei’illä
määrätään kierrereikien poraamiseen
käytettävän poran paksuus. — Mutterit ulkit (kuva
14), joiden lovilla määrätään ruuviin kuuluvan
mutterin ja kannan avainväli ja korkeus sekä
ruuvinvarren läpimitta, jotapaitsi tapilla
saadaan ruuvin sisäläpimitta 1. mutterin reikä.
Muita m :ja ovat vielä kulmamitat, joista
tavallisimpia ovat suorakulma, jossa lehti ja tukki
muodostavat 90 ° :n kulman (kuva 15),
viisto-kulma (45°) ja siirto- 1. kääntökulma (kuva 16) ;
yleis- (universaali- 1. keskeis ) kulmamitta
(kuva 17), jota käytetään m. m. määrättäessä
keskipistettä liereiden kappaleiden päähän;
kierremallit (kierteenlukijat) (kuva 18)
teräslevyjä, joiden reunaan on tehty erinousuisten
ruuvikierteiden muoto. Niissä on tavallisesti
numero, joka ilmaisee montako kierrettä ruuviin
tulee yhtä engl. tuumaa kohti. (vrt. Ruuv i.) vrt.
myös kirjoituksia muista mittauskojeista, esim.
Ivaasumittari. Sähk ö-o pilliset
mitta uskoneet. P-o P-o.

Mittavitjat on tehty tav. 2 dm:n pituisista,
renkailla toisiinsa yhdistetyistä
teräslankanive-listä, tav. 20 metriä pitkät ja molemmat päät
messinkisillä kädensijarenkailla varustetut.
Vähemmän tarkkuutta vaativissa maanmittauksissa

Mittavitjat.

on aina 16:nnelta vuosis. käytetty m:oja
pituuksia mitatessa, mutta ne ovat tiheään vaa’attavat,
sillä nivelien kulumisen takia ne pitenevät yhä,
jonka tähden niiden käyttämisestä aletaan
nykyään luopua, vaikka muuten ovatkin mukavat
ja joutuisat käyttää mitatessa. E. A. P.

Mittayksikkö ks. Mitta ja
Sähköopil-1 i s e t mittayksiköt.

Mitteli (saks. Mittel, s. o. „keskimäinen"),
painokirjasinlaji, jonka keili on 14 typografista

pistettä, esim. Mitteli.

Mittermaier, Karl Joseph Anton
(1787-1867), saks. lainoppinut ja Heidelbergin
yliopiston professori, on tullut kuuluisaksi varsinkin
kuolemanrangaistusta koskevan „Die Todestrafe"

596

(1862) nimisen teoksensa kautta. Paitsi tätä M.
on kirjoittanut, m. m. „Deutsches Privatrecht"
(1847), „Das deutsche Strafverfahren" (1845-46),
..Das engl., schött, und nord amerik.
Strafverfahren" (1851) ja ,,Die Gefängnisverbesserung"
(1858). A. Ch.

Mittumaari (< ruots. midsommar) ks. J
u-h a n n u s.

Mixed pickles [mikst piklz] (engl.) ks. P i
k-k e 1 s i.

Mixolyydialainen ks. M i k s o 1 y y d i a 1 a i-

n e n.

Mixtura ks. M i k s t u u r i.

Mjölö, saari Helsingin ulkopuolella n. 3 km
Viaporista etelään, 3 ’/» km Gråharan majakasta
itään, pit. 2 km, suurin lev. n. 1 km.; Venäjän
valtion oma. L. H-nen.

Mjölner, muin.-skandinaavien jumalaistaruissa
Tor jumalan kuuluisa vasara, jolla hän
taisteli jättiläisiä vastaan. K. G.

Mjøsen, Norjan suurin järvi, 359 km", 121 m
yi. merenp.; suurin syvyys 443 m (syvyytensä
takia M. jäätyy hyvin myöhään), suurin pituus
(kaakosta luoteeseen) 100 km, suurin leveys
15 km. M:n ainoa saari Helgøen (19 km’).
Kalarikas. -— Suurin M:iin laskevista joista on
Gud-brandslaagen; M:n laskujoki on Vormen,
Glom-menin lisäjoki oik. M:n pintaa on
patorakennuksilla pariin kertaan nostettu alempana Glommenin
varrella olevien teollisuuslaitosten hyväksi
(viimeksi 1910). Viime kerralla asiasta sukeutui
tärkeä sisäpoliittinen kysymys. — M:n nostamisesta
kolmannen kerran on taas kysymys. — M:n
ympäristöt ovat Norjan parhaiten viljeltyjä; kolme
pikkukaupunkia, M.-kaupungit (Hamar, Gjøvik
ja Lillehammer) ovat M:n rannalla. (E. E. K.)

mm, kansainvälinen millimetrin
lyhennys-merkki; mm2 = neliömillimetri; mm3 =
kuutiomilli-metri.

MM, ransk. Messieurs sanan lyhennys, ks.
Monsieur.

M. M. („S e u r a M. M.", „Sällskapet
M. M."), tunnettu mieslauluseura, alkujaan
mies-laulukunta Helsingissä. Laulukunnan perusti
1870-luvun loppupuolella varatuomari Gösta
S o h 1 s t r ö m. Sen muodosti aluksi
Akateemisesta laulukunnasta valittu kolminkertainen
kvartetti, joka pian muodostui 50-miehiseksi
valio-kuoroksi; ensimäisen konserttinsa tämä antoi
toukok. 11 p:nä 1878. Nimensä laulukunta, joka
aluksi nimitti itseään P. C:ksi (,,Petersburgs
Con-serten"), otti reippaan ja suositun „Muntra
musi-kanter" laulun mukaan. Laulukunnan monista,
loistavalla menestyksellä ulkomaille tehdyistä
konserttimatkoista mainittakoon vain v:n 1889 matka
Pariisin maailmannäyttelyyn, jolla matkalla
konsertteja annettiin m. m. myös Tukholmassa,
Kööpenhaminassa ja Berliinissä. 1890-luvun
alkupuolella laulukunta oli muutaman vuoden hajalla. V.
1896 tireht. Oscar Mechelin kokosi sen
uudestaan ja muodosti sen seuraksi, johon kuuluu
sekä laulajia — aktiivisina jäseninä — että
laulunharrastajia — passiivisina jäseninä; täten seuran
taloudellinen asema saatiin turvatuksi. —
Vanhan M. M:n johtajina olivat G. Sohlström
(1878-79, 1886-91), O. Mechelin (1879-80, 1881-83,
1883-84, 1885-86), M. Wegelius (1880-81), H.
Borenius (1881), R. Kajanus (1883) ja G. A.
Gripenberg (1884-85); M. M.-seuran johtajina ovat ol-

Mittavitjat—M. M.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0316.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free