- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
597-598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mme ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

597

Mme—Moabilaiset

598

leet O. Meclieliu. C. v. Knorring, A. Stenius ja G.
Sohlström.

M. M., joka on Suonien ensimäinen
valio-mies-laulukunta, on sangen huomattavalla tavalla
ottanut osaa soitannolliseen elämäämme kehittämällä
neliäänisen mieslaulun tekniikkaa, esittämällä
suuria kuoroteoksia, kannustamalla (m. m.
pal-kintokilpailuilla) säveltäjiämme uusien
mies-kuorosävellyksien luomiseen ja tekemällä
suomalaisen laulun ja suomalaiset laulusävellykset
tunnetuiksi ja ihailluiksi kaukana maamme rajojen
ulkopuolellakin. U. Ö.

Mme, ransk. Madame (ks. t.) sanan lyhennys.

Mnemoniikka (kreik. mnëmoniko’n, adj. =
muisti-; pääsanaksi ajateltava te’khnëma = taito;
lat. mem oria technica), muistitaito. M. on tiede tai
tieteellisesti opittu taito, jonka tarkoituksena on
järjestelmällisesti helpottaa muistamista ja
lisätä muistin suorituskykyä. Sen keksijäksi
mainitaan tavallisesti kreik. runoilija Simonides
(k. 469), mutta jo aikaisemmin lienee vanhassa
Intiassa ja Egyptissä tehty kokeita muistitaidon
kehittämiseksi. Simonideen kerrotaan johtuneen
ajattelemaan uuden taidon perustamista sen johdosta,
että hän yksin pelastui, kun eräissä pidoissa
vie-rassalin katto romahti alas ja hautasi allensa
kaikki vieraat, ruhjoen monet vallan
tuntemattomiksi. Kun nimittäin Simonides sai
tapaturman jälkeen vastata moniin levottomiin
kysymyksiin, kutka kaikki onnettomat olivat olleet
pidoissa läsnä, oli hänen aluksi vaikea varmasti
muistaa vieraat, mutta sitten hän keksi muistella
läsnäolijoita siinä järjestyksessä, jossa he olivat
olleet sijoitettuina pitohuoneen makuusohville, ja
silloin hän pian saattoi antaa täydellisen
luettelon. Hän oli siten keksinyt topologisen
muistitaidon 1. sen, että muistikuvat, muistettavat
henkilöt 1. asiat kuvaillaan mielessä kirjoitetuiksi
määrättyihin paikkoihin tai asetetuiksi määrättyjen
huoneessa olevien esineiden kanssa yhteyteen ja
siten näistä paikoista tai esineistä saadaan
asso-siatsionikeinoja (ks. A s s o s i a t s i o n i) muistin
tueksi. Myöhemmin on käytetty toisenlaisia
järjestelmiä, joilla on tahdottu helpottaa esim.
vuosilukujen tai yleensä lukujen muistamista
muisti-taidollisin sananmuodoin tai viivoin. Tunnetuin on
n. s. lukusanajärjestelmä, jonka mukaan
muistettavat luvut vaihdetaan helpommin muistissa
säilyviin sanoihin. Sanat valitaan niin, että siinä
esiintyvät kerakkeet vastaavat määrättyjä
numeroita, kun jokaiselle numerolle nollasta
yhdeksään on annettu määrätyt kerakkeet vastineeksi
jcnkun yleisen kaavan mukaan. Niinpä siinä
järjestelmässä, jonka tanskalainen C. O. Reventlow
julkaisi 1843 saksan kielellä, käytetään
seuraavaa mainittuun kieleen sovellettua kaavaa:

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 d n m ([ s b i li g
z t V w r sch P ph j k
e Pf ck
cli c
ch

Nämä kirjaimetkin on valittu
muistitaidolli-sesti, sillä esim. kirjaimissa n ja v on kaksi
viivaa, kirjaimissa m ja w kolme viivaa, joten nämä
kirjaimet helposti muistuttavat numeroja 2 ja
3. Kerakkeiden väliin voidaan pistää aivan
mielivaltaisesti valitut ääntiöt. Jos siis tahdotaan

pitää muistissa esim. vuosiluku 814, Kaarle
Suuren kuolinvuosi, niin voidaan se tehdä sanan
avulla, jossa on kerakkeet h, t, r. Sellainen sana
on saksalainen sana Iliiter (vartija), joka on
mer-kityksensäkin puolesta muistitaidollisesti valittu.
Tällaisia keinoja käyttämällä jotkut ovat
harjoit-tautuneet taitureiksi moninumeroisten lukujen
muistamisessa. Mutta laajempaa käytäntöä
tällaiset keinotekoiset järjestelmät eivät ole
saaneet. koska ne sittenkin ovat osoittautuneet liian
mutkallisiksi käytännölliselle elämälle, jolla esim.
numerojen muistamiseksi on käytettävänä paljon
yksinkertaisempi, tavallaan sekin
muistitaidolli-nen keino, nimittäin kirjoitustaito.
Nykyaikainen opetustiede suosittelee sille, joka tahtoo
painaa tietoja muistiinsa, ennen muita sitä
keinoa. että hänen on opittava mielessään
yhdistämään asiat niiden omien luonnollisten suhteiden
mukaisesti, jolloin hän useinkin voi olla
käyttämättä keinotekoisia liittymäkohtia. Muistitaidon
kehittämiseksi suositellaan myöskin sellaista älyn
harjoittamista, jolla saavutetaan keskittämisen
ja ymmärtäväisen kertaamisen tottumus sekä
opitaan menetelmälliseen tietoainesten valikoimiseen
ja järjestämiseen. Tärkeät asiat on painettava
muistiin, mutta vähemmän tärkeillä sitä ei ole
rasitettava. Ken tällaisia yleisiä sääntöjä
noudattaa, voi jättää keinotekoiset muistitaidolliset
järjestelmät sikseen, joskin hän kyllä tilaisuuden
sattuessa voi käyttää sellaisia tarjoutuvia
tilapäis-keinoja muistin helpoittamiseksi, joita jokainen
helposti itse keksii. Z. C.

Mnemosyne [mnëmosy’në] (lat. Mnëmo’syne).
1. „Muisti", kreik. tarustossa titaanitar, joka
Zeukselle synnytti 9 muusaa (runotarta).

2. Turussa vv. 1819-23 ilmestyvä kirjallinen
lehti, jonka toimittajina olivat J. G. Linsén
ja F. Bergbom.

Mnemotekniikka ks. Mnemoniikka.

Mo, lyhennys, = 1 molybdeenin atomi.

Mo, lyhennys, = M i s s o u r i.

Moab [-Ö-], Kuolleen-meren kaakkoisrannalla
oleva ylänkö, joka jyrkkäseinäisenä kohoaa aina
800-900 m korkealle Kuolleen-meren pinnasta
(—394 m) ja idässä laskeutuu loivasti erämaan
aavikkoon. Etelärajana oli muinaisuudessa Edom.
pohjoisrajana Ammonin alue Arnonin (Wadi
elmudzib) 600 m syvän laakson pohjoispuolella.
Maassa asuivat muinoin moabilaiset (ks. t.);
nykyiset asukkaat ovat beduiineja. Alkuväestön
aikuisen kulttuurin jätteitä ovat runsaasti
tavatut piikiviaseet, luola-asunnot ja yhden tai
useamman vyörykivi-kehän ympäröimät dolmenit
y. m. Tärkeimmät paikkakunnat olivat
muinais-ajalla luja linna Kir Moab (2 Kun. 3a), nyk.
elKerak (n. 7.000 as., joista 2,000 kristittyä),
pääkaupunki Rabbat Moab (Areopolis), nyk.
Rabba, ja Arnonin pohjoispuolella Dibon (Dibän).
mistä Mesa (ks. t.) kuninkaan kuuluisa
kirja-patsas löydettiin. K. T-t.

Moabilaiset, seemiläinen kansa, joka muinoin
piti Moabia (ks. t.) hallussaan. Kantaisäksi
mainitaan 1 Moos. 19.,7 Lotin poika Moab.
Vanhimmilta ajoilta alkaen m. olivat riidassa
israelilaisten kanssa muodostuen valtiollisista ja
uskonnollisista syistä heidän verivihollisiksensa
(5 Moos. 23). Tuomarien aikana Moabin
kuningas Eglon 18 v. hallitsi osaa Israelin
heimoja, kunnes Ehud surmasi hänet (Tuom. 3).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0317.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free