- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
603-604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Modeen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

603

Modersoh

n—Modus

604

jcka myös kuoli kirkkonsa kiroamana. Tyrrellin
uskonnolla oli lopuksi pääasiassa mystillinen sävy.
Englannin modernisteiliin on vielä luettava m:n
..maallikkopiispa", vapaaherra Fr. von Riigel,
jonka teos ,,The mystical element of religion"
(1908) on klassillinen esitys katolisesta
mystiikasta. — Ranskassa on m :11a kaksi haaraa:
kriitillinen ja filosofinen. Edellistä edustaa
ete-västi Alfred Loisy (ks. t.), jonka kriitilliset
teokset hyvin vetävät vertoja parhaille
protestanttisille. Encyklikan vastustamisen tähden
lopullisesti pannaan julistettuna on Loisy nykyään
uskonnonhistorian professorina Collëge de
Fran-cessa. Filosofiset modernistit liittyvät taasen
Ranskan nykyään ehkä huomatuimpaan
filosofiin Henry Bergsoniin (s. 1859). Ollen Bergsonin
kanssa intellektualismin jyrkkiä vastustajia he
asettavat elämän ja hurskauden ehdottomasti
dogmien yläpuolelle. Nojautuen Newmanin
siementeo-riaan he julistavat: dogmit ovat uskonnollisen
elämän toisarvoisia ja muuttuvaisia tuotteita.
Tunnetuimmat tätä ryhmää ovat: matemaatikko Ed.
le Roy ja abbé Laberthonnière. — Italian m.
on monihaarainen ilmiö. Edustajahuoneen jäsen
Romolo Murri on kansanvaltaisten aatteiden
ajajana modernisti, mutta teologina vanhalla
kannalla. Etevät tiedemiehet Minochi ja Buonaiuti
julkaisivat Encyklikaa vastaan rohkean
vastakirjoituksen: ,,11 Programma dei modernisti" (1908),
jonka tähden joutuivat kirkonkiroukseen ja
menettivät virkansa. Modernististen aatteiden
leviämiseen 011 suuresti vaikuttanut Antonio
Fogazza-ron (ks. t.) suurenmoinen romaani: ,,11 Santo"
(1905) (Pyhimys), jossa m. esiintyy
marttyriu-den sädekehän valaisemana. Fogazzaron
myöhemmässä romaanissa „Leila" (1910) esiintyy
enemmän tinkimistä sekä halua päästä sovintoon
kirkon kanssa. — Modernistien maltilliseen ryhmään
kuuluu myöskin professori Giorgio Bartoli, joka
1908 erosi jesuiittain veljeskunnasta liittyen
Wal-densi-kirkkoon. Hänen romaaninsa „Rooman
perikato" (1910) antaa myöskin hyvän kuvan
Rooman oloista. — Pius X on ollut väsymätön
modernistien vainoamisessa. V. 1910 hän määräsi,
että jokaisen katolisen papin on tehtävä
„anti-modernistivala" s. o. pyhästi vannoa pysyvänsä
erillään nykyajan tieteestä ja
maailmankatsomuksesta. Ilmeistä on, että modernistinen liike
on sen jälkeen suuresti heikentynyt:
maltillisemmat liittyvät entistä lujemmin kirkkoon,
jyrkem-mät hylkäävät kaiken uskonnon (vrt.
Reformi-katolisuus). [Kübel, „Geschichte des
katlio-lischen Modernismus" (1909); Söderblom,
,,Reli-gionsproblemet" I. II (1910-11). E. K-a.

Modersohn [möderzön], Otto (s. 1865), saks.
taidemaalari. Kuuluu Worpsweden
maalariryli-mään ja esittää Pohjois-Saksan luontoa kuvaavia
maisemia. [R. M. Rilke, ..Worpswede" (1910).]

Modifieerata 1. modifioida (lat.
modifi-cari), sovitella, muodostella, muovailla, muutella,
määritellä, supistella. — Modifikatsioni,
muodostelu, muuttelu, sovittelu, supistelu.

Modillioni (ransk. modillon),
room.-korinttilaisessa tyylissä kattolistaa kannattavat, alkuaan
ulkonevat parrunpäät, kannikkeet (ks. K o
n-soli). U-o N.

Modisti (ransk. modiste), naisten
muotitava-rain valmistaja ja kauppaaja, eritoten
hattukauppias.

Modius, roomalainen mittayksikkö jyviä y. m.
varten, = 8,75 litraa; sen jako oli seuraava:
16 sextarii, 32 lieminae, 64 quartarii, 192 cyathi,
6 modii = 1 attikal. medimnos. E. H-l.

Modok (engl. ilodoc), intiaaniheimo
Pohjois-Ameriikassa; asui alkuaan Lounais-Oregonissa
alisen Klamath-järven ympärillä. Oli sangen
sotaisa; teki 1872-73 ankaraa vastarintaa
Yhdysvaltain joukoille (M.-sota). Voitettuna osa
siirrettiin Intiaaniterritorille (Oklahomaan), osa
sijoitettiin Klamathin reservatsionille.

Modulatsioni 1. vaihdos, «ms., on välittävä
sävelryhmä, jonka kautta sävellaji muuttuu
kesken sävellystä. M:ia, jota heti seuraa toinen
m., sanotaan poikkeamaksi. Laadultaan m.
on joko jyrkempi tahi vähitellen muuntuva.
M :11a on sitäpaitsi määrätty luonne, sen mukaan
minkälainen sukulaissuhde on entisen ja uuden
sävellajin välillä. Erityisenä oppiaineena
opetetaan m:ia urkurioppilaille, sillä urkurien tulee
m.-välisoitoilla toisiinsa liittää
jumalanpalvelukseen kuuluvat virret ja messut; ja koska
virret ja niiden mukana myös sävellajit
vaihtelevat eri tilaisuuksissa, tulee urkurien kyetä
vapaasti muodostamaan (improviseeraamaan)
tarvittavat m.-soittonsa. I. K.

Moduleerata, mus., vaihtaa sävellajia (vrt.
Modulatsioni).

Moduli (lat. modulus - pieni mitta). 1.
Rakennustaiteessa sama kuin puoli alempaa
pylväslial-kaisijata, jos sitä, kaavoittelevien
renesanssi-arkkitehtien, Vignolan y. m., tapaan käytetään
koko pylväsjärjestön suhteellisena mittakaavana.
M. jaettiin 30:een p a r t e s’iin 1.
minuutteihin. Gotiikilla oli 111:11a risteysneliön puolikas.

U-o N.

2. Lauseketta \ a?-\-b2 sanotaan
kompleksiluvun a-f-bi m :ksi. Kun b = 0, niin
kompleksiluku muuttuu reaaliluvuksi a. Sen m. on siis sama
kuin luku itse, jos luku on positiivinen.
Negatiivisen reaaliluvun m. on taas = sen numeroarvo.
Logaritmijärjestelmän m. on luku, jolla
luonnollisen logaritmijärjestelmän logaritmit ovat
kerrottavat, jotta saataisiin kyseenalaisen järjestelmän
vastaavat logaritmit. Jos viimemainitun
järjestelmän kantalukuna on a, niin sen m. on
vakinainen luku _!____. Briggsin logaritmijär-

log. Il.it n

jestelmän m. on siis _I- = 0,43429. Ellipti-

log. nat JO

sen integraalin, Legendren sille antaman nor-

x dx

maalimuodon f - = m. on luku k.

•Jf (1 —(1 — k* x"J

Mekaniikassa ja fysiikassa m. merkitsi ennen
tavallisesti samaa kuin koeffisientti. vrt.
Lukuteoria. U. 8: n.

Modus (lat., = mitta, tapa), 1. kieliop. ks.
Moodi.

2. mus. Keskiaikaisessa musiikkiteoriassa
käytetty määresana. Yleiseen sillä tarkoitettiin eri
kirkkosävellajeja. 12-13:nnen vuosis.
mensuraali-teoreetikkojen teoksissa se tarkoittaa
sävelaiheit-ten rytmillistä rakennetta (trokeista, jambista,
daktylista tahi anapestista). 15-16 :nnella vuosis.
sillä tarkoitettiin laajimpien
mensuraalinuotti-arvojen 3- tahi 2-jakoisuutta (m. perfectus
m. imperfectus). — Modaalinen, m:een
perustuva. . I. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0320.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free