- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
605-606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Modus vivendi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

605

Modus vivendi—Mogila

606

Modus vivendi /-e’-/ (lat., oik. = „elintapa"),
etupäässä väliaikainen vaikeiden ja sekavien
olojen järjestely, joka ei tarkoita lopullista,
tyydyttävää selkkauksien ratkaisua, mutta joka
hetkellisesti voi ylläpitää siedettävää asiantilaa.

Modzi (iloji), satamakaupunki Japanissa,
Kiu-siun pohjoispäässä, Simonosekin-salmen varrella,
vastapäätä Simonosekia; 55,682 as. (1908). M. on
aivan nuori kaupunki; 1890 se oli vain
vähäpätöinen kylä, mutta lähettyvillä olevat
kivihiili-kerrokset, edullinen asema y. m. seikat tekivät
siitä vilkkaan kauppakaupungin; 1911 oli tuonti
51,5 milj., vienti 36,s milj. mk., joten M. oli
Japanin neljäs kauppakaupunki. E. E. K.

Moe. 1. Jörgen M. (1813-82), norj. runoilija,
opiskeli teologiaa, mutta oli sen ohessa huvitettu
kirjallisuudesta, varsinkin kansanrunoudesta, ja
kokosi yhdessä ystävänsä Asbjornsenin kanssa
kansansatuja, jotka he julkaisivat nimellä
..Norske folkeeventvr" (1842). V. 1847 M.
kokosi Telemarkenissa ja Sætersdalenissa suuren
joukon kansanrunoutta, mutta jätti kokoelmansa
Asbjornsenin julkaistavaksi suoritettuaan
pappis-tutkintonsa 1853. V. 1875 M. nimitettiin
Kris-tiansandin piirin piispaksi. — M. on kirjoittanut
myös runoja, jotka samalla kertaa ovat
lapsekkaan viehättäviä ja miehekkäitä. II. Kr-n.

2. Ingebret Moltke M. 1859-1913), norj.
kansanrunoudentutkija, edellisen poika, sai 1882
valtion stipendin norj. kansanrunouden
järjestelmällistä keräystä ja tutkimista varten,
nimitettiin 1886 kansankielen professoriksi, johon
virkaan liittyi velvollisuus luennoida myös
kansanrunoudesta, ja 1899 kansanrunouden ynnä
keskiaikaisen kirjallisuuden edustajaksi
Kristiaa-nian yliopistoon. M. on aate- ja tietorikas sekä
harvinaisen avulias tutkija, jolla on Norjan
tieteellisessä elämässä huomattava sija. Myös
Suomeen on hänen herättävä vaikutuksensa ulottu-,
nut. M. on julkaissut suuren joukon
kansanrunoutta sekä tätä koskevia kirjoituksia
monilukuisissa julkaisuissa; mainittakoon vain
johdanto Qvigstad’n ja Sandbergin „Lappiske
even-tyr og sagn" (1887) nimiseen julkaisuun,
„Fin-nerne i gamle historiske sagn" (Hellandin
teoksessa „Norges land og folk"), „Hellenske og
norske folketraditioner" (Nordisk tidskr. 1879)
ja „Æventyri paa vandring" („Syn og segn"
1895). K. K.

Moe [mü], Louis Maria Niels Peder
Halling (s. 1859), norj.-tansk. taiteilija.
Työskennellyt kirjojen kuvittajana ja radeeraajana.
Suosittuja ovat hänen mielikuvitusrikkaat ja
leikilliset kuvansa eläinten ja peikkojen maailmasta.
Muutamiin lapsia varten tekemiinsä
piirustuksiin M. on itse kirjoittanut tekstin. E. R-r.

Moebius, Theodor ks. Möbius, Th.

Moeritherium, tapiirin kokoinen
alku-norsu-eläin eoseeni-oligoseenikaudelta; hammastus miltei
täydellinen, nystermäinen. Hoikkakoipinen,
todennäköisesti räme-eläin. V. A. K-io.

Moero 1. M w e r u, iso järvi Sisä-Afrikassa
Belgian Kongon ja Englannin Koillis-Rhodesian
rajalla, Tanganjikan eteläpäästä länteen; 5.250
km3, 972 m yi. inerenp. Pituussuunta lounaasta
koilliseen. Pohjoisessa rannikot ovat korkeita,
etelässä matalia, suoperäisiä. Eteläosassa iso
Kihva-saari. M:n kautta virtaa Kongon lisäjoki
Luapula-Luvua. — M:n löysi Livingstone 1867.

Mcesia [ ë] (kreik. Mysi’a), room. provinssi
alisen Tonavan, Mustanmeren, Balkanin ja
Dri-nan välillä; vastaa jotenkin nyk. Serbiaa ja
Bulgaariaa. Vanhimpina aikoina asui siellä
traakialaisia heimoja, joiden lisäksi n. v:sta 350
e. Kr. tuli kelttiläisiä, sittemmin muitakin
kansoja. Roomalaiset valloittivat maan Augustuksen
aikana 29 e. Kr., ja provinssiksi se tuli 6 j. Kr.
Tiberiuksen aikana sitä ahdistivat daakialaiset
ja sarmaattilaiset. Keisari Valens antoi
hunnien ahdistamille länsigooteille asuinpaikkoja
M :ssa 375; heitä nimitettiin senjälkeen
mesogoo-teiksi. 5-7,-nnellä vuosis. slaavilaiset tulivat
maahan, ja heidän jälkeensä bulgaarilaiset sen
valloittivat. G. R.

Mofetit, kaasulähteitä, joissa pääasiallisena
aineksena on hiilidioksidi (C02). Ne saavat
alkunsa tulivuorten purkauksista ja niiden toiminta
saattaa jatkua kokonaisten geologisten
ajanjaksojen kuluessa varsinaisen tulivuoren purkauksen
lakattua. Esimerkkeinä mainittakoon kuuluisa
koiraluola Napolissa sekä tertiäärikautisesta
vul-kanismista alkunsa saaneet mofetit Auvergnessa,
Ranskassa, vrt. F u m a r o 1 i t. E. M-nen.

Moffat [mofat], Robert (1795-18S3), skotl.
lähetyssaarnaaja, toimi Lontoon lähetysseuran
lähettinä Etelä-Afrikassa, ensin Nama-maassa,
sitten Kurumanissa betsuaanien keskuudessa
(v:een 1870). Julkaissut kokemuksensa kirjassa:
„Missionary labours and scenes in South Afrika"
(1842). M:n onnistui muuttaa verenhimoinen
villiheimo sivistyneeksi kansaksi. Livingstone oli
M:n vävy.

Mogador (Suerali, berberien Tassurt), kaupunki
Marokon länsirannikon eteläosassa; n. 20,000 as.
(1Ö08), joista liki ’/i lienee juut., satakunta
eu-roopp. M. on Marokon paraiten rakennettu ja
siistein kaupunki, suojainen satama maan
parhaita, vaikka kärsiikin hiekoittumisesta. Lähin
ympäristö on hiekkakenttiä, mutta n. 7 km:n
päässä on mainiota viljelysmaata. Ilmasto
terveellinen; v:ssa sataa 325-500 mm. Viennin arvo
9,i milj., tuonnin 9,2 milj. mk. 1906. — M. per.
1760. E. E. K.

Mogenpört ks. Munapirtti.

Mogholit, mongolilaiset paimentolaiset (arv.
n. 80,000 henkeä) Afghanistanin sisäosissa. Kabulin
ja Herätin välisissä vuorimaissa. M. ovat
Tsingis-kaanin pojan Tsagatain ja hänen jälkeläistensä.
Mongoliasta tuotujen sotalaumain jätteitä.
Mongoleja 1. m :ja oli 13-15 :nnellä vuosis. myöskin
Persiassa ja Etelä-Kaukasiassa (n. s. kaitakit), jossa
ovat sulautuneet naapureihinsa. M: ja oli mukana
mogulien (ks. t.) valtakuntaa perustettaessa, ja
ovat 111:11 nykyiset heimopäälliköt sukua entisille
mogul-keisareiile. M:n kieli on vielä
pääasiallisesti sama kuin vanha mongolin kieli (ks. t.),
mutta on ollut suuresti turkkilaisten ja
iranilaisten kielten vaikutuksen alainen. Kansa asuu
vielä huopateltoissa, ja tärkeimpänä elinkeinona
on karjanhoito, mutta muuten elintavat, puku
y. m. on jotenkin sama kuin Afghanistanin muilla
kansoilla. Uskonnoltaan m. ovat muhamettilaisia.
[Kielinäytteitä: G. J. Ramstedt, „Mogholica",
1905.] ’ G. J. R.

Mogila [-gi’-J (vähäven. muoto M o h y 1 a,
latinoituna Mogila s), Pe tr (1596-1647), ven.
kirkonmies, oli romaanialaista alkuperää; hänen
isänsä oli Valakian ja sittemmin Moldovan ruhti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free