- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
607-608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Modus vivendi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

607

uaana. Turkkilaisten vainoa paeten M:n suku
asettui Puolaan ja Lembergissä hän sai
ankarasti kreikanuskoisen kasvatuksen.
Laajen-nettuaan sivistystään ulkomaanmatkoilla ja
oltuaan jonkun aikaa sotilaana M. antautui
kreikanuskoisen kirkon palvelukseen päättäen
kaikin voimin taistella unionia ja katolisuutta
vastaan. V. 1627 hän tuli Kiovan luolaluostarin
arkkimandriitiksi ja perusti luostarin yhteyteen
koulun korkeampaa sivistystä varten. Tästä
koulusta, johon M. hankki erinomaisia opettajia,
kehittyi myöhemmin kuuluisa Kiovan akatemia,
jolla oli niin tärkeä osa länsimaisen sivistyksen
välittäjänä Moskovan valtakuntaan. V. 1633 M.
tuli Kiovan metropoliitaksi ja käytti kaiken
kykynsä ja valtansa taisteluun uniaatteja vastaan.
Hän oli mvöskin ahkera hengellinen kirjailija.

J. J. M.

Mogk [mök] Eugen, (s. 1854), pohjoisin.
kielten ja kirjallisuuden professori Leipzigissä,
huomattavan germaanilaisen mytologian julkaisija,
kansanrunouden harrastajain jolitomiehiä
Saksassa. Julkaisuja: „Geschichte der
nönvegisch-is-ländischen Litteratur", Germanisehe Mythologie"
(molemmat Paulin teoksessa „Grundriss der germ.
Philulogie"). K. K.

Mogulit (Suur-Mogul, Moghul),
turkkilainen kansa, joka Afghanistanista on tullut
Etu-Intiaan. Alkuaan mongolilaisen, mutta jo
ennen Intiaan tuloa turkkilaistuneen
hallitsija-sukunsa johdolla se 16:nnen vuosis. alussa
valloitti suurimman osan Etu-Intiaa. Ensimäinen
„suur-mogulien" (joksi Euroopassa tätä kansaa
on nimitetty) hallitsija oli Babar-kaani.
Tsingis-kaanin pojan Tsagatain jälkeläisiä. Hän, samoin
kuin hänen poikansa Åkbar Suuri (1556-1605),
olivat kirjallisistakin harrastuksistaan kuuluisia
(kirja ,,Baber-nameh"). M:n valtakunnassa
elpyi kauppa ja teollisuus, vallitsi uskon vapaus ja
syntyi loistoaika, josta vielä ovat muistona esim.
Akbarin marmoripalatsit ja puutarhalaitokset
Agrassa ja Fatehpurissa, hänen poikansa
Dja-hangirin linnat Lahoressa ja pojanpoikansa
Sah-Djahanin upeat rakennukset Delhissä, joka
valtakunnan kukistumiseen saakka oli pääkaupunkina.
Näiltä ajoilta on Intiaan jäänyt laajalle
levinnyt muhammediuuskonto ja
turkkilais-persialai-nen kulttuurivaikutus sekä useissa sikäläisissä
kielissä tavattavat turkkilaiset lainasanat. M:n
vallan lopettivat englantilaiset. G. J. R.

Mohåcs [mohäts], kunta Baranyan
komitaa-tissa Unkarissa Tonavan oikealla rannalla,
Eszékin pohjoispuolella. M:ssa Turkin sulttaani
Soliman II voitti 29 p. elok. 1526 Unkarin
kuninkaan Ludvik II :n, joka kaatui. 12 p. elok.
1687 itävaltalaiset Lothringenin herttuan
Kaarlen ja Badenin markkreivin Ludvikin johdolla
voittivat siellä turkkilaiset.

Mohair [mouhäa] (engl.). 1. Angora-vuohen
villaa, ks. Angora-villa. Sitä käytetään
lisäksi, ja luultavasti enimmän M.-plyysin
valmistuksessa muodostamaan tasaista ja joustavaa
nukkaa huonekalujen päällisiksi ja matoiksi
valmistetuille kankaille. E. J. S.

2. Angoravuohen villasta kudottua
kangasta, jota tavallisimmin valkoisena tai
mustana kiiltonsa takia käytetään n. s.
leninkikan-kaana kauluksia ja hihansuita reunustettaessa.
Viime aikoina on samaan tarkoitukseen alettu

60S

käyttää merseriseerattua puuvillakangasta, joka
myös kulkee joskus m:n nimellä. E. J. S.

Mohave [mouhä’vei], kielellisesti
yuma-intiaa-neihin kuuluva heimo Yhdysvalloissa
Coloradojoen varrella, asuu nyk. reservatsionissa
Arizonassa ja Kaliforniassa; n. 1,500 henkeä (1905).
Luonteeltaan sotaisia, mutta samalla taitavia
maanviljelijöitä. -— M.-heimosta on nimensä
saanut M.-erämaa (M. desertj Etelä-Kaliforniassa
Colorado-joen länsipuolella; n. 20,000 km2.
Lasku-joeton; alenee keskustaa kohden, jossa on
muutamia suolasoita. Boraksia on paljon. Kuumuus
saattaa päivällä nousta +53°:een C, yöt usein
sietämättömän kylmät. — M:n poikki kulkee
Santa Fé-pacific-rata. (E. E. K.)

Mohawk [mouhökj. 1. Irokeeseihin kuuluva
intiaaniheimo Pohjois-Ameriikassa. Asui ennen
Ontario-järven, Lawrence- ja Delaware-jokien
välisellä alueella, jossa eli maanviljelyksellä.
Hiawatha yhdisti sen irokeesien liittoon (ks. I r
o-k e e s i t). Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa
m.-intiaanit taistelivat englantilaisten puolella, ia
siirtyivät sodan päätyttyä Kanadaan, jossa he
asuvat reservatsioneilla Ontario-järven
pohjoispuolella (n. 1,300 henkeä). — Intiaaniheimosta
on nimensä saanut M.-j o k i, joka lännestä päin
laskee Hudson-jokeen. (E. E. K.)

2. Kaupunki Yhdysvalloissa, Michiganissa.
Suomalaisia n. 500, joista useita liikemiehiäkin;
en-simäiset saapuneet n. 35 vuotta sitten.
Raittius-seura (oma talo) on toiminut v:sta 1900.

W. P.

Mohikaanit (engl. mohican 1. mahican),
al-gonkin-intiaaneihin kuuluva heimo
Yhdysvalloissa, nyk. melkein sukupuuttoon kuollut. M.
asuivat alkuaan Hudson-joen varsilla;
mohawk-intiaanien ahdistamina he siirtyivät
Massachusettsiin 1664; täältä osa 1730 siirtyi
Pennsylvaniaan, jossa he sulautuivat
delaware-intiaanei-hin. Massachusettsiin jääneet sijoitettiin 1736
Stocbridgen reservatsionille; harvat jäljellä
olleet Stocbridge-intiaaneista siirrettiin lopulta
YVisconsiniin, Green bayn reservatsionille, ja ovat
viimeiset elossa olevat m. Eräs Connecticutissa
m :sta syntynyt heimo, mohegaanit, on
äskettäin hävinnyt. — M. ovat tulleet tunnetuiksi
Cooperin kertomusten kautta. E. E. K.

Moliilev (ven. Mogilev, puol. Mohylow). 1. Ku
vernementti (ven. Mogilevskaja gubernija)
Länsi-Venäjällä, Dneprin yläjuoksun ympärillä; 48.047
km3 (ilman vesiä), 2,261,500 as. (arv. 1911). —
M:n pohjoisosa on kumpumaata (180-270 m vi.
merenp.), eteläosa aivan tasaista alankoa
(150-180 m yi. merenp.), joka etelässä liittyy Minskin
Polesjeen. Jääkauden kerrokset peittävät
pinnan. Soita ja rämeitä on n. */ä0 pinta-alasta.
Ilmasto mantereinen, kesähallat aiheuttavat usein
katoja. Pääjoet Dnepr ja sen lisäjoki vas. Soz;
pohjoisrajaa sivuaa Väinäjoki. Metsää (havu- ja
lehtipuita) oli 1895 34.4 % pinta-alasta; metsissä
elelee vielä karhuja, susia y. m. — As:sta 86,i %
on ven. (etupäässä valko-ven.), 12,i % juut., 1 %
puol., 0.6 <y0 liettualaisia. Kansanvalistus sangen
alhaisella kannalla, ainoastaan 16.9 % osaa lukea.
Oloja kuvaavaa on, että lääkäreitä 1909 oli
kaikkiaan vain 144. Maataloutta harjoittaa 79,s %
as:sta. Ruis on viljoista tärkein; sato 0,4 milj.
ton. Ivauransato O.s milj. ton., ohransato n.
edellisestä, vehnää viljellään vain vähän. Perunan-

Mogk—Mohilev

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0322.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free