- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
609-610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mohl ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

609

Mohl—Mohn

610

sato 1 milj. ton. (1911). Karjanhoito
kehittymätöntä; nautakarjaa 0.63 milj., hevosia 0,43
milj., sikoja 0,ss milj., lampaita ja vuohia
0,4 milj. (1911). Teollisuus vähäinen.
Aksiisit-toman teollisuuden tuotantoarvo 20,6 milj. mk.
ja työväestö 6,145 henkeä (1910) ; aksiisin
alaisessa teollisuudessa työskenteli 1,690 henkeä
(1908). Vuorityötä ei ole. — Rautateitä 754 km
(1911); kuljettavia ja uittoväyliksi kelvollisia
vesiteitä 1,862 km, joista höyryaluksilla
kuljettavia 913 km. — M. jakaantuu 11
piirikuntaan. Pääkaupunki M. 2. -—- 2. Kaupunki M:n
kuvernementissa, Dneprin varrella (josta ven.
nimi Mogilev na Dnepre), kuvernementin
pääkaupunki (> ven. toinen nimi Mogilev
gu-bernskij) ; 51,040 as. (1910), joista n. % juut.
Kaunis room.-katolinen karmeliitti-tuomiokirkko
(rak. 1692) ja kreik.-katolinen tuomiokirkko (rak.
1680). Room.- ja kreik.-katolisen arkkipiispan
istuin. Kuvern. museo. Teollisuutta edustavat
etupäässä lukuisat nahkurilaitokset. Rautatie
Vi-tebskistä kulkee M:n kautta. — Galitsialainen
ruhtinas Lev Danilovits perusti M:n kohdalle
linnan 1267; M:n kaupunki mainitaan ensi
kerran 1320; 1500-luvulla M. kärsi paljon
venäläisten ja kasakkain hävityksistä. V. 1654 M.
antautui venäläisille, mutta 1661 ven. varusväki
surmattiin ja kaupunki liittyi Puolaan. V. 1707
M:n edustalla tapahtui taistelu ruotsalaisten ja
venäläisten välillä, ja seur. v. tsaari Pietari
poltatti M:n, ettei se joutuisi Kaarle XII:n käsiin.
Puolan ensimäisessä jaossa M. ynnä M:n
kuvern :n alue joutuivat Venäjälle, ja 1778 M. tuli
samannimisen kuvern:n pääkaupungiksi. V. 1812
ranskalaiset Davoufn johdolla voittivat M:n luona
Bagrationin ven. armeian. — 3. Kaupunki
Podo-liassa, Dnestrin vas. rannalla (ven. Mogilev na
Dnestre 1. Mogilev Podolskij) ; 50,320 as. (1910:
suuri osa juut.). As. harjoittavat maanviljelystä,
puutarhanhoitoa; juut. käyvät vilkasta kauppaa
Duestriä myöten Odessan kanssa, ja harjoittavat
myös jonkunverran teollisuutta. Rautatie. —
M:n per. voivodi Stefan Potocki 1500-luvun
lopussa, ja nimitti sen Moldovan hospodaarin
Mikael Mogilan mukaan. M. vallitsi Moldovan ja
Ukrainan välistä kauppaa ja kasvoi ripeästi,
huolimatta usein uusiutuvista kasakkain,
puolalaisten ja turkkilaisten hävityksistä. Joutui 1795
Venäjälle. " E. E. K.

Mohl [mol]. 1. Robert von M. (1799-1875),
saks. oikeusoppinut ja valtiomies. M. tuli jo
1824 ylim. ja 1827 vakinaiseksi professoriksi
Tiibingenin yliopistoon, josta toimesta
Württem-bergin hallitus 1S45 hänen vapaamielisyytensä
vuoksi hänet erotti ja siirsi toiseen virkaan,
minkä johdosta M. erosi Württembergin
palveluksesta. Nimitettiin 1847 professoriksi
Heidelbergin yliopistoon, jossa pysyi vuoteen 1861.
Sillävälin hän kuitenkin oli tärkeissä julkisissa
toimissa, nim. edustajana n. s. Frankfurtin
parlamentissa sekä valtakunnan oikeusministerinä.
— Professorinvirasta erottuaan hän toimi
Badenin lähettiläänä liittokokouksessa (Bundestag).
M. on valtiollisen vapaamielisyyden ja
perustuslaillisen hallitusmuodon huomatuimpia
esitaistelijoita ja tienraivaajia, voidaanpa sanoa hänen
neronsa suureksi osaksi suunnitelleen ja
viitanneen tämän hallitusmuodon ääriviivoja, esim.
mitä sellaiseen tärkeään säännöstöön kuin
mi-20. VI. Painettu »/, 14.

liisterin vastuunalaisiin tee n tulee. Seisoen itse
taistelevien valtiollisten aatteitten ja virtausten
keskellä kuului hän, kuten useimmat sen ajan
julkisen oikeuden tutkijat, niihin valtio-oikeuden
opettajiin, jotka tätä tiedettä käsittelivät
enemmän poliittiselta kuin puhtaasti
oikeustieteelliseltä kannalta. Joka tapauksessa M:n vaikutus
myöhempäänkin tutkimukseen on ollut varsin
suuri. M:n teoksista mainittakoon: „Das
Staats-recht des Ivönigreichs Württemberg" (1829-31),
„Die Veran twortli ehkei t der Minister in
Einherr-schaften mit Volksvertretung" (1837), „Geschichte
und Literatur der Staatswissenschaften" (1852),
„EnzykIopädie der Staatswissenschaften" (1
painos 1859), „Staatsrecht, Völkerrecht und Politik"
(1860-69), „Deutsches Reichsstaatsrecht" (1873).

R. E.

2. Julius von M. (1800-76), saks.,
sittemmin Ranskassa kansalaistunut orientalisti,
harrasti etupäässä muinaispersiaa ja edisti Pariisin
Aasialaisen seuran sihteerinä sekä esimiehenä
tuntuvasti itämaita koskevaa tutkimusta. Hänen
pääjulkaisunsa ovat „Fragments relatifs à la
religion de Zoroastre" (1829), Firdausin
„Shäh-näme" (6 nid. 1838-66, 7:nnen nid. julkaisi
Mey-nard 1878). K. T-t."

3. Hugo von M. (1805-72), edellisten veli,
tuli fysiologian professoriksi Berniin 1832 ja
kasvitieteen professoriksi Tübingeniin 1835. M. oli
aikansa kuuluisimpia kasvitieteilijöitä ja
työskenteli melkein kaikilla kasvitieteen aloilla;
varsinkin hänen kasvianatomiaa käsittelevillä
lukuisilla tutkimuksillaan on ollut perustava
merkitys. M. tutki m. m. palmukasvien ja saniaisten
rakennetta, solukettoa ja solun elollista ainesta,
josta hän ensimäisenä (1846) käytti nimeä
,,protoplasma" (= alkulima), sai selville putkilojen
synnyn j. n. e. Joukko hänen tärkeimpiä
kirjoituksiaan on yhdistetty nimellä ,,Vermischte
Sehrif-ten botanischen Inlialts" (1845). Suuremmista
teoksista mainittakoon mikroskoopin rakennetta
ja käyttöä käsittelevä „Mikrographie" (1846)
sekä tärkeä „Grundziige der Anatomie und
Phy-siologie der vegetabilischen Zelle" (1851).

Molin [mon], Henrik (s. 1835), norj.
meteorologi, luki aluksi tähtitiedettä ja sai 1860
kuninkaan kultamitalin ,,Kometbanernes indbyrdes
be-liggenhed" nimisestä tutkimuksesta; oli 1861-66
Kristiaanian tähtitieteellisen observatorin
ha-vaintojentekijänä, mutta kiinnitti sittemmin
harrastuksensa ilmatieteeseen. Hän tuli 1866
nimitetyksi Kristiaanian yliopistoon meteorologian
professoriksi ja hänen aloitteestaan etenkin
perustetun meteorologisen laitoksen johtajaksi.
Tässä laitoksessa tehtyjen laajojen havaintojen
avulla Norjan ilmaston lähempi tutkiminen on
kävnyt mahdolliseksi. Tulokset on julkaistu
teoksessa „Klimatabeller for Norge" (1895-1906).
Vista 1874 M. on ollut kansainvälisten
ilmatieteellisten kongressien pysyväisen valiokunnan
jäsen. Johtanut 1876-78 Norjan-meren retkikuntaa.
Yv. 1882 83 hän oli jäsenenä siinä
kansainvälisessä toimikunnassa, jonka tuli järjestää työ
napaseutujen magneettisilla ja meteorologisilla
asemilla. M. on edistänyt ilmatieteen
yleistajuis-tuttamista mainiolla käsikirjallaan „Vind og
veir" (1872), josta saksaksi on ilmestynyt
laajennettu laitos: „Grundzüge der Meteorologie"
(1875, 5 :s pain. 1898). Se on käännetty monelle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0323.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free