- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
611-612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mohl ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

611

Mohr—Moisio

kielelle m. m. suomeksi. C. A. Guldbergin kanssa
yhdessä hän on julkaissut dynamista
meteorologiaa käsittävän merkkiteoksen „Études sur les
mouvements de 1’atmosphère" (2 nid. 1876 ja
1880). Meidän yliopistossamme on kauan
käytetty tähtitieteen kurssikirjana hänen
Geelmuyde-nin kanssa kirjoittamaansa oppikirjaa
„Elemen-tær lærebog i astronomien" (1870; 2:nenpain.
1908). U. S:n.

Mohr [mOr], Karl F r i e d r i c li (1806-79),
saks. kem., ensin apteekkari, sittemmin (1866)
kemian ja farmasian professori Bonnissa, on
varsinaisen titreerianalyysin (mitta-analyysin)
perustaja (1855). Hyvin tunnettu ja käytetty oli
hänen „Lehrbueh der chemisch-analytischen
Titrier-methode" (7:s pain. 1896). ’ Edv. II j.

Mohs [mösj, Friedrich (1773-1839), saks.
mineralogi; oli professorina Wienissä. Kuuluu
uranuurtajiin kivennäis- ja kideopin alalla.
Mainittakoon, että kivennäisten kovuusasteikko on
hänestä saanut nimensä. E. M-nen.

Mohur [motiha], brittiläisessä Intiassa
käytetty kultaraha, vrt. Rupia.

Moinniemi 1. M o i j i (ruots. M o j s u n d),
säteri Kerimäen pitäjässä Savonlinnasta 18 km
kaakkoon Punkaharjulle vievän laivaväylän
varrella, kauniilla paikalla Moinsalmen
pohjoisrannalla. Laivalaituri. Käsitti ennen 1 manttaalin,
n. 1,480 ha; palstoitettu 1911 tilan torpparien
kesken 11 eri tilaksi. Päätila nvk. 282 ha.
Pär-pänkosken vesimylly (omistaja O.-y. Tornator).
— V. 1650 kapteeni Herman von Husen,
sittemmin aateloitu nimellä von Burghausen, sai
lää-nitvksen Kerimäen pitäjässä perustaen sinne M:n
säterin, joka oli von Burghauseti-suvun hallussa
n. 100 vuotta. Sitten omistivat tilan kapteeni G.
von Brandenburg, ruununvouti Floman,
Mölsé-suku. rovasti J. Grönberg ja O.-y. Tornator (v:een
1911), joka palstoituksessa pidätti itselleen n. ’/3
tilan pinta-alasta käsittävän ulkopalstan,
kotipalstan metsämaan sekä tilalla olevan
vesimyllyn. Emätilan omistavat nyk. maanviljelijät V.
ja T. Silvast. — Päärakennus on v:lta 1846. V.
1682 mainitaan M. koko Savon parhaiten
rakennetuksi säteriksi. A. Es.

Moira, kreik., = osuus, kohtalo; olennoituna
kohtalotar. M. määrää kunkin ihmisen
elämänkulun, varsinkin hänen syntymänsä ja
kuolemansa. Laajemmassa merkityksessä M. hallitsee
kaikkien ihmisten kohtalon vieläpä yleensä
maailmanjärjestyksen. M:n suhde jumalien valtaan
jäi jonkun verran epäselväksi. Toiselta puolen
jumalien, varsinkin Zeuksen, sanotaan säätävän
M:n, toiselta puolen eivät jumalatkaan voi M:n
määräysten toteuttamista estää, vaan heidänkin
on pakko niitä noudattaa. M:aa kuvataan
kehrääjäksi, joka värttinällään kehrää ihmisen
elämänlangan. Usein ajatellaan m:ia olevan kolme (kreik.
mon. moirai): Klotho (kehrääjä), Lakhesis
(arvonta), Atropos (torjumaton). Hesiodoksen
Tlieo-gonian mukaan m:t ovat Nyksin (yön) tyttäriä
ja Keerien (kuolon henkien) sisaria. Heitä
palveltiin useissa paikoin Kreikkaa, välistä yhdessä
Zeus Moirageteen (M:in johtajan) kanssa.
Ateenan kultissa Aphrodite Urania sanottiin
vanhimmaksi miksi. — Vielä meidän aikoinamme miilla
(uuskreik. äänn. mira) on si ja kreikkalaisten
kansanuskossa. O. E. T.

Moiré ks. M o a r e e.

Moiris (egypt. mr-uer - suuri järvi),
muinainen järvi Egyptin Faijumin keitaassa, joka sai
vetensä Niilin tulvasta. Faarao Amenemhet TII
(1849-01 e. Kr.) eristi järven Niilin yhteydestä
40 km pitkällä muurilla, sai siten järven
vedenpinnan laskeumaan ja teki n. 11.000 km2 maata
viljelykseen kelpaavaksi. Jätteenä M.-järvestä on
keitaan länsireunalla oleva suolainen Birket
e 1 k a r 0 n, jonka pinta on n. 40 m merenpintaa
alempana. K. T-t.

Moisio. Monista M.-nimisistä maatiloista
Suomessa mainittakoon seuraavat: 1. Allodisäteri
Elimäen pitäjässä kirkolta pari km itään. 19 km
Korian rautatieasemalta. Tila, joka äskettäin on
palstoitettu, käsitti kokonaisuudessaan 13
manttaalia, 6,851,i«5 ha, josta l,633,4so ha peltoa. —
Tilalla on juustomeijeri sekä kotitarve-höyrysaha
ja mylly. — M. oli Wrede-suvulla v:een 1767,
jolloin se oston kautta siirtyi kauppaneuvos
Jaakko af Forsellesille ja hänen suvulleen
pysyen sen hallussa v:een 1880. Sitten omisti tilan
kreivi F. Berg v:een 1907, jolloin Elimäen kunta
osti häneltä sen ynnä Villikkalan (ks. t.)
kartanon, yhteensä 8,8"86,.jä ha, 1,800,000 mk :11a,
saaden ostoa varten valtiolta lainan. Kartanoista on
muodostettu niiden entisille alustalaisille
paistaja lohkotiloja sekä neljä isompaa kantatilaa;
kun-nanmaaksi on osaksi metsätaloutta, osaksi
asumistarkoituksia varten erotettu melkoisia alueita.
Palstoitus saatiin loppuunsuoritetuksi 1912.
Valtion lainasta on suurin osa maksettu metsän ja
kantatilain myynnillä, loput on jaettu
alustalaisten kesken heidän talojensa hinnaksi ja
määrätty heidän maksettavakseen. M:n kartanon alue
on nykyään jaettuna 59 lohko- ja 38 palstatilaan.
Kunta on pidättänyt itselleen yhteensä 2,527,sai
ha. — Kartanon kaksikerroksinen, kivinen, C. L.
Engelin piirustusten mukaan rakennettu
päärakennus on nyk. vaivaistalona. — 2. (ruots.
Mo is 1. Moisanö). Rälssitalo Espoon
saaristossa, ollut aikanaan Espoon kartanon alainen;
nyk. omistaja Aktiebolaget Sommaröarna (ks.
S o m m a r ö). — 3. Allodisäteri Liedon pitäjässä.
Oli v:sta 1556 seuraavan vuosis. loppupuolelle
saakka Spåre-suvun hallussa. Jakautunut
sittemmin kahtia: M :n Ylistalo 1. Nygård on nyk. talon
poikaisissa käsissä. Tilalla on salia. M:n Alistalo
on valtion omistama, vuokralle annettu
säterin-luontoinen vänrikin virkatalo. — 4. 2/3 manttaalin
suuruinen allodisäteri Lohjan pitäjässä n. 1 km
kirkolta koilliseen. Oli 1500-luvun alussa n. s.
Kuijalan rälssisuvulla siirtyen siltä Dufva-sti
vulle, jonka hallussa se pysyi toista sataa vuotta
n. v:een 1680. Sen jälkeen tila vaihtoi
useamman kerran omistajaa ollen m. m. Losköld- ja
Lostjerna-sukujen jäsenillä, kunnes 1769 oston
kautta siirtyi läheisen Laakspolijan omistajalle,
vapaali. K. G. Armfeltille. Siitä alkaen tila on
ollut Laakspohjaan (ks. t.) yhdistettynä. — 5.
Valtion omistama vuokralle annettu kapteenin
virkatalo Mikkelin pitäjässä n. 4 km Mikkelin
kaupungista etelään. Tila kuului 1500-luvun
lopulla Arvid Eerikinpoika Stålarmin ja v:sta 1602
alkaen Savonlinnan isännän Pietari Hannunpojan
läänityksiin. V. 1618 sen omisti eräs
skottilais-syntyinen William Robertsson. Isosta
reduktsio-nista alkaen tila on ollut virkatalona. — 6.
Rälssitalo Mynämäen pitäjän Nihattulan kylässä. Oli
alkuaan ruununkartano, mutta joutui jo keski

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0324.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free