- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
613-614

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Moissan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

613

Moissan—Molander

614

ajan lopulla Fleming-suvulle, pysyen sen
hallussa jonkun aikaa. Nyk. talonpoikaisissa
käsissä. Höyrysaha. Talossa on herraskartanotyyliä
jäljitteleviä seinämaalauksia 1800-luvun
edelliseltä puoliskolta. — 7. Perintötila Pieksämäen
pitäjän kirkonkylässä. l.m« manttaalia, 5 ’/i
taloa. n. 4,450 ha. — Tilan omisti 1700-luvun
lopulla kornetinleski Amnorin ja sitten tämän vävy
G. H. Hartman, jolta se naimisen kautta 1801
siirtyi Cautön suvulle, jonka hallussa se vielä on.

A. Es.

Moissan [muasä’], Henri (1852-1907), ransk.
kemisti, kemian professori Pariisin yliopistossa
ja École de Pharmacie’ssa. M. on epäorgaanisen
kemian etevimpiä edustajia kokeellisella alalla.
Hänen onnistui vapaaseen muotoon eristää
alkuaine fluori (1888), jonka erottamista sen
yhdistyksistä, kaikista ponnistuksista huolimatta,
siihen asti ei oltu aikaansaatu. V. 1892 hän keksi
sähköuunin, jolla on hänen nimensä, ja josta on
tullut erittäin tärkeä välikappale kemiallisissa
tutkimuksissa korkeissa lämpöasteissa. Siinä
hänen onnistui näyttää, että tavallinen hiili
kiteytyessä muuttuu timantiksi, ja sen avulla hän
valmisti ennen melkein tuntemattomat
metallikar-bidit (metallien hiiliyhdistykset), esim.
kalsium-karbidin. V. 1906 myönnettiin M:lle Nobelin
palkinto kemiassa. Hänen suuri oppikirjansa „Traité
de Chimie minérale" ilmestyi viidessä nidoksessa.

Edv. Hj.

Moite (ruots. telander, lat. rindiciVtiO),
vaatimus, jonka määrätyn esineen omistaja esittää
oikeudessa esineen haltijaa vastaan saadakseen
tältä esineen takaisin. Kantaja väittää, että hän
on esineen oikea omistaja ja on sen hallinnan
menettänyt sekä että vastaaja on saanut esineen
haltuunsa puutteellisen saannin perusteella, joka ei
ole voinut antaa hänelle esineen omistusoikeutta.
Moitteenalainen esine voi olla sekä kiinteistöä
eitä irtainta tavaraa. Irtaimiston saantia
moitittaessa riittää, että kantaja näyttää
moitteenalai-sen esineen ennen olleen hänen hallussaan ja että
hänellä on parempi oikeus hallita esinettä kuin
vastaajalla. Sitä vastoin kiinteistön m. aina
käsittää sen saannin moittimista, jonka
perusteella vastaaja väittää olevansa kiinteistön
omistaja ja oikeutettu sitä hallitsemaan. Maariidoissa
tuomioistuimen siis tulee ratkaista, kumpiko
asianosaisista, kantaja vai vastaaja, on
riidanalaisen maan oikea omistaja ja tämän nojalla joko
tuomita maa takaisin kantajalle tahi hylätä kanne.
-— Jos vastaaja moiteasiassa väittää saaneensa
riidanalaisen esineen laillisen saannin kautta
kolmannelta henkilöltä, on hänellä oikeus
haastattaa saantomiehensä oikeuteen. Tällä
on sama oikeus edeltäjäänsä nähden. Näin ollen
voi samassa moitejutussa esiintyä useita
saanto-miehiä. Saantomiehen velvollisuus on „vastata
kaupasta" 1. siitä luovutuksesta, jonka nojalla
vastaaja on saanut moitteenalaisen esineen
haltuunsa. Saantomies on alkuperäisen vastaajan
rinnalla myöskin vastaajana jutussa. Ellei
saantomies voi vastata kaupasta, on hän velvollinen
maksamaan asiakumppanilleen korvausta siitä
vahingosta, jonka tämä on kärsinyt moitekanteen
hyväksymisen johdosta. Voitetun m:n vaikutus
on se, että vastaaja on velvollinen luovuttamaan
moitteenalaisen esineen kantajalle. Vastaajalla
on kuitenkin oikeus korvaukseen riidanalaiseen

esineeseen panemistaan tarpeellisista ja
hyödyllisistä kustannuksista. Ennenkuin kantaja on
nämä kustannukset suorittanut, ei vastaajan tar
vitse luopua esineen hallinnasta. Irtaimiston m.
ei ole rajoitettu määräaikaan. Sitävastoin
irtaimiston omistaja, joka vapaaehtoisesti on
antanut esineen toisen haltuun, ei voi m.-kanteen
kautta saada esinettä takaisin tältä eikä siltä,
jonka käsiin esine myöhemmin on joutunut.
Kiinteistön saannin m :seen nähden on taas sääntönä,
että sellainen kanne on tehtävä yön ja vuoden
kuluessa siitä ajasta, mikä kussakin eri tapauk
sessa on määrätty, taikka, milloin m.-aikaa ei
ole määrätty, siitä päivästä, jolloin oikealle omis
tajalle ilmaantui aihe m:n tekemiseen ja hän sai
tilaisuuden oikeutensa valvomiseen ja ajamiseen.
Ellei oikea omistaja ole eläessään saanut tietoa
saannista, jonka kautta hän oli menettänyt
määrätyn kiinteistön hallinnan, tahi tullut tilaisuuteen
valvomaan oikeuttaan, saavat hänen perillisensä
käyttää samaa etua hyväkseen 20 vuotta
perin-nönluovuttajan kuolinpäivästä lukien. A. Ch.

Moji ks. M o d z i.

Mokka (myös Mocha), kaupunki Arabiassa,
Jemenissä, Punaisenmeren rannalla: n. 5,000 as.
Oli ennen tärkeä m.-kahvin päävientisatamana:
kahvin vienti M:sta on nyt lakannut. Rauniot
kertovat M:n entisestä kukoistuksesta. Satama
huono.

Mokkakivi, eräs harmaan- ja valkeanvärinen
kalsedonimuunnos (ks. Kvartsi), jonka sisässä
on pensaan- tai sammalenmuotoisia, ruskeita ja
vihreitä kuvioita. (E. M-nen.)

Moksa, pieni n. 2-3 cm korkea keila- tai
lieriömäinen. palavasta aineesta (puuvillasta, imupape
rista, pellavakankaasta) laitettu keko, joka iholla
poltettuna tai hiillytettynä saa aikaan vahvan
ihokiihotuksen. Paitsi yllämainittua palavaa osaa
sisältää m. siihen imeytettyjä lääkeaineita, joista
mainittakoon kaliumbikromaattifMoxa chromata),
lyijyasetaatti, salpietari j. n. e. M:n
käyttäminen on peräisin Kiinasta; sillä koetetaan
parantaa hermo- ja nivelvikoja, märkiviä näppylöitä
y. m. pinnallisia vammoja. Nykyään se on
melkein kokonaan unohdettu lääkitystäpä. Y. K.

Moksa, Mordvan kansan toisen pääheimon
nimi. ks. Mordvalaiset.

Moksa, Joki Itä-Venäjällä, Penzan ja
Tambo-vin kuvernementissa, Okan lisä joki oik.: 613 km,
kuljettava oik. tulevan Isa nimisen lisäjoen suusta
alkaen.

Moksa-mordvalaiset ks. Mordvalaiset.

Moksan, piirikunnan pääkaupunki
Itä-Venäjällä, Penzan kuvern., Moksa-joen varrella
Pen-zasta luoteeseen; 10.044 as. (1900). Per. 1535
ra-jalinnoitukseks’i 800-luvulta olleen Murundsa
nimisen mestserjaakki-kylän paikalle.

Mokulla ks. M u k k u 1 a.

Mol., molekyli sanan lyhennys.

Mola (lat., = myllynkivi), „k u u v a s i k k a",
emässä kuollut ja muodottomaksi joukkioksi tai
rypälemäiseksi rakkulako’oksi muuttunut
hedelmöitetty muna. Muotonsa puolesta erotetaan
kolme eri m:aa: rakkula-m. (.1/. hydalidosa),
liha-m. (il. carnosa) ja veri-m. (M.
sanguino-lenta). M. aikaansaa verenvuotoja emästä,
kunnes itse m. synty}’. Y. A".

Mola ks. M u o 1 a.

Molander [-a’-], Klas Herman (1817-97),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0325.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free