- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
621-622

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

621

Molin—Molinos

622

Tätä satiiristen tapakuvausten sarjaa ovat
komediat ,.Les précieuses ridicules" (1659: suom.
..Sievistelevät hupsut"), ,,L’école des maris"
(1661), ,,L’école des femmes" (1662)—joka monella
taholla herätti paheksumista ja aiheutti
puolustuksekseen näytelmät „La critique de l’éeole des
femmes" ja „L’impromptu de Versailles" (1663)
— „Le bourgeois gentilhomme" (1070; suom.
..Porvari aatelismiehenä"), „Les femmes
savan-tes" (1672: suom. ,,Oppineita naisia") sekä sen
ajan lääkäreitä vitsovat farssimaiset komediat
,.L’amour médiein" (1665), ,.Le médiein malgré
lui" (1666; suom. „Lääkäri vasten tahtoaan") ja
,,Le malade imaginaire" (1673; suom.
..Luulosairas"). Luonnekomedioihin luetaan ulkokultaisuutta
ruoskiva „Le Tartuffe ou lTmposteur" (1664), jota
vastaan nousi niin raivoisa myrsky hengellisen
säädyn taholta, että sen julkinen esittäminen voitiin
sallia vasta 1669, „Don Juan ou Le festin de Pierre"
(1665), „Le misanthrope" 11666), M:n hienoin
ja syvällisin luoma, ja ,.L’avare" (1668; suom.
..Saituri"). Sen neron, joka loi tällaisia
kome-diarunouden suurteoksia, täytyi tuontuostakin
palvella kuninkaan ja aateliston huvitushalua
tilapäisemmillä, mutta silti monesti mestarillisilla
sepityksillä, joista mainittakoon vielä ,,Les
fä-cheux" (1661), „Amphitryon" (1668), „George
Dandin" (1668; kuinka paljon myötätuntoa
siinä onkaan päähenkilöä kohtaan!) tai
vallattomat farssit „Monsieur de Pourceaugnac"(1669)
ja ,,Les fourberiés de Scapin" (1671: suom.
,,Scapin’in kujeet"). — M., joka ihmisenä oli
jalon antelias ja epäitsekäs luonteeltaan ja,
vastoin näytelmäinsä hilpeyttä, hiljainen,
umpimielinen mietiskelijä, ,,le contemplateur"
(Boileau^ sana), oli erinomainen näyttelijä,
varsinkin koomillisissa osissa. Mutta ennen kaikkea
hän on runoilija. Hänen vallattomat
tilapäis-komediansa jo osoittavat rikasta
mielikuvitusta, taiteellisen luomistyön helppoutta ja
pulppuilevaa koomillisuutta; mutta hänen suuret
luonnekomediansa kohottavat hänet kaikkien
aikojen suurimpien runoilijoiden joukkoon.
Aiheen ja juonen hän usein lainaa toisilta, etenkin
italialaisilta ja espanjalaisilta; mutta
varsinainen sisällys on hänen omaansa, omintakeisen
luomisvoiman tuottamaa, kuvastaen silloisen
ajan elämää ja tyyppejä hänen terveen
elämänviisautensa valossa. M:n tyyli on kirkas ja
täsmällinen, aina luonnollinen ja eloisa.
Runomuotoa, miltei aina aleksandriinisäkeitä, hän
vallitsi harvinaisella taituruudella ja sovitti
kielen tarkoin kunkin luonteen ja sivistystason
mukaiseksi. — Draaman historiassa M. välittää
siirtymistä vanhemmalta kannalta
uudenaikaiseen draamatyvppiin, esp. ja it. juonikomediast.a
uuteen tapa- ja luonnekomediaan, jonka alalla
hän pysyi esikuvana kauas 1800-luvulle.
Parhaat M:n teosten painokset : Vivot ja La Grange
(1682. 8 nid.), Moland (1884, 12 nid.), Depuis ja
Mesnard (1873-1900, 13 nid.). [Taschereau,
„Histoire de la vie et des écrits de M." (1825);
Moland. ..M., sa vie et ses ouvrages" (1886) ;
Fournel, ,,Les conteniporains de M." (1863-66,
3 nid.) : Chardon. ..Nouveaux documents sur la vie
de M." (1886-1905, 2 nid.); Larroumet, „La
eomédie de M., l’auteur et le milieu" (1887);
M on vai, „Chronologie Moliéresque" (1897);
Da-\ignon. ...M. et la vie" (1>904); Martinenche, „M.

et le théätre espagnol" (1905) ; Trollope, ..Life
of M." (1905); Mantzius, „Molièretiden" (1904).
M.-tutkimusta ovat edustaneet aikakauskirjat
„Moliériste" (1879-89) ja Molière-Mu.wim" [-(1879-84).]-] {+(1879-
84).]+}

Molin [-IV h], Johan P e t e r (1814-73), ruots.
kuvanveistäjä. Oli alkuaan liikemies, opiskeli
kuvanveistoa 1843-45 Kööpenhaminassa Bissenin
ja mitalinkaivertaja Christensenin johdolla sekä
jatkoi 8 v:n aikana opintojaan Roomassa, jossa
1848 valmisti ..Nukkuvan bakkantti-naisen"
(marmoriveistoksena Tukholman
kansallismuseossa). M:n pääteos on aiheeltaan ja
käsitystavaltaan pohjoismainen, omaperäinen ja
draamallisen eloisa pronssiryhmä „Vyöpainijat"
(1862) Gööteporissa ja (kansallismuseon viereen
pystytettynä) Tukholmassa, jonka
Kungsträdgår-denissa ovat myöskin Itänen muovailemansa
Kaarle XII:n kuvapatsas (1868) ja suihkukaivo
(1873). Tämän lisäksi M. teki lukuisia
rinta-ja kohokuvia, hautapatsaita, medaljonkeja y. m.
—- M:n poika, Karl Hjalmar
Valentin M. (s. 1868), on arkkitehti, etsaaja ja
vesi-värimaalaaja. E. R-r.

Molin [-IVn]. 1. Lars M. (1657-1723), ruots.
jumaluusoppinut ja valtiopäivämies. Toimittuaan
aikaisemmin (v:sta 1694) jumaluusopin
professorina Tarton, sittemmin (v:sta 1699) Pernaun
yliopistossa sekä (v:sta 1702) hovisaarnaajana
M. nimitettiin 1705 ensimäiseksi jumaluusopin
professoriksi ja tuomiorovastiksi Upsalaan. Tässä
asemassaan hän saattoi kuntoon Upsalan v. 1702
palaneen tuomiokirkon ja julkaisi omalla
kustannuksellaan oivallisen raamatunpainoksen. Vai
tiopäivämiehenä M. työskenteli jo Kaarle XII:n
aikana yksinvallan lakkauttamiseksi ja oli
sittemmin mukana laatimassa 1719 hyväksyttyä
„vapaudenajan" valtiomuotoa. — 2. Erik M.
(n. 1709-53), ruots. mystikko. Jouduttuaan
yli-oppilasaikanaan Dippelin (ks. t.) vaikutuksen
alaiseksi M. sekaantui 1734 pitkälliseen
uskonnolliseen oikeusjuttuun, joka päättyi 1739 siten,
että hänet tuomittiin maanpakoon. M. eli
loppuikänsä liikemiehenä Amsterdamissa, julkaisten
useita kirjoituksia uskonnon vapauden y. m.
uskonnollisten aatteidensa puolesta. A. J. P-ä.

Molina, T i r s o de ks. T e 11 e z, G.

Molinari
ä’-J, Gustave de (1819-1912),
belg.-ransk. taloustieteilijä; tuli 1853 [-professoriksi Brysseliin, mutta asettui sittemmin
Pariisiin, missä 1882-1909 toimitti aikakauskirjaa
..Journal des économistes". M. oli vapaamielisen
koulukunnan viimeisiä jyrkkiä kannattajia;
teoksia: „L’évolution économique du XIX:e siècle"
(1880), ,,Les lois naturelles de l’économie
poli-tique" (1890), „Les bourses de travail" (1893),
„Comment se résoudra la question sociale" (1896).

J. F.

Molinia ks. S i n i h e i n ä.

Molinos [i’-], Miguel de (1640-97), esp.
mystikko. 51., joka v:sta 1670 oleskeli Roomassa
hienoston suosimana rippi-isänä, julkaisi 1675
teoksen „Guida spirituale" ynnä lisäyksen
„joka-päiväisestä ehtoollisellakäynnistä". Liittyen
Pyhään Teresaan y. m. esp. mystikkoihin M. esitti
oppaassaan 4 autuuden tietä: rukous, täydellinen
antautuminen ja kuuliaisuus Jumalalle,
jokapäiväinen elitoollisellakäynti ja lihan kuolettaminen.
Ihmisen ei tule Jumalalta toivoa eikä rukoilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0329.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free