Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
633
Molique—Mologa
624
mitään erikoista, vaan kokonaan vaipua
sisäiseen rukoukseen (oratio mentalis). M. saavutti
suurta kannatusta kirkon korkeimmissa piireissä
ja itse paavi Innocentius XI oli hänelle
suosiollinen. Mutta jesuiitat, joille tällainen
mystiikka oli vastenmielinen, vihasivat häntä
kiivaasti peläten, että hän paavin kannattamana
saisi vaikutusvaltaa koko kirkkoon. Vihdoin
heidän onnistui Ludvik XIV:n avulla saada M.
inkvisitsionin eteen. Erityinen kirkollinen
tutkijakunta löysi hänen kirjoistaan sekä lukuisista
yksityiskirjeistään 68 kerettiläistä mielipidettä,
jotka vihdoin kirottiin 16S7. Tuomion pääaiheena
oli lausuntoja, jotka halvensivat, kirkon
ulkonaisia menoja. M. tosin luopui harhaopeistaan, mutta
pidettiin siitä huolimatta vankeudessa
kuolemaansa asti. M:n kirjat levisivät
Pohjois-Eurooppaan saakka, jossa pietistit niitä suosivat.
E. K-a.
Molique [-i’lc], Bernhard (1802-69), saks.
viulutaituri ja säveltäjä. Toimi
hovikonsertti-mestarina Stuttgartissa 1826-49 sekä sitten
viulun-opettajana, soolo- ja kvartettisoittajana
Lontoossa 1849-66. M:u sävellyksistä tunnetuimmat
ovat hänen viulu- ja sellokonserttonsa. /. K.
Molitor, Raphael (s. 1873), saks.
kirkko-musiikintutkija, benediktiinimunkki. Pääteokset:
,,l)ie nachtridentinische Choralreform", I-IT
(1901-02), „Reformchoral" (1901),
„Choralwiegen-drucke" (1904). Otti osaa Pius X:n 1904
toimeenpanemaan koraalinuudistustyöhön (Editio
vati-cana). vrt. M o c q u e r e a u. I. K.
Molla 1. m lilla (arab. maulä = herra),
pappis-henkilöjen arvonimitys turkkilaisilla ja
Keski-Aasian muhamettilaisilla. A*. T-t.
Molli (< lat. mollis = pehmeä), mus. 1.
M.-asteikossa on koko- ja ’/^-askelten järjestys
aivan sama kuin duuriasteikossa, jos asteikko
aletaan sävellajin dominantista ja sen askelet
lasketaan siitä alaspäin esim.
a-molli:
e-duuri:
Mutta alkaen perussävelestä ja laskettuna
ylöspäin, kuten duuri-asteikkokin, muodostuu
m.-asteikko sävelaskelteiisa puolesta aivan erilaiseksi.
Sitäpaitsi esiintyy ylöspäisessä sävelkulussa
m.-asteikon 7:s aste melkein aina ja 6:s aste varsin
usein korotettuna, esim.
a-molli (,,harmoninen asteikko") :
a-molli (,,melodinen asteikko"):
2. M.-s o i n t u on duuri-soinnun ylösalaisin
käännetty peilikuva (kuten m.-asteikkokin
suhteessansa duuri-asteikkoon). Siinä on ,,puhdas"
kvintti ja „suuri" terssi, kuten duuri-soinnussa,
mutta laskien dominantista alaspäin.
Jos taas intervallit lasketaan perussävelestä
ylöspäin, kuten duurisoinnussakin, on m.-soinnun
terssi „pieni". M.-sointu on siten duurisoinnun
hämäräsävyisempi vastine ja täydennys.
3. M.-s ävellajissa ovat pääsoinnut osaksi
m.-sointuja (perussävelen, leposävelen sekä
joskus myös huippusävelen) ja osaksi duurisointuja
(huippusävelen, joskus myös leposävelen, ja
sävellysten päätöksissä usein myös perussävelen). Tästä
johtuu m.-sävellajin ristiriitainen ja jännittävä
yleissävy (vrt.. D u u r, 3).
Mollin oleellisuudesta ovat teoreetikot yleensä
olleet hyvin erimielisiä. Käytännössä oli
m.-sävellaji vanhalla ajalla ja keskiajalla duuria
paljon yleisempi, mutta 18:nnella vuosis. duuri pääsi
säveltaiteessa vallitsevaksi. Uudemmalla ajalla
on jälleen mollin merkitys kasvanut.
Kansanmusiikissa tavataan alkeellisimmilla asteilla sekä
duuria että m:ia. Kehittyneemmästä
kansan-laulumelodiikassa (vrt. Kansanlaulut)
voidaan havaita ikäänkuin kahdenlaista
kerrostumaa; vanhemmassa vallitsee m.-, uudemmassa
duuri-sävellaji. I. K.
Mollusca ks. Nilviäiset.
Mollwitz, kylä Preussissa, Breslaun
hallintoalueessa; M:n luona 10 p. huhtik. 1741 Fredrik
II 22,000 miehellä sai voiton kenraali
Neipper-gin johtamista itävaltalaisista, joita oli 16.000
miestä. Kummallakin puolen kaatui n. 4,500
miestä.
Molnår
ärj. Albert (1754-1633). unk. [-protestanttinen kirjailija ja kielimies, julkaisi
erinomaisen psalttariukäännöksen (1607) sekä uuden
parannetun laitoksen Käroli’n (ks. t.)
raamatunkäännöstä (1608), ja käänsi unkariksi (1624)
Calvinin kuuluisan „Institutio religionis christianæ":
sitäpaitsi M. laati latinalais-unkarilaisen ja
un-karilais-latinalaisen sanakirjan (1604; uudet
painokset 1611 ja 1621) sekä unkarin kieliopin :
„No-væ grammaticæ ungaricæ libri duo" (1610).
y. w.
Molnby, maatila Porvoon pitäjässä 13 km
Porvoon kaupungista koilliseen, käsittää
Anneber-gin allodisäterin sekä lisäksi 3 taloa, 3’hteensä
3’/„ manttaalia ja n. 1,040 ha, josta n. 110 ha
vesialuetta. Tilalla 011 mylly, saha ja
tamppilai-tos. — M :n kylässä oli 1500-luvulla tiluksia Ulf-,
Lindelöf- ja Stålarm-suvuilla, seur. vuosis :11a
kahdella viimemainitulla sekä Wildeman-, Lang-
(aateloituna Langenskjöld), Brehmer- ja
Creutz-suvuilla; 1700-luvulla M. kuului Muhi- ja De
Geer-suvuille, sitten vapaaherralliselle
Mellin-su-vulle n. 1800-luvun keskivaiheille saakka.
Sen-jälkeen tila on useasti vaihtanut omistajaa. Nyk.
omistaja (1913) vapaaherra E. af Forselles. —
Puinen päärakennus on viime vuosis: 11 edelliseltä
puoliskolta, arkkitehti Engelin piirustusten
mukaan rakennettu. A. Es.
Molo (it., < lat. möles = möhkäle), rannasta
ulospistävä täytepengermä satamissa.
Rakennetaan joko yksinomaan satamaa suojaamaan
taikka satamalaituriksi, usein myös
kumpaakin tarkoitusta varten, siten että m:n uiko- 1.
merenpuoli on muodostettu korkeammaksi
suojaksi tuulta ja aallokkoa vastaan, mutta sisä- 1.
satamanpuoli matalammaksi, niin että alukset
voivat sitä käyttää laiturina. J. C-én.
Moloch liorridus, Agamidæ-heimoon (ks. t.)
kuuluva n. 18 cm pitkä kummallisen näköinen
sisilisko. Koko eläin on, vatsapuolta
lukuunottamatta, peittynyt terävillä piikeillä. Syö
muurahaisia ja kasvisaineita. H. A. S.
Mologa. 1. Joki Venäjällä, Volgan lisä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
