- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
625-626

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molok ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

625

Molok—Molukit

626

joki vas., alkaa Tverin kuvernementissa, virtaa
suuressa kaaressa pohjoiseen, koilliseen ja
kaakkoon, laskee M:n kaupungin kohdalla Volgaan;
580 km. Leveys 20-215 m. Rannat enimmäkseen
metsäisiä, oikea korkea. Useita koskipaikkoja.
Kuljettava M. on 243 km, höyryaluksilla 132 km
Vesjegonskista alkaen. Alukset matalia, erikoista
tyyppiä („tihvinki"). M:n vas. lisäjoki
Tsago-dostsi on Tihvinän kanavaston eteläosa. M. on
jäässä 5 kk. v:ssa. — 2. Piirikunnan pääkaupunki
Venäjällä, Jaroslavin kuvern., M.-joen laskussa
Volgaan; 4.253 as. (1909), harjoittavat etupäässä
maanviljelystä, myös puutavarankauppaa. —
Venäjän ensimäinen voimisteluoppilaitos. — M.
mainitaan ensikerran 1207. Oli 1300-1500-luvuilla
huomattava kauppakaupunki, kävi kauppaa m. m.
Aasian ja Turkin kanssa. Sittemmin kauppa
siirtyi alempana olevaan Rybinskiin. (E. E. K.)

Molok ks. M o o 1 o k.

Molokaanit (sanasta mololco =..maito"), ven.
uskonnollinen lahkokunta, syntyi loppupuoliskolla
18 :tta vuosisataa. Sen perustaja oli Tambovin
kuvernementista kotoisin oleva talonpoika Uklein,
joka sai uskonnollisen herätyksensä eräältä
du-liobortsien lahkon perustajista, mutta pian erosi
tästä lahkosta saatuansa uusia vaikutuksia
protestanttista oppia lähentelevältä Tveritinovilta.
M. kieltävät venäläisen kirkon menot ja
pyhimysten palveluksen sekä sotapalveluksen ja
va-lanteon. J. J. M.

Moloskovitsa 1. V a 1 k e a k i r k k o. suom.
seurakunta Inkerinmaalla Länsi-Inkerin
rovastikunnassa Baltian radan varrella.
Seurakunta oli olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Sen
goottilaistyylinen kirkko on vanhin
Inkerinmaan kirkoista, rakennettu jo v:n 1632 paikoilla.
Se on kalkkikivestä, valkeaksi silattu, siitä
seu-rak. kansanomainen nimi Valkeakirkko. Papeista
on mainittavin pitkäaikaisen toimintansa vuoksi
rovasti K. E. Palander (1846-1900). Viime
vuosisadan keskipaikoilta alkoi M;aan siirtyä
runsaasti virolaisia; niiden lukumäärä nousee nyt jo
puoleen koko seurak. väestöstä. Suomalaisia
asuu 49 kylässä, mutta näistä on vain 4
puhtaasti suomalaista, muissa ovat enemmistönä
venäläiset. Seurak. koko väkiluku noin 5.000.
niistä suomalaisia 2,457 (1913). Papin valitsee
seurakunta ja vaalin vahvistaa läänin
kuvernööri. P. T.

Molossit (kreik. Molossoi’ t. Molottoi’). muin.
Epeiroksessa asuva, luult.
kreikkalais-illyrialai-nen heimo, jonka alkuperäinen alue oli
maakunnan keskiosa (pääkaupunki Passaron), mutta
joka vähitellen sai johtavan aseman Epeiroksen
kansojen kesken. M:eja hallitsi ikimuistoisista
ajoista n. s. Aiakidien hallitsijasuku, jonka
kantaisä muka oli Akhilleuksen poika
Neoptole-inos (Pyrrhos). Heidän kuninkaistaan oli
mainioin Pyrrhos (n. 300-272 e. Kr.), joka yhdisti m :n,
khaonilaisten ja thesprotialaisten alueet yhdeksi
kuningaskunnaksi, minkä pääkaupungiksi hän
teki Ambrakian. Myöhemmin m. joutuivat
makedonialaisten ja 168 e. Kr. roomalaisten
alaisiksi. — M:ien maa oli m. m. kuuluisa
metsäkoi-ristaan. E. R-n.

Molossus (kreik. moloaso’s), runojalka, jossa on
kolme pitkää tavua (–-), esim. divini.

Moltke, II e 1 m u t h Karl Bernhard von
(1800-91), kreivi, saks. sotapäällikkö, sai sotilaal-

von Moltke.

li sen kasvatuksensa
Kööpenhaminassa (hänen isänsä
oli mennyt Tanskan
palvelukseen) ja tuli upseeriksi
Tanskan armeiaan 1818:
siirtyi 1822 Preussin pai
velukseen ja pääsi 1833
yliesikuntaan. V. 1835 M.
lähti Turkinmaalle. missä
saavutti sulttaani Mahmud
II:n suosion, suoritti
topografisia töitä ja antoi
Turkin hallitukselle neuvoja
sotajoukkoa uudistettaessa;
otti 1838-39 Aasian
puolella osaa kurdilaisia ja
Egyptin Mehemed Alia
vastaan tehtyihin sotaretkiin. Palattuaan 1839
Preussiin hän toimi edelleen yliesikunnassa, tuli 1857
yliesikunnan päälliköksi ja 1859 kenraaliluutnan
tiksi. M. laati Tanskaa vastaan 1864 käydyn
sodan suunnitelman ja oli myöhemmin tässä
sodassa esikuntapäällikkönä. Tultuaan kesäk. 1866
jalkaväen kenraaliksi hän armeiau
liikkeelle-panosta alkaen nerokkaasti johti sam. v.
käytyä Itävallan-sotaa ja Ranskan ja Saksan
välistä sotaa vv. 1870-71; korotettiin
viimemainitun sodan aikana kreiviksi ja heti sen jälkeen
1871 kenraalisotamarsalkaksi; erosi yliesikunnan
johdosta 1888. Valtiolliseen elämään hän otti osaa
Saksan valtiopäiväin ja Preussin herrainhuoneen
jäsenenä. — M. oli 19:nnen vuosis. jälkipuoliskon
suurin strateegi, jonka sotataidon
pääperiaatteita oli: „getrennt marschieren, vereint
sehlagen" (marssia erikseen, taistella yhdessä),
joka ei osannut ainoastaan tehdä nerokkaita
suunnitelmia, vaan myöskin asianhaarojen
mukaan sovittaa niitä käytäntöön ja joka kehitti
Preussin yliesikunnan todelliseksi
mallilaitokseksi. Sotilaallisten suurtöittensä johdosta hän
on keisari Vilhelmin ja Bismarekin rinnalla
luettava nykyisen Saksan valtakunnan perustajien
joukkoon. Myöskin kirjailijana M. on tullut
kuuluisaksi; julkaisuja: ,.Briefe über Zustände
und Begebenheiten in der Tiirkei aus den Jahren
1835-39" (1841), ,.Der russisch-tiirkische Feldzusr
in der europäischen Tiirkei 1828 und 1829"
(1845), „Briefe aus Russland" (1877), .,Das
Wan-derbuch" (1879) ; hänen kynästään on
suurimmaksi osaksi lähtenyt Preussin yliesikunnan
toimittama „Der italienische Feldzug von 1S59"
samaten kuin hänellä myöskin on osansa Preussin
yliesikunnan vv. 1864. 1866 ja 1870-71 sotien
esityksissä. Hänen „Gesammelte Seliriften und
Benkwürdigkeiten" ilmestyivät 1891-93;
muistopatsaita useissa Saksan kaupungeissa, esim.
Berliinissä. [Miiller, ,,Generalfeldmarschall Graf M.’".
Bigge, „Feldmarschall Graf M."] (J. F.)

Molto (it., = paljon), mus., esim. allegro m..
erittäin nopeasti, m. adagio, erittäin hitaasti.

I. K.

Molukit („Maustesaaret"), Itä-Intian
saariston itäisin, Alankomaille kuuluva saariryhmä.
Siihen luetaan tavallisimmin M.-meren itä- ja
Banda-meren pohjoispuolella olevat Itä-Intian
saaret: M.-meressä olevat Sula-saaret yleensä
luetaan M:hin. Ceram-meri erottaa M.
pohjoisiin, 26.689 km’, n. 175,000 as., ja e t e 1 ä
i-s i i n. 28,952 km2, n. 200.000 as. Suurimmat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0331.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free