Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Molok ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
627
Mol ukki rapu—Mombasa
saarista ovat: Halmahera 17.218 km3. Taliabu
3.025 km5, Ombirah 2,404 km2 ja Batjan 2,367 km3
pohjoisessa, Ceram 17.153 km3 ja Buru 9.600 km3
eteläisessä ryhmässä. Taloudellisesti tärkeimmät
ovat kuitenkin Te r n at e (137 km3;
samanniminen kaupunki) pohjoisessa, ja Amboina
(997 km2; samanniminen kaupunki) eteläisessä
ryhmässä. — M. ovat vielä liyvin vaillinaisesti
tunnettuja: eurooppalaiset eivät useinkaan ole
päässeet tunkeutumaan rannikkoa sisemmäksi.
Mikäli tunnetaan ovat M. arkeisista ja
paleozooi-sista aineksista syntyneet: kuitenkin Halmaheran
länsipuolella olevat pikkusaaret ovat läpeensä
vulkaanisia. Ternatella, Makjanilla y. m. on
vielä toimivia tulivuoria. Tektonisesti Etelä-.M.
liittyvät Uuden-Guinean länsiosaan: Pohjois-M:n
suhteet ovat vielä selvittämättä. Saarien
sisäosat ovat vuoriset; korkein huippu lienee
Bu-rulla (3,000 m yi. merenp.). Sademäärä pienempi
kuin Itä-Intian saariston läntisempien saarien
(ei missään kuitenkaan alle 2,000 mm v:ssa),
ja vaikka kasvullisuus siitä syystä ei olekkaan
niin rajattoman rehevä kuin viimem. saarilla,
on savanniseutuja kuitenkin ani harvassa. Vaikka
ilmasto on kuuma, ei se kuitenkaan yleensä ole
epäterveellinen. Eläimistössä huomaa
vaikutuksia Austraalian naapuruudesta (pussieläimet,
paratiisilinnut y. m.). — Väestössä on monta
kansanainesta: alfuureja, malaijilaisia, polvneesialaisia,
kiinalaisia ja luultavasti papualaisia;
eurooppalaisia on vähän. — M:n tärkeimmät tuotteet
ovat: mausteet (ryytineilikat Amboinalta ja
mus-kottipähkinät Bandalta), kahvi, kaakao
(molemmat Ternatelta), tupakka, riisi y. m. Nämä ovat
myös tärkeimpiä vientitavaroita. Kauppa on
keskittynyt Ternaten ja Amboinan kaupunkeihin.
Maanviljelys tuottaa vielä omiksi tarpeiksi
saagoa, arekaa, beetelipippuria y. m. Vuorissa
on melkein käyttämättömiä tina-, rautamalmi-,
kivihiili- y. m. kerroksia. — Hallinnollisesti M.
jaetaan samoin kuin maantieteellisesti.
Pohjoisten M:n pääpaikka on Ternate, eteläisten
Amboina. Näihin molempiin residenttikuntiin kuuluu
muitakin kuin M., niin että Ternaten
residentti-kunta käsittää 62,592 km3, ja Amboinan 51,465
km3 (lisäksi Läntinen Uusi-Guinea 394.789 km-).
Historia. Portugalilaiset löysivät
Amboinan 1512 ja perustivat siirtomaan 1521, jonka
hollantilaiset 1605 valloittivat. Nämä anastivat
pian muut M. Erinäisillä toimenpiteillä
hollantilaiset koettivat rajoittaa neilikka- ja
muskotti-puun kasvualaa voidakseen pitää näitä tuotteita
hinnoissa Euroopan markkinoilla. Yritykset
eivät kuitenkaan onnistuneet. 1863 niistä
kokonaan luovuttiin. E. E. K.
Molukkirapu (Limulus) on ainoa nykyään
elävä suku Xiphosur a-ryhmää, jota toiset
pitävät äyriäiseläimiin, toiset hämäbäkkieläimiin
kuuluvana. Ruumiin muodostavat suuri,
puoli-kuunmuotoinen cephalothorax („pää-rinta"),
pienempi, piikeillä varustettu takaruumis ja terävä
pyrstöosa. Eturuumiin dorsaalipuolella
huomataan 2 pikkusilmää ja näiden takana
lateraalisina 2 suurempaa verkkosilmää. Kidukset ovat
takaruumiin ventraalipuolella, 5:ssä raajaparissa
kiinni. Eturuumiissa on 6 raajaparia. — M.
(L. moluccanxis) elää Intian meressä
hiekkapohjalla. Se kasvaa 1 m:n pituiseksi ja on syötävä.
P. B.
Molukkirapu selkä- ja vatsapuolelta.
Molva f Lohi molva) Pohjois-Jäämeressä ja
Atlantin polij. osissa elävä madelaji, joka voi
tulla aina 2 111:11 pituiseksi ja 25 kg:n
painoiseksi. Kutee keväisin rannikoilla, jolloin sitä
pyydystetään innokkaasti. //. A. S.
Molybdaatit, molybdenihapon suolat (ks. M o
1 y b d e n i).
Molybdeni, kem. alkuaine, kem. merkki Mo.
at.-p. 96,o. Puhdas 111. on valkea, hyvin
vaikeasti sulava metalli. M:ia valmistetaan m.-h o
h-teesta (ks. t.), pasuttamalla se oksidiksi, joka
pelkistetään hiilen tai vetykaasun avulla, tai
myöskin kuumentamalla m.-hohdetta
sähköuunissa, ilmattomassa paikassa, jolloin se hajoaa
m :ksi ja rikiksi. M :ia käytetään rautalejeerinkinä
teräksen valmistuksessa. M:n yhdistyksistä
mainittakoon ammoniakkiin liukeneva, mutta
typpihappoon liukenematon
ammoniumfosforimolyb-daatti ((NH4)3P0412Mo03), jossa muodossa
fos-forihappo saostetaan. E. M-nen.
Molybdenihoh.de, molybdeniitti,
kivennäinen. Levymäisiä hexagonisia kiteitä tai
suomuisia ryhmiä; lyijynharmaa, lienteän pehmeä,
jättää piirrettäessä jäljen paperille, muistuttaen
grafiittia. Kem. kokoomukseltaan
molybdenisul-fidia (MoSj), sisältää 60% molybdenia ja on
tärkein molybdenimalnii. Liukenee typpihappoon,
jolloin jää jäljelle valkeaa jauhomaista
molybdeni-trioksidia (M0O3). Esiintyy gneisseissä,
graniiteissa, tinakivijuonien yhteydessä, rakeisessa
kalkkikivessä. Löytöpaikkoja Suomessa: Ojamo,
Lohja; Orijärvi, Kisko; Mätäsvaara, Pielisjärvi.
E. M-nen.
Mölyn [-le’in], Pieter (n. 1595-1661), holl.
taidemaalari; työskenteli Haarlemissa. Kehittyi
maisemamaalariksi Esaias van de Velden
vaikutuksen alaisena. Muistuttaa usein Jan van
Goy-enia, vaikka varsinkin viimeaikaisissa maalauk
sissaan on häntä värikkäämpi. Käytti
maise-miensa täytteinä (staffaashina)
laatukuvallisia-kin esityksiä, jotka runsaassa määrin esiintyvät
hänen lukuisissa oivallisissa piirustuksissaan.
[O. Granberg, „P. de M." (1883).] E. R-r.
Mombasa [moumbä’sa], Englannin Itä-Afrikan
suojelusalueeu pääkaupunki; n. 30,000 as., afr..
aas. ja euroop. M. sijaitsee terveellisellä paikalla
M. nimisellä korallisaarella (5 km pitkä, 4 km
leveä), joka muodostaa kaksi hyvää satamaa,
toinen paras Itä-Afrikan rannikolla. Port. 1593-95
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
